*huhtikuisten perjantaipino*

Levoton yö takana, mä nään ihmeunia ja koko ajan, yleensä kuumeessa jatkan aina edellistä unta omituisin kääntein, eikä mulla nyt ole kuumetta..



Niksulle tsemppiä koitokseen, vähäks ois ihanaa saada oma vauva jo.



Neuvolakuulumisia eiliseltä, sf mitta oli pysynyt 32cm, pissat ok, sydänäänissä syke oli 125, kun yleensä ollut 140, kysyi vaan onko vauva liikkunut normisti ja antoi liikelaskenta lapun, joka viedään mukana synnärille, ois siis antanut joka tapauksessa. No tietty vähän huolestusin ja kuulostelin sitten niitä liikkeitä iltapäivän ja aikaseksi sain vaisuja hipaisuja enkä niin paljoa kun ois tarvittu. No siinä sitten ihmettelin, kun tämä vauva on ikiliikkuja, että pitäskö mennä sitten näytille, no kun lopetin hermoilun, niin reilu kaks tuntia Masukki jumppas taukoamatta, eihän se kukkokaan käskien laula, varsinainen itsepäinen oinas tuolla masussa..

Kuopuksen synnytyksessä venähti häpyluuliitos oikein kunnolla oli kipeä monta päivää ja vauvalta murtui solisluu, pelkäänkin millanen jättiläinen on nyt tulossa ja vaikutukset sitten minuun, niin laittoi neuvolassa lähetteen äitipolille, että sais vähän kokoarviota yms ja varsinkin suurin huoleni on etteivät päästäisi ainakaan yliaikaiseksi tätä, kuitenkin kaksi viikkoa koossa tekee paljon. Saas nähdä tuleeko kutsu, kiva ois käydä moikkaamassa masukkia...



Mymlan: Meillä ainaskin kaikki on huonoja shoppailijoita, pojat ja tyttö..Joulun aikoihin käytiin tytön kanssa kahdestaan vähän tyttöjen ostoksilla, ostettiin ekasta kaupasta luistimet ja piti mennä vaateostoksille, tyttö tuumas, että ei mitään vaatteita hänelle, kotona on jo niin paljon ja hänen jalat väsyi jo siinä ekassa kaupassa, mennään kotio ja niin sitä sitten mentiin..



Ponnari & Masukki 36+6

Täällä kanssa yöt on nukuttu huonosti. Meillä nuorimmainen herää öisin joten on tullut kanssa mieleen että millaista on sitten yöt kun vauva syntyy.Välillä isommatkin käy hereillä, mutta ei läheskään joka yö.

Aika menee nopeasti,toivon mukaan sitten loppuun asti. Raskaudessa ei ole tapahtunut ihmeitä,vauva möyrii ja potkii koko ajan. Jotenkin tuntuu että kuinka vilkas tuo oikein on. toivon mukaan olis rauhallinen vauva.

Käveleminen on tuskaa,tuntuu että jalkoja ei kärsi kovin nostella kun käy alapäähän kipeää. Vauva painaa aika ikävästi vaikka tuskin on vielä pää kiinnittynyt kunnolla. Ainakaan ei ollut viimeisellä neuvolakäynnillä kiinnittynyt. Päivät menee muutenkin että ei kovin ole virtaa mihinkään. Hb oli tippunut viimeiseltä neuvolakäynniltä 105 --) 102. Rautalääkettä joka toinen päivä olin ottanut eikä se ollut auttanut.Nyt sitten täytyy joka päivä yrittää muistaa ottaa.

Jotenkin alkanut hirvittämään tuleva synnytys vaikka synnytyksiä on takana useampia. Toivon mukaan tämä synnytys olisi helppo.

Mari-anna rv 35+0

Niksulla siis jännät paikat meneillään =) Pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin.



Meillä takana myös taas sellainen yö, että aamulla on väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessä. Esikoinen oli eilen TODELLA RASITTAVALLA tuulella, myös 2-vee uhmaa pukkaa päälle. Illalla nukahti vasta joskus 24:n loppupuolella, siinä ärähti toisenkin kerran jo sekä isä että äiti, kun mikään ei ollut taas herran mielestä hyvin. Nukahti sitten mutta varmaan tunnin välein huuteli sitten äitiä. Ja tietysti kärppänä kahdeksalta pystyssä. Tänään ei ole varaa kyllä vastaavaan kiukutteluun, mieli on nimittäin tällä mammalla sellainen että poika istutetaan lumihankeen jäähtymään jos jatkaa samaa rataa ja siellä saa töröttää kunnes isänsä tulee töistä.



