Kauhea nähdä silmästä silmään yhteiskuntaluokkien välinen ero... :-/
Ainahan siitä puhutaan, kuinka sekä hyvä- että huono-osaisuus kasautuvat samoille ihmisille, kuinka elintavat ja koulutus kulkevat käsi kädessä jne. Vaan harvoin saa nähdä tästä niin elävän esimerkin kun minulle sattui tällä viikolla.
Ensin tapaaminen vanhalla työkaveriporukalla. Porukassa pian eläkkeelle jäämässä oleva entinen kollega, kukkea 62 vee. Kauniisti raidoitetut hiukset, istuva huopatakki, kiiltävät nahkasaappaat. juuri tullut miehensä kanssa etelänmatkalat, joten pukeva päivetys, hyvät hampaat, iloinen nauru. Korkeakoulututkinto, akateeminen ammatti, onnistunut avioliitto, lapset ja lapsenlapset läheisiä. Iso omistusasunto hyvällä paikalla on kotina. Hillitysti alkoholia, ei ole koskaan polttanut, sen sijaan matkustellut paljon, lukenut paljon, iso ystäväpiiri. Naurua, laulua, rapujuhlia.
Pari päivää myöhemmin käynti sairaalassa keuhkotautiosastolla vanhaa sukulaistätiä tapaamassa. Pinttynyt tupakoitsija, tehnyt ikänsä raskasta kuluttavaa työtä, ei koulutusta, leski, ei lapsenlapsia. Nyt diagnoosina keuhkoahtaumatauti, happiviikset ja tippaletku sängyn vieressä. Harmaa iho, harmaat hiukset, maksaläiskäiset ranteet ohuet kuin tulitikut, jatkuva rykiminen. Kipuja siellä ja täällä. Asuntona pieni mökki kaukana kaikesta.
Ja äkkiä tajuan, että nämä kaksi samassa kaupungissa, samassa hyvinvointivaltiossa syntynyttä naista ovat lähes päivälleen samanikäisiä, vaikka jälkimmäinen näyttää ensimmäistä viisitoista vuotta vanhemmalta. Mutta tehneet erilaisia valintoja koko ikänsä. Ja tulos on tässä.
Niin surullista. Tupakointi todellakin varastaa savuttelijalta terveyden, hyvän vanhuuden, raikkaan hengityksen ja terveet hampaat.
Ja vaikka kuinka yhteiskunnan taholta yritettäisiin tällaisia eroja tasata, se ei onnistu koska ihmiset ovat pohjimmiltaan niin kovin erilaisia. :-/
Kommentit (298)
Tai paremmin valitsemisesta tulee vaikkapa ahdistus. Mitä tehdä sille? Terapia ei auttanut. Ahdistus määrää minua, miksi joku tulee siihen sössöttämään vapaasta tahdosta? En minä tahdo olla ahdistunut!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Ne valinnat ovat pieniä asioita. Esim. äsken valitsin lounaaksi kasvispainotteisen lounasruokala-annoksen, kun yhtä hyvin olisin voinut käydä pikaruokaketjussa vetämässä roskaruokasatsin. Tätä käytöstä toistamalla vuosikymmenten ajan pienelläkin valinnalla - eli oman ravinnon viilaamisella terveellisempään suuntaan - on suuri vaikutus siihen, missä kunnossa todennäköisesti on sitten 6-kymppisenä.
Ole hyvä ja revi siitä.
T. eri kuin kommentoimasi
Voivoi. Tee sinä kermapeffa valintojasi tee. :) Mitenköhän sitä itse tekisi kun on synytynyt sairaana ja sairaseläke on siksi minimaalinen. Sillä ei valita ravintoloiden tai ravintola-annosten välillä yhtään mitään vaan ihan tekeekö kinkkukiusauksen vaiko nakkikeiton.
