Voiko Aspergerin syndroomaisella olla loistavat sosiaaliset taidot?
Tunnen yhden kolmekymppisen naisen, jolla on diagnosoitu Aspergerin syndrooma. Kuitenkin sillä on harvinaisen hyvät sosiaaliset taidot, selvästi keskivertoa paremmat, ja se tulee loistavasti juttuun erilaisten ihmisten kanssa monissa erityyppisissä ympäristöissä. Tunnen muutaman muunkin aikuisen aspergerin, ja niillä on diagnoosilleen tyypillisiä puutteita sosiaalisessa kanssakäymisessä. En pysty millään näkemään tässä naisessa merkkiäkään samanlaisista vaikeuksista vaikka olen kovasti yrittänyt. Olen tosi hämmentynyt asiasta. Olen aina ollut siinä käsityksessä, että vaikka osa aspergereista pystyy opettelemaan paljon sosiaalisia taitoja, ne ei silti oppisi toimimaan sujuvan automaattisesti niin ettei edes tarkkaavaiset silmät huomaa niissä mitään outoa. Mutta olenko sittenkin väärässä, vai voisiko naisen diagnoosi olla väärä?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Voi olla twi ainakin tuntua olevan hyvät sosiaaliset taidot. Tyypillisin tilanne, jossa näin on, on se, että aspergerin oireyhtymästä kårsinyt henkilö on ottanut asoiakseen ja saanut tilaisuuden opetella sosiaalisia taitoja tietoisesti. Tämä on mahdollista ja monet assit oppivat todella hyvin sen, mistä erityisesti kiinnostuvat. Sosiaalisten taitojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he jårkeilevät toisten tunteet ja tarkoitusperät ja suuren osan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat intuitiivisesti.
Toinen tyypillinen tilanne on esim sellainen, että assi on tekemisissä vain parin ihmisen kanssa yhtä aikaa ja tyypillisestihän ongelmat eivät näy kuin isommissa ryhmissä.
Kolmas tilanne on sellainen, että tapaat tätä ihmistä vain tietynlaisissa tilanteissa, jotka hän hallitsee.
Olen nähnyt tämän naisen tosi monenlaisissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös isoissa ryhmissä, ja se on näyttänyt sujahtavan kaikkiin ympäristöihin kuin kala veteen. Miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevan lahjakkaalta sosiaalisilta taidoiltaan, jos taustalla on pahoja vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisestä ja kyse on työllä ja tuskalla opetellusta "teatterista"? Eihän kenenkään aivot pysty prosessoimaan tietoa sellaisella vauhdilla, että oikea toimintamalli tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyisi salamannopeasti.
Jokin tässä ei nyt täsmää, mutta mikä?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla twi ainakin tuntua olevan hyvät sosiaaliset taidot. Tyypillisin tilanne, jossa näin on, on se, että aspergerin oireyhtymästä kårsinyt henkilö on ottanut asoiakseen ja saanut tilaisuuden opetella sosiaalisia taitoja tietoisesti. Tämä on mahdollista ja monet assit oppivat todella hyvin sen, mistä erityisesti kiinnostuvat. Sosiaalisten taitojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he jårkeilevät toisten tunteet ja tarkoitusperät ja suuren osan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat intuitiivisesti.
Toinen tyypillinen tilanne on esim sellainen, että assi on tekemisissä vain parin ihmisen kanssa yhtä aikaa ja tyypillisestihän ongelmat eivät näy kuin isommissa ryhmissä.
Kolmas tilanne on sellainen, että tapaat tätä ihmistä vain tietynlaisissa tilanteissa, jotka hän hallitsee.Olen nähnyt tämän naisen tosi monenlaisissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös isoissa ryhmissä, ja se on näyttänyt sujahtavan kaikkiin ympäristöihin kuin kala veteen. Miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevan lahjakkaalta sosiaalisilta taidoiltaan, jos taustalla on pahoja vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisestä ja kyse on työllä ja tuskalla opetellusta "teatterista"? Eihän kenenkään aivot pysty prosessoimaan tietoa sellaisella vauhdilla, että oikea toimintamalli tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyisi salamannopeasti.
Jokin tässä ei nyt täsmää, mutta mikä?
