Voi luoja mä kiehun! Anoppiasiaa taas kerran

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.

No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.

Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.

Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.

Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.

Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)

Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Toinen 8 h töissä ja toinen 24/7... joo ei.

Normityöaikaan kun lisää työmatkat niin se on jo helposti 9 tuntia. Mitä kotitöitä te palstamammat mukamas teette YHDEKSÄN tuntia päivässä? Palstailu on kotityötä?

olet varmaankin lapseton, mutta tässä tyypillinen kotiäidin työpäivä lasten ollessa n. 1-3 vuotiaita:

7.00 kuopus herää, kohta myös esikoinen, lasten aamutoimet, aamupala.

Jos lapset leikkii sopuisasti: tiskikoneen tyhjennys, pyykkiä, ehkä imurointia. Siinä sivussa lasten ohjeistamista. Jos leikit ei suju:kotityö jää kesken, lasten kanssa touhuamista.

10.00 lapset ulkovaatteisiin, ulos puistoon, huonolla säällä perhekerhoon. Rattailla, julkisilla ja kävellen kulkien.

12.00 kotiin, lasten vaatteet vaihdetaan, lounasruuan valmistus, syöminen /syöttäminen

13.00 isommalle tv auki että saa nukutettua pienemmän päikkäreille. Sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa: Ääneen lukemista, leikkimistä, legoja tms. mitä pienempi sisarus ei vielä voi leikkiä mukana. Samalla oma päiväkahvi.

Pykit koneesta kuivumaan, keittiön siivous lounasruuan jäljiltä.

14.30 Pienempi herää, välipalaa lapsille, leikkien valvomista, jos ilma on hyvä niin uudestaan ulos, joskus tulee leikkikavereita kylään tai itse kyläillään. Mahdollisesti kauppareissu jos on pakko.

17.00 Kotiin jos ollaan oltu ulkona, päivällisruuan laitto, ruokailu, taas kerran keittiön siivoaminen.

18.30 leikkimistä, ensimmäinen lepotauko päivän mittaan koska mies tuli kotiin.

19.00 Lasten iltatoimet, iltapuuro, nukuttaminen.

Normaalit päivät menee suunnilleen noin, eri asia sitten jos on neuvola-aikoja, muskareita sun muuta tai jos joku on kipeenä.

En nyt osaa ajatella makaavani sohvalla perse homeessa koska perseeni kävi siinä sohvassa kaksi kertaa päivän aikana (juodesani päiväkahvin ja klo 18.30 kun pidin tauon.

Voivoi kun on raskaan kuuloista. Kuinka ihmeessä jaksat?  Kamalaa miten paljon työtä. Jaxuhali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

Missä kerrostalossa hiljaisuus kestää arkisin kahdeksaan asti? Kuudelta tai seitsemältä se loppuu. Eikä sitä meteliä tule kuin hiukan linkouksesta joten hyvin sen voi laittaa päälle vaikka hei aamusta.

Daami kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.

No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.

Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.

Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.

Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.

Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)

Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Toinen 8 h töissä ja toinen 24/7... joo ei.

Normityöaikaan kun lisää työmatkat niin se on jo helposti 9 tuntia. Mitä kotitöitä te palstamammat mukamas teette YHDEKSÄN tuntia päivässä? Palstailu on kotityötä?

olet varmaankin lapseton, mutta tässä tyypillinen kotiäidin työpäivä lasten ollessa n. 1-3 vuotiaita:

7.00 kuopus herää, kohta myös esikoinen, lasten aamutoimet, aamupala.

Jos lapset leikkii sopuisasti: tiskikoneen tyhjennys, pyykkiä, ehkä imurointia. Siinä sivussa lasten ohjeistamista. Jos leikit ei suju:kotityö jää kesken, lasten kanssa touhuamista.

10.00 lapset ulkovaatteisiin, ulos puistoon, huonolla säällä perhekerhoon. Rattailla, julkisilla ja kävellen kulkien.