Sitten kun et ikinä pääse teattereihin, et lomamatkoille etkä kulttuuritapahtumiin, vaikka tahtoisit kuinka ja rakastaisit musikaaleja jne niin itsensä hemmottelu on suklaalevy, koska se on halvempi kun kasvohoito. Ja sanos nyt, että säästä kasvohoito suklaarahoilla niin aika kauan saa säästää eikä yksi kasvohoito kerran puolessa vuodessa tee minua yhtään parempivoivammaksi ei fyysisesti eikä henkisesti. Se suklaalevy antaa hyvän kirjan kanssa ihanan hemmotteluhetken kurjaan ja kivuliaaseen arkeen missä liikuntakin on lähes mahdottomuus.Että semmoisia ISOJA valintoja olen päässyt tekemään.
Kirjoituksesi lyhennettynä: uliuli uhri minä yhyy hyy.
Kaikkein tärkein valinta, minkä ihminen tekee, on valinta kenen lapseksi syntyy, sillä vanhempien geneettinen, sosiaalinen, psyykkinen, kulttuurinen yms. perintö vaikuttaa olennaisesti millainen ihminen meistä muotoutuu.
En polta, en juo ja opiskelen vasta nelikymppisenä korkeakoukututkintoa. Tulevaisuuteni tulee silti olemaan luultavasti samanlainen kuvailemasi köyhän sukulaisnaisen kanssa vaikka tietenkin mieluummin olisin kuin tämä hyvinsäilynyt sukulaisnainen. On mahdotonta enää näin vanhana kavuta sosiaalisessa arvoasteikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiEi ole häpeä hakea apua psyykkisiin ongelmiin.
Se avun hakeminen on myös yksi valinta. Kaikki eivät hae apua mutta ne jotka ovat hakeneet apua, kertovat että siitä on ollut paljon hyötyä.
Kaikki eivät saa apua hakemisesta huolimatta. On kokemusta.
Juu, ei kaikki apu aita vaikka se olisi nimetty avuksi ja antaja kokisi sen avuksi. Ihmiset on niin lapsellisia luuloissaan. "Sait apua, siksi sun ongelmat ratkee". Daah... Ei se nyt joku apu vaan riitä, vaan sen pitää myös AUTTAA!!!! Esim. jos terapeutti ei tunne kunnolla narsismia, niin paskaako hän narsistin uhria kykenee auttamaan, on jäänyt täysin pimentoon, että se läheinen olikin narsisti ja AIKA MONI seikka pitäisikin kohdella autettavassa ihan toisin, kuin jos oletetaan, että hänen ympäristönsä onkin ollut terve. Kuten terapiaympyröissä oletetaan. Ainakin kognitiivisessa. Tai siihen mikä ympäristöllä oli ei ainakaan kiinnitetä huomiota.
t.kivikissaäiti
Luojan kiitos kaikki eivät halua kirurgiksi vaan meillä on myös kaupan kassoja, siivoojia, sairaanhoitajia, rakennusmiehiä, putkimiehiä yms. Toiset tykkää kunnon työstä eikä mistään papereiden kääntelystä ja työkseen puhumisesta. Tiedänpä muuten yhden akateemisen perheen jonka lääkäri-tytär tappoi itsensä lääkkeillä ja viinalla ja diplomi-insinööri poika on rappioalkoholisti. Että semmoiset valinnat, syvästi onnettomia kummatkin lapset.
Gonamies kirjoitti:
Kysymys vapaasta tahdosta tai sen olemattomuudesta on kiehtonut ihmistä kauan. Nykytietämyksen valossa vapaata tahtoa ei ole. Kaikki ns omat päätöksesi teet ympäristön tuottamien aiempien kokemusten sekä perimäsi pohjalta.
Tämä ei poista sitä, etteikö olisi tyhmiä päätöksiä. Tekijä ei vain tiedosta sitä, tai sitten palkitsemisjärjestelmä hakkaa logiikan tämä ei poista myöskään sitä, etteikö olisi pahoja ihmisiä tai hyviä. Olosuhteet ja perimä muokkaavat.
Niin, nykyisin tosin on olemassa teoria, joka saattaisi teoriassa sivuuttaa yksilön aivokemian ja neuroniverkon. Sen mukaan kvanttiteoria avaa pienen oven myös vapaan tahdon eksistenssille. Se tosin on vain koettelematon teoria.