-ap
Kun se ei ole teatteria, se on ihan oikeasti toimivas tietoa siitä, miten toiset ihmiset reagoi ja mitä niiden käytös tarkoittaa. Ja tieto toimii aina loppujen lopuksi paremmin kuin intuitioon perustuva arvaus.
Kaikki aspergerit ovat erilaisia. Ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat diagnoosikriteeri, mutta ne ongelmat ovat eri ihmisillä hyvin erilaisia. Kaikista aspergereista ei todellakaan tule mieleen mikään Sag Norén. Se siinä juuri kettumaista onkin, ettei aspergerin seurassa mitenkään helposti tajuta että tuo on asperger, vaan pidetään tyyppiä vaan jotenkin epämääräisen outona/erikoisena/lievästi epämiellyttävänä.
Aspergerin "taitotaso" voi myös riippua esim. siitä kuinka stressaantunut hän on. Eli jos elämässä on stressaava jakso, as-piirteet tulevat enemmän esiin kun ei jaksa tsempata.
Sitten on tietysti se ikuisuuskysymys, mitä sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan. Esmes minä olen varsin pidetty ihminen työ- ja harrastuskavereiden keskuudessa jotka ovat tutumpia ja myös oppineet huomaamaan hyvät puoleni. En tarkoituksella loukkaa ketään, en puhu pahaa, en ole tunkeileva, en syrji, ja kun katsekontaktin yms. kanssa on välillä ongelmaa, koitan kompensoida kiinnittämällä erityistä huomiota siihen että puhun ystävällisesti. Mielestäni nämä ovat aika hyviä sosiaalisia taitoja. Sitä paitsi monilla nenteilläkin on välillä tämäntyyppisissä asioissa isompia ongelmia.
Kuitenkin tiedän antavani itsestäni toisinaan huonon ensivaikutelman. En osaa spontaanisti ryhmäytyä, en osaa mielistellä tai edes tunnista epämuodollisia auktoriteetteja jne. Small talk on ihan kamalaa vaikka suoriudunkin siitä toisinaan aika hyvinkin, esimerkiksi jos olen miettinyt etukäteen jotain jutunjuurta. Psykiatrinikin on sanonut, ettei minusta huomaa päältä päin sitä että kuormitun. Sama todennäköisesti pätee tuttuusi: et ehkä huomaa, miltä hänestä tuntuu tai sitä kun hän rasittuu, koska hän ei näytä näitä tunteita elein ja ilmein kuten muut.
T:palsta-asperger
Oli muuten hyvä se brittiläinen sarja Poika joka katosi musiikkiin. Itselläni oli lapsena lieviä oireita, vanhemmiten ne on helpottuneet, mutta suurissa ryhmissä en edelleenkään ole mielelläni. Pienissä ryhmissä ja face-to-face pärjään hyvin. Ja olen siis asiantuntijatyössä eli osaan hommani, tuttua aluetta. Meillä naisilla nuo oireet voivat olla lievempiä.
Ainakin mulle on kerrottu, että naisilla asperger ei ilmene niin paljon kuin miehillä. Oon nyt 2 kertaa käynyt lieväoireisille Aspergereille tarkotetussa vertaistukiryhmässä ja sen ryhmän vetäjä nuoresta tytöstä ei paljoa tunnista Aspergerin ilmentymiä. Muuten kyllä tykkään paljon siitä ryhmästä.:)
T: 23-vuotias nuori mies/poika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla twi ainakin tuntua olevan hyvät sosiaaliset taidot. Tyypillisin tilanne, jossa näin on, on se, että aspergerin oireyhtymästä kårsinyt henkilö on ottanut asoiakseen ja saanut tilaisuuden opetella sosiaalisia taitoja tietoisesti. Tämä on mahdollista ja monet assit oppivat todella hyvin sen, mistä erityisesti kiinnostuvat. Sosiaalisten taitojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he jårkeilevät toisten tunteet ja tarkoitusperät ja suuren osan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat intuitiivisesti.
Toinen tyypillinen tilanne on esim sellainen, että assi on tekemisissä vain parin ihmisen kanssa yhtä aikaa ja tyypillisestihän ongelmat eivät näy kuin isommissa ryhmissä.
