Teen tutkimusta suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä. Luetelkaa näitä ominaispiirteitä.

- Uskonnosta, politiikasta ja rahasta ei puhuta kuin oikeasti tuttujen ihmisten kesken, tai ainakaan kovin syvällisesti

- Vaikeista henkilökohtaisista asioista vaietaan muiden kuin tuttavien kesken, joskaan avoimesti ei saisi sanoa sitäkään että hyvin menee. Suomalainen vähättelee itseään, jotta ei olisi "leuhka"

- Kursailu on osa sosiaalista kanssakäymistä

- Saunan lämmittäminen vieraille osoittaa erityistä vieraanvaraisuutta

- Kyläilykulttuuri on muuttunut; aiemmin mentiin ovelle koputtelemaan, nykyään vierailut sovitaan mahdollisimman aikaisin

- Uskonnon merkitys ei riviluterilaisen elämässä ole enää samassa asemassa kuin joskus aiemmin. Tämä näkyy monessa asiassa, uskonto ei ns ole arkipäivää.

- Ydinperheet; monta sukupolvea sopii saman katon alle harvoin

- Eri alueilla ihmisillä on omat sille alueelle ominaiset tapansa kommunikoida, olla kanssakäymisissä toisten kanssa. Joillakin alueilla esimerkiksi korostuu suorapuheisuus, jollain toisella alueella asiat sanotaan kautta rantain.

- Naiset ja miehet voivat elää hyvinkin epätyypillisessä roolissa sukupuoltaan ajatellen. Joskus tämä kummastuttaa, mutta ei kuitenkaan ole automaattisesti merkki epäilyttävästä naiseudesta tms. Toisin on joissain muissa kulttuureissa.

- Kuitenkin usein roolit ja työnjako on perheessä perinteiset.

herrapelko ja herraviha

koulutuksen aliarvostaminen, yliopiston haukkuminen

vain duunareilla on oikea ihmisarvo

Sananvapaus

Vierailija kirjoitti:

Joku 98% tässä ketjussa mainituista on suomalaisiin kohdistuvia stereotypioita eikä oikeita luonteenpiirteitä

Kerrotko mitkä vai päätitkö heittää tuon ihan vain lukematta ketjua?

Alastomuus ja rehellisyys on ihan tutkitusti todettuja... Ja miten suomalaisten itse kulttuurissaan tärkeinä pitämiä asioita edes voi pitää vain stereotypioina?

Tutkimustyölle on aina helpompaa saada paljon aineistoa ja rajata sitä erilaisin metodein, joihin kuuluu totuusanalyysitkin.

toisen maailmansodan läpi käyminen yhä uudelleen ja uudelleen vuodesta toiseen ja sen sureminen

Heikot sosiaaliset verkostot, ystäviä ja kavereita vähän ja nähdään vain harvakseltaan. Eli nysvätään ydinperheenä sen sijaan, että mentäisiin vaikka arki-iltana päivälliselle tuttavaperheen luo tai viikonloppuna telttailemaan. Monesti liittyy siihen, että talous vedetty liian tiukalle, ei ole rahaa lähteä sieltä pellonlaitaomakotitalosta minnekään vaan toljotetaan sitä 80 tuuman taulutelkkaria illat pitkät. Uskon, että tällä sosiaalisten suhteiden niukkuudella ja eristäytymisellä on vaikutusta siihen miksi ollaan onnettomia ja parisuhteet päättyvät.

Talkootyö

Marttakerhot

Metsästys, kalastus, sienestys, marjastus..

- Suomalaiset olettavat naisen voivan pukeutua miten tahansa ja silti säilyttävän oikeutensa koskemattomuuteen. Ainakin siis useimmat olettavat näin.

- Pukeutuminen ei ylipäätään ole Suomessa naiseuden mitta, paitsi ehkä joissain piireissä. Käytännöllisyys on joskus hyve, mutta toki tilannetajuakin on hyvä olla.