Jos joku on eri mieltä, hänen täytyy nyt vain kertoa, miten ihminen ohittaa aivojensa rakenteen ja aivojensa kemialliset prosessit. Jollei tuota ohituskeinoa löydy, ihminen ei todellisuudessa voi valinnoilleen mitään, on vain illuusio vapaasta tahdosta.
No mutta sittenhän on ihan ok jos käyn varastamassa naapurin auton ja hakkaan naapurin samalla. Ei se ollut minun valintani tehdä niin.. :/
Vierailija kirjoitti:
Yksi mikä tuntuu olevan suuri tabu kun puhutaan tästä miten oman tulevaisuutensa voi omilla teoilla anstaita, on älykkyys. Ihan totta, kaikista ei voi tulla menestyneitä lääkäreitä, asianajajia, asiantuntijoita tms. vaikka miten lukisi. Jotkut, itse asiassa varmaan suurin osa ihmisistä on tuomittu keskinkertaisuuteen. Toki eteenpäin pitää aina pyrkiä ja vaikuttaa niihin asioihin mihin voi, mutta ei menestyminen silti ole pelkästään omasta itsestä kiinni.
Ja samalla lailla kuin on älykkäitä ja keskinkertaisia on myös vähemmän älykkäitä. Ei kaikki pysty menestymään, koska kyvyt ei riitä. Tai entä joku jolla on niin paska lapsuus, että aikuisuus menee pelkotiloissa ja osastohoidossa? Joihinkin asioihin voi toki vaikuttaa kuten tupakoiko vai ei. Käyttääkö alkoholia ongelmallisesti, entä huumeita? Mitä syö varojensa puitteissa? Liikkuuko, jos terveys riittää? Opiskelu on valinta, kunhan muistaa, ettei kaikki pysty valitsemaan edes tavallista amista.
En ikinä haluaisi olla joku kaupan kassa, hyi saatana.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos kaikki eivät halua kirurgiksi vaan meillä on myös kaupan kassoja, siivoojia, sairaanhoitajia, rakennusmiehiä, putkimiehiä yms. Toiset tykkää kunnon työstä eikä mistään papereiden kääntelystä ja työkseen puhumisesta. Tiedänpä muuten yhden akateemisen perheen jonka lääkäri-tytär tappoi itsensä lääkkeillä ja viinalla ja diplomi-insinööri poika on rappioalkoholisti. Että semmoiset valinnat, syvästi onnettomia kummatkin lapset.
Juuri tuli Twitterissä vastaan juttu, että lääkärit tekevät paljon itsemurhia. Ihan näin ot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Tästä olen samaa mieltä. Julmimpia ovat yleensä ne, jotka ovat itse joutuneet tekemään uhrauksia ja ponnistuksia päästäkseen parempaan asemaan yhteiskunnassa. Silloin on helppo hokea "jokainen on oman onnensa seppä". Pohjimmiltaan tässäkin on varmaan kyse tietystä häpeän tunteesta. Oma häpeä ikään kuin mitätöidään sillä, että halveksutaan niitä, jotka eivät ole kyenneet samoihin asioihin. Kaikki varmasti tajuavat, että ihminen voi ohjata omaa elämäänsä, mutta kaikki eivät koskaan voi päästä huipulle.
Minäkin olisin halunnut valita, että minun äitini ei epäile minun haluavan laittomuuksia, kun koitan puolustaa itseäni. Mitä se olisikaan mun valintapalettiini tuonut, jos äiti olisi suonut minun pitävän puoliani asiallisissa kohdissa?!
t.kivikissaäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Minä päätin lopettaa tupakoinnin pari vuotta sitten, miten se oli tuuria että lopetin eikä omaa valintaa?