12.00 kotiin, lasten vaatteet vaihdetaan, lounasruuan valmistus, syöminen /syöttäminen

13.00 isommalle tv auki että saa nukutettua pienemmän päikkäreille. Sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa: Ääneen lukemista, leikkimistä, legoja tms. mitä pienempi sisarus ei vielä voi leikkiä mukana. Samalla oma päiväkahvi.

Pykit koneesta kuivumaan, keittiön siivous lounasruuan jäljiltä.

14.30 Pienempi herää, välipalaa lapsille, leikkien valvomista, jos ilma on hyvä niin uudestaan ulos, joskus tulee leikkikavereita kylään tai itse kyläillään. Mahdollisesti kauppareissu jos on pakko.

17.00 Kotiin jos ollaan oltu ulkona, päivällisruuan laitto, ruokailu, taas kerran keittiön siivoaminen.

18.30 leikkimistä, ensimmäinen lepotauko päivän mittaan koska mies tuli kotiin.

19.00 Lasten iltatoimet, iltapuuro, nukuttaminen.

Normaalit päivät menee suunnilleen noin, eri asia sitten jos on neuvola-aikoja, muskareita sun muuta tai jos joku on kipeenä.

En nyt osaa ajatella makaavani sohvalla perse homeessa koska perseeni kävi siinä sohvassa kaksi kertaa päivän aikana (juodesani päiväkahvin ja klo 18.30 kun pidin tauon.

Voivoi kun on raskaan kuuloista. Kuinka ihmeessä jaksat?  Kamalaa miten paljon työtä. Jaxuhali.

Mikä siinä on että nämä tuhkamunaiset lapsettomat naisvihaajat jaksavat kommentoida ihan oikeaa lapsiperhe-elämää? Asia josta eivät tiedä yhtään mitään kyin korkintaan mukulan roolissa äitin helmoissa vuosia sitten. Säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

Missä kerrostalossa hiljaisuus kestää arkisin kahdeksaan asti? Kuudelta tai seitsemältä se loppuu. Eikä sitä meteliä tule kuin hiukan linkouksesta joten hyvin sen voi laittaa päälle vaikka hei aamusta.

Meidän kerrostalossa. Tosin se on samantekevää, koska jos sen voisi laittaa päälle aamusta, mies olisi kotona ja osallistuisi luonnollisesti myös silloin pyykinpesuun.

Vierailija kirjoitti:

Anopeille ei kannata sanoa hänen pojastaan yhtäkään moittivaa sanaa. Herneet vetää molempiin sieraimiin.

t.kokemusta on

Pätee molempiin suuntiin 100%. Jos vävy sattuu arvosteleen vaimoaan anopille niin siitä ei hyvää.seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

No sen verran tiedän että en ole opettanut lapsia ihan noin riippuvaiseksi minusta. Hyvin saan tehtyä esim. ruuan ja siivottua jäljet keittiöstä kun lapset leikkii matollaan siinä nenän edessä. Välillä käyn leikkimässä heidän kanssaan ja välillä käyn hämmentämässä ruokaa liedellä.

Vierailija kirjoitti:

En tee töiden jälkeen välttämättä mitään kotitöitä, jos en jaksa. Olen pitänyt sitä periaatetta, että se joka sotkun saa aikaan, se myös korjaa sen pois.

t. mies

Noinhan ne muutkin sinkut tekee.

Ap, meillä myös samanlaista, mies ei jaksa muuta kuin työt ja omat harrastukset x3/vko. Lasten kanssa jaksaa katsoa ohjelmia tai pelata. Minuakin väsyttää anemian vuoksi, mutta ei toivoakaan että saisi edes yhtenä aamuna jäädä sänkyyn, ja mies pukisi ja ruokkisi lapset. Mielestäni mies on päässyt oikeastaan helpolla, mutta asiaan tulee hetken päästä muutos, kun palaan vuorotyöhön. Sitten minäkin saan varmaan oikeuden harrastaa ja maata sohvalla, eikä tartte kuunnella, että "pieraisepa rahaa jostain"...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

Missä kerrostalossa hiljaisuus kestää arkisin kahdeksaan asti? Kuudelta tai seitsemältä se loppuu. Eikä sitä meteliä tule kuin hiukan linkouksesta joten hyvin sen voi laittaa päälle vaikka hei aamusta.