Hierojakin olisi alkuiltapäivästä, mutta illalla myöhään hoksasin etten ole muistanut hommata lapsenvahtia =/ Appea en saanut kiinni, toivottavasti suostuu tulemaan lyhyellä varoitusajalla... muuten jää hieronnat väliin :(



Tuosta liikelaskennasta vielä, on vähän huono omatunto kun minä ajattelin, että mikäli liikkeet tuntuu säännöllisin väliajoin päivän mittaan, niin en ala sitä harrastaa joka päivä. Jos tuntuu pitempi aika menevän, niin sitten vasta. Siinä minun lapussa kun oli oikein taulukko, johon piti merkitä päivämäärät ja kellonajat ja liikkeiden määrät... Hikkaa ei lasketa tosiaan liikkeiksi, eikä se ole varsinaista hengitysliikettäkään mutta jostain luin että hikan jälkeen vauva usein tekee hengitysliikkeitä.



Ja maidon herumisista, sitä ei tapahtunut minulla eka raskaudessa eikä ole tähän mennessä tapahtunut tässäkään. Tosin silloin vähän ennen plussatestiä tällä kertaa rinnoista herahti muutama tippa, mutta sen jälkeen ei mitään. Saa nähdä, kun tämä on nyt jo kuitenkin (jopa päivän!) pidemmällä kuin eka raskaus kesti kaikkinensa, niin alkaako sitten loppuajasta herua jos menee lähellekin laskettua aikaa. Tällä hetkellä ainakin tuntuu, ettei vauvalla ole kohtukodistaan mihinkään kiire :)



Mutta nyt kauppaan, jos saisi tuon muumifanin lähtemään kanssa...



eikkuli 38+2

täällä aloitellaan siivouspäivää. matot kerättynä (niiden tamppaus ollut koko raskauden ajan miehen hommia, joten saavat tänäänkin odotella iltapäivään) ja pyykkikone pesee ekaa satsia, nyt vain pitää reipastua pyyhkimään pölyt, imuroimaan ja pesemään lattiat.. taidan ottaa vaan pienet aamu-unet ennen touhuun ryhtymistä. ;)



eilen lähdimme tuttava perheeseen ' iltapalalle' . ensin mies sanoi, ettei lapsia viedä minnekään niin myöhään (puoli kasilta), mutta sitten lähdettiin kuitenkin. lapset jaksoivat hyvin kyläillä (saattaa kyllä väsyttää pieniä hoidossa) mutta mulla loppui kunto ihan täysin ja taas päätin, että varsinkin tuollaiset ilta ' riennot' saa odotella vähän aikaa. tultiin kymmeneltä kotiin, mutta sekin tuntui jo myöhäiseltä. vaikka en minä koskaan aikaisin nukkumaan mene, mutta jotenkin kaipaan nykyisin illalla aikaa vaan rauhoittua ja ' käpertyä pesään' .. kuuluneeko tuokin niihin emo-juttuihin? ja vaaviin valmistautumiseen.



niinpä niin, taas on perjantai. kuinkahan moni synnyttää viikonloppuna? mukavata seurailla..



-lotta rv 38+3-

Minullakin pesukone pyörimässä ja kaupoille oli tarkoitus tästä lähteä vähän pyörimään. Ajattelin kävellä kampaajallekkin jos sattuisi olemaan aikoja vapaan, ehkä jos jaksan. Eilinen päivä meni totaalisesti nukkuessa. Tuntuu että heti kun loma alkoi hävisivät viimeisetkin voimat ja nyt ei jaksaisi mitään tehdä vaikka suunnitelmia oli vaikka kuinka.