Montakin mahdollista syytä:
- Kaveripiirin painostus
- Ystävien tuki
- Yhteiskunnan tarjoama tietoisuus tupakoinnin vaaroista
- biologiset ominaisuudet: sinulla ei ehkä ole geeniä, joka vaikeuttaa riippuvuudesta eroon pääsyä
- Mahdollisesti jokin muu yllättävä tapaturma elämässä sai sinut tajuamaan kuinka typerää tupakoiminen on (esim. läheisen kuoleminen keuhkosyöpään)
- kaikkien näiden ja monien muiden asiantilojen sopiva yhdistelmä
Ihmisellä ei ole vapaata tahtoa vaan kaikki valinnat ovat vain biologisten ominaisuuksiemme ja ulkoisen todellisuuden vuorovaikutuksen tuotetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Tästä olen samaa mieltä. Julmimpia ovat yleensä ne, jotka ovat itse joutuneet tekemään uhrauksia ja ponnistuksia päästäkseen parempaan asemaan yhteiskunnassa. Silloin on helppo hokea "jokainen on oman onnensa seppä". Pohjimmiltaan tässäkin on varmaan kyse tietystä häpeän tunteesta. Oma häpeä ikään kuin mitätöidään sillä, että halveksutaan niitä, jotka eivät ole kyenneet samoihin asioihin. Kaikki varmasti tajuavat, että ihminen voi ohjata omaa elämäänsä, mutta kaikki eivät koskaan voi päästä huipulle.
Ovat katkeria myös syntymästään parempiosaisia kohtaan. Näidenhän ei ole tarvinnut tehdä mitään uhrauksia ollakseen siinä mihin nämä pääsivät kovalla työllä. Jos eivät siitä ole sitten ne hyväosaiset itse minnekään kiivenneet, niin ollaan vahingoniloisia ja koitetaan nostaa omaa häntää, että "minäpäs pääsin tähän ihan itse". Se hyväosainen vain vilkaisee sitä räpättäjää ja jatkaa tyytyväisenä eloaan, jos hänellä ei ol mitään haavoja itsetunnossaan.
t.kivikissaäiti
Hämmentää että on todella olemassa aikuisia ihmisiä, joilla on noin mustavalkoinen ja naiivi ajatusmaailma. Toki, ihmiset tekevät valintoja. Ei kenenkään elämä kuitenkaan riipu vain omista valinnoista, kukaan ei voi täysin hallita omaa elämäänsä. Paljoon voi vaikuttaa, mm.siihen miten suhtautuu kokemiinsa vastoinkäymisiin. Ei kaikilla silti ole samoja resursseja ja kykyjä käytössään, enkä puhu tässä vain älystä.
Kuvaus akateemisten ja kouluttamattomien eroista oli surullisen hupaisa. Akateemisten elämähän on yhtä rapujuhlaa hohtavine hampaine ja kauniisti värjättyine hiuksineen. Kyllä meillä akateemisessa,keskiluokkaisessa perheessä oli ihan inhimillistä perheväkivaltaa ja mielenterveysongelmia,tarkkaavaisuushäiriötä,syöpää,sairauksia,tupakointia,turhan runsasta alkoholin käyttöä ja lähipiirissä useampi (akateeminen)alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Tosin tälle osalle menestyminen tarkoittaa rahaa.
Niille, joilla rahaa ja koulutusta on sukupolvien takaa se tarkoittaa myös muuta, kuten kulttuuria, terveyttä, sivistystä, seikkailuja, kokemuksia ja ponnisteluja, tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista.Mistä tunnistaa nuo köyhistä oloista "menestykseen" ponnistaneet köyhien dissaajat?
Yleensä sellaisesta huutokauppakeisarilookista yhdistettynä röyhkeään tai jalat maassa vahvaan-olemukseen.
Kokoomuksen Susanna Koski loistoesimerkki. Köyhän yksinhuoltajan lapsesta valtakunnan huipulle dissaamaan köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Minä päätin lopettaa tupakoinnin pari vuotta sitten, miten se oli tuuria että lopetin eikä omaa valintaa?
Montakin mahdollista syytä:
- Kaveripiirin painostus
- Ystävien tuki
- Yhteiskunnan tarjoama tietoisuus tupakoinnin vaaroista
- biologiset ominaisuudet: sinulla ei ehkä ole geeniä, joka vaikeuttaa riippuvuudesta eroon pääsyä
- Mahdollisesti jokin muu yllättävä tapaturma elämässä sai sinut tajuamaan kuinka typerää tupakoiminen on (esim. läheisen kuoleminen keuhkosyöpään)
- kaikkien näiden ja monien muiden asiantilojen sopiva yhdistelmäIhmisellä ei ole vapaata tahtoa vaan kaikki valinnat ovat vain biologisten ominaisuuksiemme ja ulkoisen todellisuuden vuorovaikutuksen tuotetta.