Kolmas tilanne on sellainen, että tapaat tätä ihmistä vain tietynlaisissa tilanteissa, jotka hän hallitsee.Olen nähnyt tämän naisen tosi monenlaisissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös isoissa ryhmissä, ja se on näyttänyt sujahtavan kaikkiin ympäristöihin kuin kala veteen. Miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevan lahjakkaalta sosiaalisilta taidoiltaan, jos taustalla on pahoja vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisestä ja kyse on työllä ja tuskalla opetellusta "teatterista"? Eihän kenenkään aivot pysty prosessoimaan tietoa sellaisella vauhdilla, että oikea toimintamalli tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyisi salamannopeasti.
Jokin tässä ei nyt täsmää, mutta mikä?
-ap
Sama kuin kysyisit, miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevalta nuorallatanssijalta, kun katsot ihmistä joka on lapsesta asti opetellut tuota taitoa.
Kyllä kaikenlaisissa taidoissa voi tulla huomattavan hyväksi kovalla harjoittelulla, jopa niin hyväksi että ulkoa päin katsoen toiminta näyttää täysin luontevalta. Siitä huolimatta, ihan niin kuin nuorallatassijalta onnistuminen vaatii kovaa keskittymistä ja on kognitiivisesti hyvin kuormittavaa, asperger-ihminen voi myös olla kovan kuormituksen alla suoriutuessaan sosiaalisissa tilanteissa tavalla, joka sinun mielestäsi on täysin normaalin ja luontevan oloista. Poikkeavuus ei siis kaikilla näy ulospäin kömpelyytenä, vaan osalla elämä on tavallista vaikeampaa siitä syystä, että tuo suoriutuminen onnistuessaan vie leijonanosan kapasiteetista ja muulle elämälle (esim. työ, kotityöt) ei jää virtaa enää riittävästi/lainkaan.
Naisella kyllä. Miehelläkin, mutta on paljon vaikeampi päästä niitä harjoittelemaan/esittelemään.
Ei voi olla loistavia sosiaalisia taitoja. Luultavasti tuttavallasi on väärä diagnoosi. Aspergerin oireyhtymä on ollut vähän sellainen muotidiagnoosi, jota lääkärit ovat diagnoineet turhaankin.
Väärä dg. Asperger on juurikin poikkeavaa sosiaalista käytösta ja ongelmia siinä - karrikoidusti.
Voi vaikka vieraaalla kielellä löytäää uuden tavan kommunikoida. Muuteenkin jokunhaam kirjailia sanoi että autusteja täällä olemme kaikki tavallla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Naisella kyllä. Miehelläkin, mutta on paljon vaikeampi päästä niitä harjoittelemaan/esittelemään.
No höpöhöpö. Jotakin opeteltua teeskentelykäytöstä voi löytyä, mutta sisäistettyä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla twi ainakin tuntua olevan hyvät sosiaaliset taidot. Tyypillisin tilanne, jossa näin on, on se, että aspergerin oireyhtymästä kårsinyt henkilö on ottanut asoiakseen ja saanut tilaisuuden opetella sosiaalisia taitoja tietoisesti. Tämä on mahdollista ja monet assit oppivat todella hyvin sen, mistä erityisesti kiinnostuvat. Sosiaalisten taitojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he jårkeilevät toisten tunteet ja tarkoitusperät ja suuren osan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat intuitiivisesti.
Toinen tyypillinen tilanne on esim sellainen, että assi on tekemisissä vain parin ihmisen kanssa yhtä aikaa ja tyypillisestihän ongelmat eivät näy kuin isommissa ryhmissä.
Kolmas tilanne on sellainen, että tapaat tätä ihmistä vain tietynlaisissa tilanteissa, jotka hän hallitsee.Olen nähnyt tämän naisen tosi monenlaisissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös isoissa ryhmissä, ja se on näyttänyt sujahtavan kaikkiin ympäristöihin kuin kala veteen. Miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevan lahjakkaalta sosiaalisilta taidoiltaan, jos taustalla on pahoja vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisestä ja kyse on työllä ja tuskalla opetellusta "teatterista"? Eihän kenenkään aivot pysty prosessoimaan tietoa sellaisella vauhdilla, että oikea toimintamalli tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyisi salamannopeasti.
Jokin tässä ei nyt täsmää, mutta mikä?
-ap
Sama kuin kysyisit, miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevalta nuorallatanssijalta, kun katsot ihmistä joka on lapsesta asti opetellut tuota taitoa.