Mieskin on jatkuvasti menossa töiden merkeissä, siis kaikenmaailman laskettelu ja kapakka reissuja joissa on IHAN PAKKO olla mukana. Todella ärsyttävää kun itse ei voi käydä missään, ei jaksa käydä missään, ei mahdu mihinkään vaatteisiin, hyvä kun taipuu sen verran että kengät jalkaan saa. Ihaillen luen lehtiä ja katselen telkkaria miten pieniin ja ihaniin vaatteisiin ihmiset mahtuvatkaan. On tämä rankkaa, itsekkin normaalisti olen kokoa 34 nyt painoa tullut liki 20kg, eli ihan samoin kun edellisissäkin raskauksissa. Onhan ne kyllä aina ristiäisiin mennessä lähteneet, mutta nyt on yli 10v mittarissa enemmän kun edelliskerralla, saa nähdä miten käy. Vaikka se sitten tälläkerralla oikeasti vaatisi TYÖTÄ nämä kilot saavat kyllä kadota, en ole yhtään oma itseni näissä mitoissa. Jotkut ovat mielissään kasvavista rinnoista, mutta nämä ilmestyneet c-kupin rinnat ovat kyllä kaukana omasta ihanteestani.

Alkuun sitä odottaa innoissaan mahan kasvua ja olen minä nytkin tyytväinen että mahaa on, jotenkin tuntuu että silloin vauvvalla kaikki hyvin ja ravinto on riittänyt, mutta on tämä ihmisen raskaus liian pitkä, 6kk riittäisi hyvin, jos siis vauvveli kehittyisi vain nopeammin.

Kirjoittelin, että Kalle on rauhoittunut masussa viime aikoina, mutta eilen illalla teki kyllä sellaisia kevätjuhlaliikkeitä vatsassa ettei tosikaan. Jaksoi jumppailla tosi kauan ja vatsanahka vaan paukkui kun venytteli joka suuntaan. Ehdin jo elätellä toivoa, että siivoaisi siellä yksiötään ja pakkaisi tavaroitaan, mutta äh, supparit lopahtivat alkuunsa.



Muutenkaan yö ei ollut mitään herkkua, tein henkilökohtaisen vessassakäyntiennätyksen; 7 kertaa!! Lisäksi päänsärky ja hiki ahdistelivat. Meille meinasi tulla melkein riita miehen kanssa nukkumaan mennessä kun hän väitti makkarin olevan kuin jääkaappi. Itse kierin hikisenä ilman peittoa! (ja kuolasin, terkkuja vain muillekin kuolaajille ;-))



Eilen oli raskas päivä. Tapasin ekaa kertaa ystävääni joka menetti vauvansa pari viikkoa sitten. Huh, sellaista kohtaloa ei kyllä toivo kenellekään. Tiedän, ettei munkaan tapaaminen ollut ystävälleni ihan helppoa, samoilla viikoilla kun on menty koko ajan ... sanoikin, että toivoo etten pahastu jos ei kykene tulemaan sairaalaan mua ja vauvaa sitten moikkaamaan. En edes oleta että jaksaa treffata meitä sitten vauvan kanssa moneen viikkoon/kuukauteen, en itse ainakaan pystyisi moiseen.



Odotan synnytystä kyllä jotenkin innostuneesti, en tiedä miksi. Omituista, niin kamalaa kun se tavallaan on!? Tosin nyt kun tässä on käynyt aika paljon kurjia juttuja lähipiirissä (kuollut vauva, vaarallinen kohdunulkoinen raskaus, raju synnytys) olen alkanut ihmeellisesti pelätä, en vauvan, vaan oman henkeni puolesta! Mulla on kolme tyttökaveria viimeisen 9 kk aikana käynyt läpi sellaisen myllyn, että alkeellisemmissa oloissa/Suomessa lääkärien mukaan vielä 15-20 v sitten, äidiltä(kin) olisi lähtenyt henki... Mutta eikös se synnytys/raskaus ollutkin ennenvanhaan naisten yleisin kuolinsyy? Eläköön moderni lääketiede ja sairaalat, mua ei saisi johonkin amme-kotisynnytykseen ikinä!



Toivottavasti en masentanut ketään näillä mietteilläni, pakko vain saada purkaa jonnekin välillä kun ei jaksa miestäkään ihan loputtomasti kuormittaa. Nyt käyn olkkarin ikkunan kimppuun (kiitos vinkeistä), katsotaan saanko jotain aikaiseksi. Anoppi tulee huomenna viikonlopuksi, koitan saada Kalleen vauhtia kun olisi lastenvahtikin valmiiksi paikalla :-) Esikoinen syntyi ' ensi tiistaina' eli 39+2, eli vielä elelen toivossa ettei mene yli....



Pipsukka 38+5

Ja edelleen tiiviisti yhdessä koossa, mikä kyllä rasittaa jo ihan hirveästi! Luopuisin tästä mahasta sekunnilla millä hyvänsä, sen verran puuduttaa!!!