Meidän kerrostalossa. Tosin se on samantekevää, koska jos sen voisi laittaa päälle aamusta, mies olisi kotona ja osallistuisi luonnollisesti myös silloin pyykinpesuun.

No miksi ette laita? Kuten ylempi sanoi niin eihän sitä meteliö tule kuin linkouksesta, joten riittää että sen linkouksen ajoittaa sinne kasin jälkeen. Hyvin ehdit pestä koneellisen pyykkiä ennen kerhoon lähtöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

Missä kerrostalossa hiljaisuus kestää arkisin kahdeksaan asti? Kuudelta tai seitsemältä se loppuu. Eikä sitä meteliä tule kuin hiukan linkouksesta joten hyvin sen voi laittaa päälle vaikka hei aamusta.

Meidän kerrostalossa. Tosin se on samantekevää, koska jos sen voisi laittaa päälle aamusta, mies olisi kotona ja osallistuisi luonnollisesti myös silloin pyykinpesuun.

No miksi ette laita? Kuten ylempi sanoi niin eihän sitä meteliö tule kuin linkouksesta, joten riittää että sen linkouksen ajoittaa sinne kasin jälkeen. Hyvin ehdit pestä koneellisen pyykkiä ennen kerhoon lähtöä.

Veikkaan, että se napinpainaminen on miehelle liian vaativa homma aamutuimaan.

N

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3500 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotitöiden jakaminen on asia, joka pitää tietysti sopia keskenään.

Ihan toinen asia on oman kumppanin mollaaminen tai nolaaminen tämän ystävien tai perheen edessä. Sellaista en omalta kumppaniltani sietäisi hetkeäkään vaan sohvan kulutuksesta keskustellaan kotosalla kaksin. Tuo on lisäksi yleensä äärettömän epäkohteliasta ja vaivaannuttavaa myös sille muulle yleisölle ja tässä tapauksessa tietysti vielä loukkaavaakin kun oli kyse äidistä ja pojasta.

Parempi nolata vaan, jospa se sitten mieluummin tekisi jotain?

Mun äiti ja mies on nolaamalla pyrkineet saada mua tekemään asiat niin kuin ne haluaa. Mies on ex ja äitiä näen vain kun on pakko. Vittumaisia ihmisiä.

Olisko sinulla yhtään peiliinkatsomisen paikka?

Ihmettelen isänä miksi monelle äidille täällä on ok ettei mies tee mitään töiden jälkeen kotona tai leiki lasten kanssa. Miksi sellasen miehen kanssa edes hankitaan lapsia? Eikö mieheltä voi vaatia osallistumista kotitöihin jos hän tuo leivän pöytään? Pelätäänkö että mies lähtee rahoinensa kävelemään jos ruvetaan "liikoja" vaatimaan? Kai äitikin tarvii omaa aikaa jos päivät hoitaa kotia ja lapsia. Missä vaiheessa lapsuutta isä sitten jaksaa osallistua lastenhoitoon? Sitten kun ne ovat vanhempia eikä enää tarvii niin paljon huomiota ja pystyy sohvalta kattomaan niiden perään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erkki R. kirjoitti:

Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.

Minä en taas ymmärrä, että miksi mies, joka on lapsia halunnut, ei halua olla heidän kanssaan. Kyllä ne läheiset välit luodaan varhaislapsuudessa. Jos lapsi vaikka kaaduttuaan huutaa äitiä apuun vaikka isä seisoo vieressä, on jotain jo pielessä. Älä missään vaiheessa hanki lapsia, jos et halua edes heidän kanssaan ulkoilla.