Kyllä kaikenlaisissa taidoissa voi tulla huomattavan hyväksi kovalla harjoittelulla, jopa niin hyväksi että ulkoa päin katsoen toiminta näyttää täysin luontevalta. Siitä huolimatta, ihan niin kuin nuorallatassijalta onnistuminen vaatii kovaa keskittymistä ja on kognitiivisesti hyvin kuormittavaa, asperger-ihminen voi myös olla kovan kuormituksen alla suoriutuessaan sosiaalisissa tilanteissa tavalla, joka sinun mielestäsi on täysin normaalin ja luontevan oloista. Poikkeavuus ei siis kaikilla näy ulospäin kömpelyytenä, vaan osalla elämä on tavallista vaikeampaa siitä syystä, että tuo suoriutuminen onnistuessaan vie leijonanosan kapasiteetista ja muulle elämälle (esim. työ, kotityöt) ei jää virtaa enää riittävästi/lainkaan.
En usko höpinöitäsi. Kenestä tahansa ei tule nuorallatanssijaa, vaikka kuinka harjoittelisi. Aspergerin vaikeus on juuri sosiaaliset taidot, niissä ei voi tulla mestariksi vaikka kuinka harjoittelisi.
Vierailija kirjoitti:
Voi vaikka vieraaalla kielellä löytäää uuden tavan kommunikoida. Muuteenkin jokunhaam kirjailia sanoi että autusteja täällä olemme kaikki tavallla tai toisella.
Luoovudenlähteeet on mieledtäni siellä missä ei ole mitään. Tääällä on vanhat vanhaainkodissa joista kukaan ei huolehdi, nuoreet syrjäytyyy heistäää ei kukaaam huolehdi ja vahaat opettaaa nuoria huonollla menestyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla twi ainakin tuntua olevan hyvät sosiaaliset taidot. Tyypillisin tilanne, jossa näin on, on se, että aspergerin oireyhtymästä kårsinyt henkilö on ottanut asoiakseen ja saanut tilaisuuden opetella sosiaalisia taitoja tietoisesti. Tämä on mahdollista ja monet assit oppivat todella hyvin sen, mistä erityisesti kiinnostuvat. Sosiaalisten taitojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he jårkeilevät toisten tunteet ja tarkoitusperät ja suuren osan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat intuitiivisesti.
Toinen tyypillinen tilanne on esim sellainen, että assi on tekemisissä vain parin ihmisen kanssa yhtä aikaa ja tyypillisestihän ongelmat eivät näy kuin isommissa ryhmissä.
Kolmas tilanne on sellainen, että tapaat tätä ihmistä vain tietynlaisissa tilanteissa, jotka hän hallitsee.Olen nähnyt tämän naisen tosi monenlaisissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös isoissa ryhmissä, ja se on näyttänyt sujahtavan kaikkiin ympäristöihin kuin kala veteen. Miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevan lahjakkaalta sosiaalisilta taidoiltaan, jos taustalla on pahoja vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisestä ja kyse on työllä ja tuskalla opetellusta "teatterista"? Eihän kenenkään aivot pysty prosessoimaan tietoa sellaisella vauhdilla, että oikea toimintamalli tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyisi salamannopeasti.
Jokin tässä ei nyt täsmää, mutta mikä?
-ap
Sama kuin kysyisit, miten kukaan voi vaikuttaa niin luontevalta nuorallatanssijalta, kun katsot ihmistä joka on lapsesta asti opetellut tuota taitoa.
Kyllä kaikenlaisissa taidoissa voi tulla huomattavan hyväksi kovalla harjoittelulla, jopa niin hyväksi että ulkoa päin katsoen toiminta näyttää täysin luontevalta. Siitä huolimatta, ihan niin kuin nuorallatassijalta onnistuminen vaatii kovaa keskittymistä ja on kognitiivisesti hyvin kuormittavaa, asperger-ihminen voi myös olla kovan kuormituksen alla suoriutuessaan sosiaalisissa tilanteissa tavalla, joka sinun mielestäsi on täysin normaalin ja luontevan oloista. Poikkeavuus ei siis kaikilla näy ulospäin kömpelyytenä, vaan osalla elämä on tavallista vaikeampaa siitä syystä, että tuo suoriutuminen onnistuessaan vie leijonanosan kapasiteetista ja muulle elämälle (esim. työ, kotityöt) ei jää virtaa enää riittävästi/lainkaan.