Kenkien laitto jo itselle on työn takana, saati sitten, että puen koko katraan ulos... Mihinkään ei oikeastaan enää kykene, paitsi jos haluaa kammottavat liitoskivut ja selkäsäryn...



Missään asennossa ei voi olla kauaa, nukkuminen on melkoista mylläämistä ja öhinää. Vessakäyntejä onneksi riittää vain yksi per yö.



Vauva liikkuu ihan riittävästi, mitään lomaketta liikkeiden tarkkailuun en ole kyllä saanut! Liikkeet kyllä muuttuneet toisenlaisiksi, taitaa tila ruveta loppumaan :)



Ja taitaa meidän vauva olla melko pikkuinen, arvelivat viime käynnillä, että syntymäpaino ehkä vähän yli 3 kg. Mutta eihän nuo aina paikkaansa pidä nuo arviot!



Supistuksista ei juurikaan tietoa, välillä nipristelee, melko vaisusti kyllä. Sektioonhan tässä matkataan, eikä olisi siihen enää kovin pitkä aika...



Jännätään, mitä se Niksu (?) saa aikaiseksi!!!



Mukavaa viikonloppua mahakkaille, supistuksia kaikille niitä toivoville!



m@mu rv 38

Enpä oo kirjotellu pitkään aikaan tänne mutta ahkeraa oon kyllä teitä seurannut.

Mulla tänään 37+2vkot ja olo on malttamaton. Sais jo vauva syntyä ku missään asennossa ei oo hyvä olla ja kokoa vauvalla oli jo 3,2kg rv36. No ens vkon ke on rv38 ja pääsen äitipolille käynnistys harkintaan. Saispa eräpäivän tälle " potkurille" .

Mukavasti nukuttu yö takan vaan yks vessa reissu ja puol 8 ylös. Esikoiset on päiväkerhossa ja kotona ihana rauha maassa.

Nyt meen pakkaamaan sairaala laukun ittelleni ku ostin lakuja ja liivinsuojia ja uudet sisäkengät jotka lähtee mukaan osastolle.

Aurinkoista päivää kaikille!!

Meikäläinen jatkaa näin väsyneitä kielikylpytervehdyksiä =)



Ja minä tyttö se nukkuisin vaan! Ja nukunkin, eilinen meni sit luomia lepuuttaessa koko päivä ja yölläkin nukuin kuin tukki. Ajattelin ottaa samalla teemalla tänkin päivän kun tässä on enää 4 pvää käynnistykseen =)



Oli tässä aamusta viimeinen neuvola ilman nyyttiä ja summattiin vähän tätä raskautta. Kaikkihan meni hyvin sinne viikolle 35 asti, mitä nyt kaks kk jouduin lisärautaa syömään. Painoa on tullu kokonaisuudessaan tasan 13kg ja poika on nyt kuulemma niin alhaalla ettei etene siitä enää itse vaan pitää ponnistaa =) Synnytyssalikamaa sanoi kätilö ku näki mun mahan neuvolas=) Jotenkin nyt on semmonen rauhallinen ja hyvä olo ja synnytys ei edes pelota. Tietty sit kun ne tuskat alkaa niin sit voi tulla äitiä ikävä! Mies on jotenkin niin yliherttasena ja yliymmärtäväisenä että ihan pahaa tekee ku itse koittaa kiukutella sille =) Mutta pakko se on aina välillä kuiten koittaa. Eli siis mielialat on aika herkät ja itku tulee aika herkästi.



Poika otti eilen masussa semmoset parin tunnin hydrobicit että mulla meinas tulla paniikki että onko sillä joku hätä kun se liikkuu niin paljon. Siis potki ja pyöritti pyllyä ja töni. Huutelin sille että jäikö pää kiinni synnytyskanavaan ja koitas tulla valoa kohti... =)



Pipsukalle onnittelut enkasta! =) 7 KERTAA YHDESSÄ YÖSSÄ ON JO KUNNIOITETTAVAA!! ;-) Vakavammin puhuen ei varmasti ollut helppoa tavata ystävääsi joka vauvansa menetti.



Niksu se on sitten jakautumassa =) Onnentyttö!



Jahaas nyt tuoksuu tälle mammalle perjantain herkkulounas nenään: oikein rasvaisia valkosipuli lohkoperunoita ja jauhelihapihvejä ja vaniljamunkki jälkkäriks. AAH!! Hyvä ruoka parempi mieli =)



Iloista perjantaita kaikille!