Yhdessäolo= ulkoilu tai muu naisen suunnittelema ohjelmanumero

Niin? Lapset tarvitsevat ulkoilua eli raitista ilmaa ja liikuntaa. Harvan koti on niin iso, että siellä voi juosta yhtä paljon kuin pihalla. Pieniä lapsia ei voi päästää yksin ulos, joten toisen vanhemman täytyy mennä mukaan. Olihan se hiekkalaatikon reunalla istuminen syyskuussa tihkusateella tylsää, mutta pakko oli, kun lapsi viihtyi. Samaan aikaan en voinut tehdä mitään, joten olisihan se ollut kiva, että mies on lasten kanssa pihalla ja minä olisin voinut rauhassa laittaa ruokaa tai siivota.

Se ei muuten ole mitään yhdessäoloa, jos mies pelaa illat pelikoneella ja lapset istuvat vieressä katsomassa.

No eivät ne lapset siihen kuole, jos eivät joka päivä ulkoile. Edellinen kommentoija oli oikeassa, naiset nämä ohjelmanumeroa keksivät.

Jos haluaa pitää lapsilla jonkinlaisen rytmin, niin kyllä se ulkoilu siihen kuuluu. Meillä ainaki lapset alkavat hyppiä seinille, jos eivät pääse ulos purkamaan energiaansa. Syövät paremmin ja nukkuvat paremmin. Meilläkin väännetään aina tästä, mies ei haluaisi mennä lasten kanssa ulos, mutta ei halua kotihommiakaan tehdä. Ja käymme molemmat kokopäivätyössä, välillä v***ttaa.

Ap on kotiäiti.

Niin kyllä ymmärsin, mutta meillä oli sama tilanne myös silloin kun olin lasten kanssa kotona hoitovapaan aikaan. Ei mies silloinkaan mihinkään osallistunut ja sama tilanne jatkuu ja katkeruus kasvaa. Surutta mies lähtee kavereidensa kanssa pelejä katsomaan, saattaa muistaa sanoa asiasta samana aamuna kuin peli. Joten ymmärrän ap:ta hyvin, ei tilanne muutu, vaikka ap menee töihin, jos mies on mukavuutta rakastava, itsekäs p**kiainen. Työstäni en luovu,  mutta yh:n arkikaan ei houkuta, joutuisimme myymään asunnon ja muuttamaan....? Ja olen muuten paremmin ansaitseva puoliso. Tiedän, että nämä pikkulapsivuodet eivät kestä kauan, mutta kyllä tämä "sohvalle vetäytyminen" syö parisuhdetta. Ihmettelen näitä makoilijoiden puolustelijoita ja kotitöiden väheksyjöitä siksi, että ne koti ja lapset ovat kuitenkin yhdessä hankitut, luulisi että kiinnostaisi hieman lasten kuulumiset ja kodin ilmapiiri. Mieheni käyttäytyy aivan samalla tavalla kuin isänsä, anoppi on aina tehnyt kaiken, appiukko ei pärjäisi päivääkään ilman anoppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

No sen verran tiedän että en ole opettanut lapsia ihan noin riippuvaiseksi minusta. Hyvin saan tehtyä esim. ruuan ja siivottua jäljet keittiöstä kun lapset leikkii matollaan siinä nenän edessä. Välillä käyn leikkimässä heidän kanssaan ja välillä käyn hämmentämässä ruokaa liedellä.

Sen verran elämä on minuakin opettanut että huomaan paskanpuhujan. Kun kyseessä on alle vuoden ikäinen vauva ja 2 ja 4- vuotiaat joille tulee kinaa, kyse ei ole opettamisesta. Ja kun ne lapset edelleenkin on erilaisia, vaikka toisille se on vaikea käsite ymmärtää etenkin täällä palstalla. Mulla on vain 1/3 sellaisia jotka leikkii rauhallisesti matolla edes joskus.

