Muistatko koulusi kiusaajia? Mitä heille kuuluu nyt?
Ajattelin vain, kun kävin entisellä kotipaikkakunnalla, niin yksi koulun pääkiusaajista (yläasteella) oli aivan entisensä, hiuksiaan myöten .
Oli ammatissa, jonka voi kuvitella olevan ihmisellä joka ei käy kouluja.. Nyrpeä ilme naamallaan...
Itseäni ei onneksi kiusattu, mutta muistan kauhulla vieläkin mitä painajaisia välitunnit oli...
Kommentit (57)
Ilman koulutusta, huonoissa hommissa tai työttömänä samalle pikkupaikkakunnalle juuttuneena. Hah hah.
silloin tuntui ettei ite ole mitään, mutta kuinkas kävikään...
yksi on alkoholisti
yksi siivooja(ei sinänsä mikään huono ammatti)
yksi räkälän tarjoilija (tällä on lapsi)
yhdestä tuli insinööri :)
mutta hassua että jokainen heistä jotenkin jämähti kasarityyliin niin hiusten kuin meikin suhteen :O
Mua pilkkasivat rumaksi, laihaksi ja tyhmäksi, etten miestä koskaan saa...
hihii rumasta ankanpojasta tulikin joutsen :) , komean miehenkin sain ja 2 kaunista lasta...hyvä palkkaisen ammatinkin siihen päälle.
2 kiusaajista on jälkeenpäin pyytänyt anteeksi.
perushoitaja jne. Elävät varmaan ihan ok elämää, mutta eivät ole ns. menestyneitä (humanistina tosin karsastan vähän ihmisten jakoa menestyneisiin ja ei-menestyneisiin...).
He ovat toisella puolen suomea eikä mitään hajua missä ovat ja mitätekevät.
suhtaudutko erilailla näihin jotka pyysi anteeksi, kuin niihin jotka ei pyytäny? Antaako anteeksianto/-pyyntö jotenkin rauhan?
Ja totta, moni entistä kiusaajista (ja ei välttämättä edes kiusaajista, mutta muuten semmoisiin...vähempiosaisiin) on jämähtänyt sinne 80-luvulle totaalisesti!
anteeksipyytäneistä kiusaajista.
Mulle ja parille muulle tytölle yläaste oli 3vuoden jokapäiväinen helvetti :' ( .
Arvelen että koska pyysivät anteeksi, ovat jollain tasolla tajunneet tehneensä väärin.
Toivottavasti sulla kaikki hyvin nyt!
t. se joka kysyi sulta...
varastettiin reppuja...
soitettiin kotiin pilapuheluja.
tytöt yllyttivät myös poikia soittamaan pilapuheluja ja kokeilemaan " missä laudalla on tissit" :(
Opettajat eivät reagoineet mitenkään koska
" normaalia murkkuikäisten käyttäytymistä" .
3vuotta sai kärsiä ja sitten se helvetti loppui. Kiusaajat meni amiskaan ja me lukioon. Ysiluokan kevätjuhlan valokuvissa virnuilee 3 ikionnellista tyttöä :D OHI ON helvetti!
Niin ja nuo 2 kaveria pärjäävät myös hyvin elämässään. Pidämme edelleen yhteyttä. Kova koulu tuli käytyä, mutta ehkä meistä tuli vahvempia?
Lapsiani aion tarkkailla ja puutun kiusaamiseen TODELLA raivoisasti jos semmoista tapahtuu.
t. 5
Puhuttiin pahaa selän takana, ja jos joku (suosittu) poika musta kiinnostui, nämä tytöt tekivät hänelle selväksi, etten mä ollut oikein " sopiva" kiinnostuksen kohde. Noh, poikien kiinnostusta ei voitu välttää (hah!), joten loppujen lopuksi luokan tyttöjenkin oli mut jotenkin edes hyväksyttävä, kun kaikki jätkät oli jo mun kavereita. :) Plus olin ysiluokalle mennessä puhtaalla sisulla tutustunut myös joihinkin luokan tyttöihin. Pari näistä tytöistä on edelleen ystäviäni.