Annu 38+2

Nopeasti minäkin pinoudun, ettei kukaan vahingossakaan luule että pääsisin jo mahasta eroon...

täällä ei ole siitä vielä mitään merkkejä,ja vaikka luulisi että yksiössä on ahdasta ja liikkeet vähenisivät, niin ei täällä ainakaan. masuasukki ainakin potkii lujaa,ja mahtuu jonkin verran liikuttamaan pyllyäänkin. :)

kovin pieni vauva ei voi saada näin kipeitä potkuja aikaan,joten tästäkin varmaan tulossa iso,kuten veljestään. ainakin kaikki mitat ja käyrät on samanlaisia.

itse olen nukkunut viime yönä hyvin, voi johtua siitä ettei esikoinenkaan herännyt kuin pari kertaa. selvisin siis vain kahdella vessareissulla!!

Jotain puhetta on ollut yöhikoilusta..minäkin hikoilen öisin,vaikka makkarissa onkin viileää. lakanapyykkiä siis riittää. en yleensä hikoile nukkuessa,mutta viime raskaudessa oli sama juttu kun viikot kävivät vähiin.

Edellisestä neuvolasta meillä on aikaa jo pari viikkoa,ja seuraava on vasta ensi tiistaina,rv39. meille painoarviota ei ole saatu kuin käsikopelolla mahan päältä,oli rv35 3.2kg. ultrassa on käyty viimeksi joskus rv 18 tai sinnepäin..

Nyt taidan mennä imuroimaan, ennenkuin pojat kotiutuvat kaupasta. saisin edes jotakin aikaseksi tänään.



Haalen 38+3

Hyvä et paineet ok ja vauva kans kunnossa =) Tähtääppä vanhana tekijänä sit tiistaiaamuun =)



Annu

Tänään neuvolassa. Verenpainetta mitattiin kolme kertaa ja sitten saatiin tulos, joka tyydytti neuvolatätiä. Sf-mitta oli huikeat 35 ja puoli, mutta sehän ei kerro vauvan koosta, pikemminkin asennosta. Nyt vauvelilla on peppu pystyssä ihan tossa ylhäällä. Aiheuttaen ihanaa närästystä ja kuvotusta äiteelle...Lisäksi mulla on ihan kamalaa turvotusta, joka pahenee aina öisin, sormet on kuin pullataikinaa ja kengät puristaa jaloissa. Näkyi mukavasti myös vaa àlla kertyneinä kiloina....neuvolatäti vaan lohdutteli, että pian sitten helpottaa....



Yöllä taas hikoilutti ja kuumotti, mutta selvisin parilla vessareissulla. Juu laitetaans ennätysrekisteri pystyyn noista vessakäynneistä, heh...Seitsemän on kyllä jo makee tulos! =)



Kevyitä suppareita on ollut tänäänkin, sen jälkeen kun kävelin neuvolasta kotiin. Ja sitten epämiellyttävää juilimista, kun vauva varmaankin poraa päätään tonne alas.



Kävi sitten jehovan todistajiakin ovella. Aloittivat puhumalla kuolemasta ja lukivat jonkun raamatun kohdan. Antoivat lehden, jossa oli aiheena jokin, että minne rakkaus on kadonnut. Sanoin, että kovin on teillä synkät aiheet....itsellä kuitenkin vähän eri fiilikset, kun ollaan pian synnyttämässä uutta elämää. Toivottelivat sitten nätisti päivänjatkoja ja poistuivat. No, toisaalta noi on tosi koskettavia asioita, kun jollain on vauva kuollut. Ei kyllä toivois kenenkään kohdalle. Ainoa, jos vauva on kovin sairas syntyessään, niin voi ajatella, että sen on parempi taivaassa. Mulla on kans pari kaveria synnyttänyt kuolleen vauvan. Mutta nyt pois mielestä noi ajatukset ja iloisempiin mietteisiin! Kyllähän sitä murehtia saisi, jos sille päälle alkaisi. Mutta pidetäänhän mieli korkealla ja uskotaan siihen, että kaikki sujuu hyvin!