Toki palstalla teitä riittää, joilla kaikki menee perhe-elämässä kuin disneysadussa konsanaan. Lapset vaan leikkii nätisti kun äiti vähän hämmentelee soppaa ja painelee nappeja laulaen. Sitten toisessa ketjussa kuitenkin ollaan kiljumassa että miten kukaan ikinä voi haluta lapsia kun ei niiltä vittu saa hetken rauhaa, onneksi olen lapseton. Paistaa kilometrin päähän kenellä niitä mukuloita on ja kenellä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tee töiden jälkeen välttämättä mitään kotitöitä, jos en jaksa. Olen pitänyt sitä periaatetta, että se joka sotkun saa aikaan, se myös korjaa sen pois.

t. mies

Noinhan ne muutkin sinkut tekee.

En ole sinkku vaan ns. naitu.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen isänä miksi monelle äidille täällä on ok ettei mies tee mitään töiden jälkeen kotona tai leiki lasten kanssa. Miksi sellasen miehen kanssa edes hankitaan lapsia? Eikö mieheltä voi vaatia osallistumista kotitöihin jos hän tuo leivän pöytään? Pelätäänkö että mies lähtee rahoinensa kävelemään jos ruvetaan "liikoja" vaatimaan? Kai äitikin tarvii omaa aikaa jos päivät hoitaa kotia ja lapsia. Missä vaiheessa lapsuutta isä sitten jaksaa osallistua lastenhoitoon? Sitten kun ne ovat vanhempia eikä enää tarvii niin paljon huomiota ja pystyy sohvalta kattomaan niiden perään?

No onhan se nyt perkele jos äityli ei kahdeksan tunnin aikana saa normaaleita kotitöitä tehtyä.

Mammoilla on realiteetit hiukan hukassa ja aika menee netissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on kotiäiti.

No kyllä silti miehen kuuluu osallistua yhteisen kodin asioihin. Entäs sitten kun vaimo palaa töihin, mies on täysin kuutamolla, mitä niiden lasten kanssa pitää tehdä. Kuuluu kai sille kotiäidillekin välillä vapaa? Kukas niitä lapsia hoitaa, jos äidin pitää vaikka käydä jossain, jos mies on kokonaan ulkoistanut itsensä? Onneksi monet tämän päivän isät ovat kiinnostuneita lastensa asioista, eivätkä ole aivan tumpeloita, jos vaikka äiti sairastuu tai on muuten muutaman päivän poissa.

Alkaa nyt iltaa kohden jo vähän ärsyttämään. Luitko v.ttu ollenkaan mihin vastasit vai unohditko täysin, mistä aiemmissa viesteissä puhuttiin? Että hävettää...

No jopa sinulla on pinna tiukalla, pahoitteluni! Luin kyllä, että ap on tällä hetkellä kotiäiti. Harvan kohdalla se on kuitenkaan mikään pysyvä tilanne ja ne mallit siellä kotona muotoutuvat aika pysyviksi siinä suhteen alkupuolella. Jos mies vetäytyy kokonaan kodin asioista niin luuletko, että ne otetaan haltuun sitten yks kaks, kun on tarve. Ymmärrän sen, että työn jälkeen haluaa hieman huokaista, mutta samoinhan se kotona oleva tarvitsee pienen oman huokasuajan.  Sille kotonaolevalle voi olla juhlaa se, että voi tehdä hetken yksin vaikka sitten niitä kotitöitä ilman, että joutuu keskeyttämään tekemäänsä koko ajan. Jos se isukki vaikka suostuu rakentelemaan legoilla lasten kanssa  sen ajan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?

Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.

Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.

Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.

Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.

Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.

Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.

Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.

Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.

Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.

Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.

Kiinnitin huomiota tuohon, että tiskikone pyörii kahdesti päivässä! Onko teillä jotenkin pieni kone vai miksi? Meillä 5 henkinen perhe ja kolme erilaista ruokavaliota mahtuu talouteen. Ruoka valmistetaan hyvin pitkälti itse ja valmiina kaupasta ostetaan nakit, kalapuikot, pinaattiletut, pastat ja leipä. Ruokaa tehdään joka päivä ja usein kolme erilaista lounaalle ja päivälliselle. Tiskikone pyörii yleensä kahden päivän välein, ihan maksimissaan kerran päivässä ja tämä silloin lähinnä jos on ollut perheen ulkopuolisia lisäksi ruokailemassa.