En usko höpinöitäsi. Kenestä tahansa ei tule nuorallatanssijaa, vaikka kuinka harjoittelisi. Aspergerin vaikeus on juuri sosiaaliset taidot, niissä ei voi tulla mestariksi vaikka kuinka harjoittelisi.
Tämä. Diagnoosi on totaalusen turha jos ihminen ”oppii” loistavat sosiaaliset taidot. Haloo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vaikka vieraaalla kielellä löytäää uuden tavan kommunikoida. Muuteenkin jokunhaam kirjailia sanoi että autusteja täällä olemme kaikki tavallla tai toisella.
Luoovudenlähteeet on mieledtäni siellä missä ei ole mitään. Tääällä on vanhat vanhaainkodissa joista kukaan ei huolehdi, nuoreet syrjäytyyy heistäää ei kukaaam huolehdi ja vahaat opettaaa nuoria huonollla menestyksellä.
Jaaa loputtt ovat väliinpitämätttömiä oman perheensä ja garmarivolvooonsa lumouutuneia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vaikka vieraaalla kielellä löytäää uuden tavan kommunikoida. Muuteenkin jokunhaam kirjailia sanoi että autusteja täällä olemme kaikki tavallla tai toisella.
Luoovudenlähteeet on mieledtäni siellä missä ei ole mitään. Tääällä on vanhat vanhaainkodissa joista kukaan ei huolehdi, nuoreet syrjäytyyy heistäää ei kukaaam huolehdi ja vahaat opettaaa nuoria huonollla menestyksellä.
Jaaa loputtt ovat väliinpitämätttömiä oman perheensä ja garmarivolvooonsa lumouutuneia.
kyllää tämää maaa ampuuu itteensä ohimooon ja aika v3tun lujaa.
Ei mielestäni voi olla. Jonkinlaiset opetellut toki voi olla, mutta ei todellakaan voi olla kuin kala vedessä ihan uusissakn ympyröissä.
Ei voi. Jos ihminen on sosiaalisesti taitava, hän ei saa as-diagnoosia. Sosiaalisten taitojen ongelmat on keskeinen diagnoosikriteeri. Eikä asperger lakkaa missään elämänvaiheessa millään terapialla olemasta. Sitä oppii korkeintaan kompensoimaan jossakin määrin, ei täysin.
Eli älykäs assi oppii tiettyjä käyttäytymiskaavoja, joilla pärjää lyhyen hetken sosiaalisesti pienessä porukassa. Minkä jälkeen onkin aika uupunut ja tarvitsee yksinäisyyttä palautuakseen stressistä...
Mutta käyttäytymiskaavat ja esim. sellainen sivussa tarkkaileva rooli (jossa ei kauheasti tarvitse viestittää sosiaalisesti) eivät ole sama asia kuin että ihminen osaisi hyvin tulkita vaikkapa tilanteita, vaistota ihmisten mielipiteitä ja tunnetiloja ja soveltaa yllättävissä tilanteissa. Eli eivät ole merkki sosiaalisten taitojen hyvyydestä.
My point: se, että ap kuvittelet jonkun olevan taitava sosiaalisesti, ei välttämättä pidä paikkaansa. Näet häntä vain niillä "tsemppihetkillä" tai tilanteissa, joissa ei tarvitse kauheasti tehdä tulkintoja ja mukauttaa omaa käytöstään.
Voi olla twi ainakin tuntua olevan hyvät sosiaaliset taidot. Tyypillisin tilanne, jossa näin on, on se, että aspergerin oireyhtymästä kårsinyt henkilö on ottanut asoiakseen ja saanut tilaisuuden opetella sosiaalisia taitoja tietoisesti. Tämä on mahdollista ja monet assit oppivat todella hyvin sen, mistä erityisesti kiinnostuvat. Sosiaalisten taitojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he jårkeilevät toisten tunteet ja tarkoitusperät ja suuren osan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat intuitiivisesti.
Toinen tyypillinen tilanne on esim sellainen, että assi on tekemisissä vain parin ihmisen kanssa yhtä aikaa ja tyypillisestihän ongelmat eivät näy kuin isommissa ryhmissä.
Kolmas tilanne on sellainen, että tapaat tätä ihmistä vain tietynlaisissa tilanteissa, jotka hän hallitsee.