Mimoskainen rv 37+6

itselläni on parit pehmoliivit,jotka ovat muistaakseni tälläiset:

http://www.babyidea.fi/imetys/carriwell/comfort.html

joustavat,ja aivan ihanat päällä,ajattelin tilata parit lisää vielä.. ovat jo nyt käytössä,kun ei vanhat liivit enää mahdu. ja tässä vaiheessa en viitsi mennä kaupasta ostamaan liivejä,kun maidon noustua on kuitenkin vääränkokoiset ostettu.

Haalen taas

Niin ne viikot vaan vierii toisensa perään vaikka eteenpäin ajateltuina tuntuvat niin pitkiltä. Viikonloppuna menee rikki jo 39 vk. Sitä vaan oon miettinyt että jos mulla menee pahasti yliaikaiseksi, niin mitenhän sen käynnistyksen kans. Kun sattuu olemaan just pääsiäinen silloin kun on 42 vk täynnä. Ja jos menis senki yli niin ois ainaki 42+3(pääsiäisen jälkeen ti). Kai ne sitten vois jo käynnistää ennen pääsiäistä, ja reilusti ennen, ei huvittais viettää pääsiäistä sairaalassa. Juhlapyhinähän ei varmaan tuollaisia operaatioita aleta tekemään ja mulla ei vaikuta vauva mitenkään älyn pieneltä, jos nyt ei jättiläiseltäkään. Mutta ehtii kyllä aika jättiläiseksi jos menee kaks viikkoa yli. Joo, että tämmöisiä huolia jo näin ennakkoon! Pitää kysellä neuvolassa asiasta jos eiala synnytystä kuulumaan.



Haalen: Katselin just eilen noita babyidean imetysliivejä, kun joku tuolla jossain keskustelussa vihjaisi niistä. Vaikuttavat kyllä tosi hyviltä. Pitää huomenna käydä ostamassa, kun ei näytä olevan täällä Oulussa auki kuin kolmena päivänä viikossa(siis Taikapilvi, joka niitä myy). Kun vaan vauva pysyis nyt vielä sisällä siihen asti, että ehtis käydä ne ostamassa. Muuten voi tulla tukalat paikat, koska ei oo olemassa kuin noita kaarituellisia ja todennäköisesti neki käy auttamatta liian pieneksi, varsinki alussa. (Että välillä näin päin, että toivoo, että " elä vielä synny" )



Eipä tässä tämän kummempia nyt tuu mieleen...



lyyli 38+6

Kaunis, aurinkoinen päivä täällä Savossa päin:)

Lienee aika ulkoilun, kunhan lapset heräävät päikkäreiltä. Esikoinen luultavasti tahtoo luistelemaan.



Mulla ei edelleenkään merkkejä siitä, että pian on huhtikuu, ja joskus silloin tulisi vauvan syntyä! Eilen tosin, kun kävin " reippaalla" (kuinka reippaaksi nyt vyörymistä voi kutsua?) lenkillä, niin illalla sitten aikas imakasti supisteli. MUTTA ei säännöllisesti laisinkaan. Elikkäs pääsiäistä odotellessa...

Liikkuvuutta on tänään vatsassa ollut huomattavasti viime päiviä enemmän, mukava juttu, ei tarvitse niin hädissään koko aikaa olla!



Meillä on tänään miehen kanssa erikoinen ilta tiedossa; ollaan ekaa kertaa yli kahteen vuoteen kahdestaan! Ukki tulee hakemaan lapset mummilaan yöksi (100 kilsan päästä), ja mulla ja miehellä on " vapaata" . Tuntuu kyllä tosi oudolta! Huomenna me mennään sit rakentajamessuille ja kiertelemään keittiöliikkeitä. Lasten kanssa ei ehkä saisi kovin aikaiseksi...

Mies kyllä jo eilen illalla puhui, että " mulle tulee kyllä kamala ikävä lapsia, mennään sit jo lauantaina perästä maalle" :) Voi meitä nysvöjä!



Pipsukka; mulla on kanssa aivan lähipiirissä todella kovia kokemuksia liittyen lapsen kuolemaan, sairauteen ja synnytyksiin. Tunnen itseni välillä liiankin onnekkaaksi, ja se tuo myös mukanaan syyllisyyttä siitä, että mulle on käynyt hyvin (ainakin tähän saakka) ja ystävillä on ollut niin kovin rankkaa... :( Omaa elämää on kuitenkin vain jatkettava, vaikka ystävien surun myötäeläminen onkin todella rankkaa ja vaikeaa.