Eli meilläpäin siis oli näillä suosituilla tytöillä niin paljon valtaa, että mulla meni noin kaksi vuotta tutustua ylipäätään kehenkään! Aika rankkaa, nyt kun ajattelee. :/
7
Kaikkea hyvää sinulle!
t. se kyselijä... :)
yksi on täällä kotipaikkakunnalla lääkärinä. meinasin saada paniikkikohtauksen kun jouduin päivystykseen hänen vastaanotolleen. ei vaan pysty unohtamaan kaikkea sitä paskaa. kerran kun tulin kotiin kaverin luota, ne väkisin riisui mut alasti ja poltti mun vaatteet. oli talviaika. sen jälkeen ne seisoi ringissä mun ympärillä ja räki mun päälleni:( oltiin 15v sillon. sen jälkeen mä en pytynyt menemään kuukauteen kouluun. en ikinä kertonu edes vanhemmilleni. joku vieras pariskunta löysi otti mun kyytiin ja vei kotio, mulla on sen naisen takki vieläkin tallella. mä näen painajaisia noista ajoista vieläkin.
joka petti vaimoaan n. 100 kertaa, vaimo antoi aina anteeksi. Lopuksi mies lähti nuoremman matkaan. Ei säälittänyt...
kertonut vielä päivystykseen syynkin, yksityiskohtaisesti!! Olen kauhean pahoillani, että olet joutunut tuollaista kokemaan. :(
Vierailija:
yksi on täällä kotipaikkakunnalla lääkärinä. meinasin saada paniikkikohtauksen kun jouduin päivystykseen hänen vastaanotolleen. ei vaan pysty unohtamaan kaikkea sitä paskaa. kerran kun tulin kotiin kaverin luota, ne väkisin riisui mut alasti ja poltti mun vaatteet. oli talviaika. sen jälkeen ne seisoi ringissä mun ympärillä ja räki mun päälleni:( oltiin 15v sillon. sen jälkeen mä en pytynyt menemään kuukauteen kouluun. en ikinä kertonu edes vanhemmilleni. joku vieras pariskunta löysi otti mun kyytiin ja vei kotio, mulla on sen naisen takki vieläkin tallella. mä näen painajaisia noista ajoista vieläkin.
Yläasteella enemmänkin kiusaaja... Kaduttaa edelleen, vaikka en syytä käytökselleni ole löytänyt. Olen hyvästä perheestä ja pärjäsin koulussa hyvin, kai se oli jotakin lapsellista näyttämisen halua jolla kuvitteli pääsevänsä " parempiin piireihin" . En koskaan nauttinut kiusaamisesta, mutta en pystynyt kierrettä enää katkaisemaankaan.
Tätä nykyä olen 2 lapsen äiti, hyvän ammatin omaava ja hyvin toimeentuleva. Olen äärimmäisen empaattinen ja toiset huomioonottava, en siis mikään toisia alistava kiusaajan prototyyppi. Nykyään suhtaudun hyvin tuomitsevasti sekä koulu- että työpaikkakiusaamiseen ja asettaudun pitämään heikomman puolta. Joten kai olen jotakin oppinut sekä kiusaamisesta että kiusatun asemasta.
mutta sen tiedän, että lapsia hänellä ei ole ja tuunaa jossain kaupan varastolla. Minulla on kolme ihanaa poikaa.. ja sisimmässäni nautin tilanteesta, että me tavattais. se vaan olis niin herkullinen tilanne... " ai, eikös sulla ole lapsia?? ahaa! no, mulla on kolme. mies on (menestyvä) yrittäjä ja minulla on mahdollisuus hoitaa lapsia ja hoitaa vapaaehtoistyötä. aloittelen omaa yritystäni pikkuhiljaa.. "
koulutuksella ja maineella ja mammonalla ei onnea saavuteta. siis en todellakaan tarkoita varastotyöntekijän olevan sen parempi tai huonompi kuin minä kotiäitinä, mutta jotenkin se vaan on niin ihanaa kun on nää lapset ja tajuaa mistä se p**ka jää paitsi...
Osa on juoppoja, osa työttömiä, osa lähihoitajia ja osa akateemisia. Ei kiusaamisella ole yhteyttä elämänhallinnan ja kunnianhimon kanssa. Kiusaaminen on monen asian summa: oman pahan olon ja ennen kaikkea ajattelemattomuuden ja " joukossa tyhmyys tiivistyy" -toteuman. Siksipä siihen on aikuisten puututtava heti! Lapset on pirullisen julmia, eivätkä aina koe empatiaa toista kohtaan opettamatta.
Kai se on niin että osa meistä kiusaajista yrittää myöhemmin hyvittää pahoja tekojaan puolustamalla heikompia.
siinäpäs sen näkee, mielenvikainen oli!
En tiedä eikä voisi vähempää kiinnostaa...