- Pulla kuuluu edelleen melko vahvasti kahvipöytään. Samoin karjalanpiirakat.

- Kirkossa käydään harvoin, lähinnä juhlapyhinä.

- Suomalaiset kansanlaulut ovat yksi suomalaisen kulttuurin ilmemismuodoista. Vanhemmalle polvelle nämä ovat hyvinkin tuttuja ja rakkaita.

- Osa perinteisistä ammateista, esim. maanviljelijän ammatti, on edelleen pitänyt pintansa. Toki maanviljelijöitä ja karjatilallisia tuntuu koko ajan olevan vähenevässä määrin, mikä on harmi.

- Suomalaisten on vaikea ottaa kehuja vastaan. Sen sijaan, että kiitettäisiin, sanotaankin että no eihän tämä nyt mitään ollut tai että tuo nyt oli vain tuollainen. Kuulunee kategoriat "itsensä vähättely" alle.

- Vanhemmat ihmiset ovat kunnioitettuja, mutta heillä ei ole moneen muuhun kulttuuriin verraten kovin voimakasta auktoriteettia. Kaikki eivät enää osaa teititellä.

Ironia :)

Vastaa lyhyesti "joo", eikä keksi sen jälkeen muuta sanottavaa.

Rauhallisuus, hitaus.

Ateismi

Vierailija kirjoitti:

- Suomalaiset olettavat naisen voivan pukeutua miten tahansa ja silti säilyttävän oikeutensa koskemattomuuteen. Ainakin siis useimmat olettavat näin.

Millä tavalla ne vaatteet vaikuttavat asiaan? Alkavatko valitut vaatteet itse loukata sitä koskemattomuutta?

Suomessa juodaan melko runsaasti (alkoholia, mutta myös kahvia), saunominen, hiljaisuus, omalaatuinen kieli, valittaminen, moottoriurheilu.

Minusta suomalaiselle kulttuurille on hyvin tyypillistä, ettei lasten ulkoasuun panosteta. "Rumat ne vaatteilla koreilee" pätee myös lapseen. Kulahtaneet, liian pienet haalarit, kuomat jalassa, vaikka on kevät ja päässä ne uimalasin näköiset aurinkolasit. Kesällä huomaa, miten monen lapsen hiuksia ei pestä tai harjata juuri koskaan. Ja tähänkin aivan varmasti joku kommentoi, että lapsen pitää saada olla lapsi. Vain Suomessa lapsi ei saa olla lapsi, jos hän on puettu siististi ja hiukset on laitettu nätisti.

Tämä kulttuuri on ehkä osittain murroksessa merkkivaatehypen myötä. Kuitenkin olen huomannut, että tilalle on tulossa toinen pukeutumiskulttuurin muoto. Ajatellaan, että kallis merkkivaate = tyylikäs juhlavaate. Viimeeksi pari viikkoa sitten serkkuni toi poikansa mummomme 90-vuotispäiville Gugguun kollarihousuissa ja trikoopaidoissa. Vastaavia trikookledjut päällä häissä, hautajaisissa tai vanhan ihmisen juhlissa -tilanteita olen nähnyt viime kuukausina muitakin.

Raskaan työn teko ja talkoohenki. Työtä voi tehdä ilmaiseksi silloin kun kaikki hyötyy

Rehellisyys ja yksinkertaisuus. Maalaisjuntteus :D

Oman tilan tarve yleensä. Vaikeneminen/hiljaisuus/epäsosiaalisuus. Mämmi. Karjalanpiirakat. Itsen ja välillä muidenkin vähättely. Jurot puhumattomat äijät. Masennus. Harmaus.

Kahvia kahvia kahvia pullan kanssa aina vaan kun kyläillään. Kutsutaan vieraita saunomaan!!! Lapsia ei ohjata sosiaalisuuteen ja hyviin tapoihin vaan joko komennetaan pois tai annetaan mesoa suuna päänä. Ulkonainen olemus valju ja hoitamaton, suosituin puheenaihe jatkuva valitus ja haukkuminen.