Voi sitä Niksua ja nyyttiä!! Ihania hetkiä heille:) Kuinka se oma synnytys tuntuu olevan vielä NIIN KAUKANA tulevaisuudessa?!?



Mutta nyt järkkäämään alakertaa ihmisasuttavaan muotoon!

Mukavaa viikonlopun alkua teille ja masuillenne!=)



tilda 35+5

Nyt on vessat pesty ja pölyt pyyhitty. Pitäisi vielä imuroida ja pestä keittiön lattia kunhan esikoinen herää päikkäreiltä.



Juttelin juuri ystäväni kanssa, jolla on 4 viikkoinen vauva ja saman ikäinen esikoinen kun meillä. Täytyy sanoa, että tuli sellainen olo, että saa masukki pysyä vielä vähän aikaa masussa, kun kuuntelin ystäväni arkea;) Ei kuulostanut kovin helpolta uhmaikäisen kanssa elely, vaikka vauva on rauhallinen ja nukkuu...

Ei vaan. Kyllä olisi jo ihanaa tavata tämä uusi tulokas!



Mua on myös mietityttänyt tässä raskaudessa oma selviäminen synnytyksestä, kun olisi kuitenkin sitten 2 huollettavaa jotka jäisivät ilman äitiä... Mutta yritetään pitää ajatukset pois moisista synkistä mietteistä. Olen kyllä ajatellut antaa miehelle ohjeet siltä varalta, éttä jotain sattuisi käymään.

Kuriositeettina, äitien kuolleisuus synnytykseen väheni merkittävästi, kun lääkärit rupesivat pesemään kätensä ennen synnytyksissä avustamista. Joskus ammoisina aikoina tulivat suoraan ruumiinavauksista synnytyshuoneisiin ja voitte kuvitella mitkä pöpöt siirsivät äiteihin. Vauvat selvisivät, mutta äidit saivat kamalat infektiot.



Niksu se sitten on jo nyyttinsä kanssa arkea harjoittelemassa, kyllä sektiossa on omat hyvät puolensa!



Masukilla tuntuu olevan tänään rauhallisempi päivä, täytyynee ruveta oikein laskemaan liikkeitä. (No nyt hän rupesikin liikkumaan. Tämä lapsi on kuin ihmisen mieli, heti kun mietin että missä liikkeet, tulee pieni tönäisy. Toivottavasti on yhtä kiltti masun ulkopuolellakin!)



Mutta viikonloppuun huhtikset, saa nähdä tuleeko lisää maalisvauvoja!



lala 36+6

Aika monta kertaa tytöt ollaan toisillemme toivotettu viikonloppuja!! Vähiin käy ennen kuin loppuu. Mutta jatketaanhan sitten yösyöttöjen lomassa tuolla vauvapuolella?!



Eilen oli polilla se kokokontrolli, painoarvio oli 3030g jotenkin en jaksa uskoo että olisi kasvanut vain alle 200g kahdessa viikossa. Muutenkin jäi vähän epävarma fiilis, kätilö oli ihan älyttömän hiljainen ja sellanen outo, ja en ollut ainoo joka näin ajatteli. Toinen mamma oli kanssani samaa mieltä. No, jokatapauksessa Arttu ei näyttänyt minkäänlaisia ulostulon merkkejä, mulla on kohdunsisäsuukin TÄYSIN kiinni. Lääkäri sanoi tekevänsä vähän mekaanista ärsytystä ja kaivelikin sitten aika ronskein ottein. Saa nähdä onko mitään hyötyä, ei ainakaan eilen vielä vauvan hakuun päästy. Peppihän syntyi tasan viikolla 39, joka ois maanantaina tällä veikolla...



Asiasta sukupuolielimiin, hyvä Luoja kuinka pienen miehen kivekset näytti v a l t a v i l t a ultranruudulla! Kyllä olisi lapsikin tajunnut kumpaa sukupuolta massuvauva on. Tavanomaistako? En tiedä, en ole poikaa aikaisemmin odotellut, mutta kyllä mä vähän hämäännyin..



Ällistetty Peppinetta 38+4



Vitsi sentään että sillä Niksulla on jo vauva!

Viikko ja yksi päivä niin tämä vauva ei enää olisi keskonen. Mä olen antanut sille luvan syntyä heti ensi perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00:00. :)

Ja saisi sitten kanssa syntyä, vaikka ei se aprillipäivä ehkä kaikista kivoin synttäripäivä ole, mutta mä alan olla aika väsynyt ja voipunut tähän olotilaan.