No mutta sittenhän kukaan maailmassa ei tupakoi tai ainakin pystyy lopettamaan heti helposti. Hienoa :) ihme lässytystä että ei muka pysty!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Tästä olen samaa mieltä. Julmimpia ovat yleensä ne, jotka ovat itse joutuneet tekemään uhrauksia ja ponnistuksia päästäkseen parempaan asemaan yhteiskunnassa. Silloin on helppo hokea "jokainen on oman onnensa seppä". Pohjimmiltaan tässäkin on varmaan kyse tietystä häpeän tunteesta. Oma häpeä ikään kuin mitätöidään sillä, että halveksutaan niitä, jotka eivät ole kyenneet samoihin asioihin. Kaikki varmasti tajuavat, että ihminen voi ohjata omaa elämäänsä, mutta kaikki eivät koskaan voi päästä huipulle.
Tuntee häpeää mistä? Häpeää siitä että on kovalla työllä menestynyt? Enpä usko. Häpeävätkö esim paljon laihduttaneet yleensä kun ovat kovalla työllä päässeet tavoitteeseensa? Eivät tietenkään, vaan ovat ylpeitä itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Kysymys vapaasta tahdosta tai sen olemattomuudesta on kiehtonut ihmistä kauan. Nykytietämyksen valossa vapaata tahtoa ei ole. Kaikki ns omat päätöksesi teet ympäristön tuottamien aiempien kokemusten sekä perimäsi pohjalta.
Tämä ei poista sitä, etteikö olisi tyhmiä päätöksiä. Tekijä ei vain tiedosta sitä, tai sitten palkitsemisjärjestelmä hakkaa logiikan tämä ei poista myöskään sitä, etteikö olisi pahoja ihmisiä tai hyviä. Olosuhteet ja perimä muokkaavat.
Niin, nykyisin tosin on olemassa teoria, joka saattaisi teoriassa sivuuttaa yksilön aivokemian ja neuroniverkon. Sen mukaan kvanttiteoria avaa pienen oven myös vapaan tahdon eksistenssille. Se tosin on vain koettelematon teoria.
Jos joku on eri mieltä, hänen täytyy nyt vain kertoa, miten ihminen ohittaa aivojensa rakenteen ja aivojensa kemialliset prosessit. Jollei tuota ohituskeinoa löydy, ihminen ei todellisuudessa voi valinnoilleen mitään, on vain illuusio vapaasta tahdosta.
No mutta sittenhän on ihan ok jos käyn varastamassa naapurin auton ja hakkaan naapurin samalla. Ei se ollut minun valintani tehdä niin.. :/
Ei ollutkaan. Se ei kuitenkaan estä pistämästä sinua linnaan. Rangaistukset ovat juurikin niitä ympäristön tuottamia signaaleja, jotka vaikuttavat ihmisten päätöksiin. Itse asiassa jos ihmisillä olisi vapaa tahto, rangaistuksiahan ei tarvittaisi. Kukaanhan ei tekisi enempää rikoksia kuin nytkään, sillä miksi ne nyt yhtä-äkkiä haluaisivat niitä tehdä enemmän.
Jos vastaat tähän, että tietysti tekisivät, niin sillonhan rangaistuksen pelko on se, joka ratkaisee, eikä se, että vapaasti tässä mietitään, hakkaanko naapurin.
Ne, jotka hakkaavat naapurin rangaistuksesta huolimatta, kokevat sen syystä tai toisesta palkitsevammaksi, kuin mitä pelkäävät rangaistusta. Veikkaan kuitenkin, että jos naapurin hakkaaminen poistettaisiin rikoslaista, se yleistyisi.
Kaikki eivät saa apua hakemisesta huolimatta. On kokemusta.