Mitään ei jaksa tehdä ja kaikki paikat on kipeenä. Onneksi lääkärit on sanoneet ettei laskettuun aikaan saakka mennä. Joten syntynee joka tapauksessa joko käynnistettynä tai luonnostaan viimeistään rv38. Ensi viikolla taas tohtori ja mä toivon, että saan käynnistysajan huhtikuun ensimmäiselle viikolle.

Makee keli. Ja Niksu siellä vaavinsa kera paistattelee synnärillä. Taitaa toinen olla kyllä vähän tokkurassa tällä hetkellä. Ainakin onnesta;o)))))



Kun olin siellä sairalassa eilen, sinne tuli sellanen äiti, joka oli pari viikkoa sitten " synnyttänyt" ja nyt oli sektiohaava alkanut märkiin. Tosi kipeennäköinen nainen. Sääliksi ihan kävi. Itki hirveesti vaan. Kyllä kaikessa omat hankaluutensa on. Oli sitten alakautta tai sektiolla ulostulo tapahtunut.



Mutta oma napander voi hyvin. Supistelee, mutta mitäs uutta se nyt on? Huomenna saan vähän vyöhykettä ihan rentoutumis mielessä ja taidetaan pikkasen pistellä kohtupaikkojakin.. Vauhtia vauhtia niille kunnollisille suppareille. Tässähän väsähtää tähän iänikuiseen supisteluun, taas tälläkin kertaa.. Joten, Annu, täältä puskee perässä;-)



Lumo 38+4





p.s. Pistin tilaukseen liivit, kiitos vinkistä!

Hiphei, meidän vauva on sittenkin oikein fiksu ja tottelevainen tapaus! Minä olen sille tässä jo jonkin aikaa koittanut puhua, että laskeutua pitäisi vähitellen lähtökuoppiin. En ollut itse älynnyt mitään tapahtuneen, mutta neuvolan täti tuumasi, että vauva on selvästi laskeutunut ja vaikuttaa myös kiinnittyneeltä! Jippii! Sf-mittakin oli pudonnut sen myötä sentillä, nyt 32 cm rv 38+1.



Olin täältä lukenut muiden kuvailuja hirmuisesta paineentunteesta lantiossa vauvan laskeuduttua, joten en osannut kuvitellakaan meidän vauvan edes suunnittelevan alaspäin tulemista. En ole mitään erityistä painetta havainnut. Mitä nyt maha tuntuu takertuvan reisiin istuessa (hiki saa sen oikein liimaantumaan). No, oli miten oli, hyvä mieli tuli. Tätiltä vielä kyselin näistä yliaikaisuusjutuista, niin hän tuumasi, että tuskin minun kohdalla ainakaan selvään yliaikaisuuteen mennään. Toivottavasti ei! Olisin myös kypsä ottamaan vauvan jo syliin.



Verenpaine ok, samoin pissa. Paino oli jopa pudonnut viime viikosta 100 g, syynä turvotuksen tasaantuminen. Viime viikolla nilkat olivat ihan pallot, nyt ne on taas tunnistettavissa nilkoiksi. :)



Vauvan sydänääniä ei täti ensin meinannut löytää, sillä jostain syystä kone otti minun oman sykkeen ainoastaan. Alkoi jo minua sitten pyörryttääkin, niin täti määräsi kyljelleen, jotta voi jatkaa äänien etsimistä. Hassua, että kylkiasennossa äänet löytyivätkin ihan hyvin ja olivat voimakkaat. Sanoi, että jotenkin taisi se minun huonovointisuuteni selällään olemisesta saada oman sykkeeni vahvistumaan kohdun alueella. Tai jotain sellaista täti selitti. Joka tapauksessa arveli, että jatkossa kannattaakin vissiin ottaa kylkiasennossa nuo sydänäänet. Nykyään tuntuu tulevan todella nopeasti ihan pyörryttävä olo selällään, en niin mielellään ole kuin hetken.



Kaikenkaikkiaan kaikki siis hyvin, odotan vain vauvan lähtölaskennan alkamista. Toivottavasti pian täälläkin alkaisi jotain tapahtua! (Tosiasiassa ei varmaan ihan heti toimeen päästä, mutta toivoahan aina saa!)



Kissankello 38+1