Lue keskustelun säännöt.
Onko kyse jonkinlaisesta syömishäiriöstä? Mies oikuttelee ruoan kanssa.
11.04.2017 |
Eli kotoaan saanut eväät, että mahdollisimman vähällä pitää tulla toimeen. Ei heillä ikinä ollut mitään ylimääräistä, ruoka koostui perunasta, makaronista ja jauhelihasta, ruisleivästä ja juustosta. Siinä se.
Nyt omassa kodissaan, oman vaimonsa ja lastensa kanssa suorittaa samaa.
Kun käyn kaupassa, ostan mehuja ja hedelmiä, salaatteja ja joka päivälle vaihtelevaa ruokaa..
Se on miehelle liikaa. Valittaa ja huomattelee, jättää aterioita väliin. Päivä koostuu hänellä ruoasta kotona ja ehkä pienestä iltapalasta. Töissä ei syö, eikä syö välipaloja. Eikä saisi mielellään syödä muutkaan. Tilanne rupeaa olemaan hankala. Lapset huomaavat isän ahdingon. Itse olen taas raskaana, ja silloin tilanne aina pahenee, joudun syömään usein ja tämä ahdistaa miestä. Mitä tehdä???
Kommentit (254)
Mitkä ruuat sitten eivät ole shittiä?
Taitaa se ongelma olla enemmän ap:n korvien välissä kuin miehen. Melkoinen ruokapoliisi taidat itse olla, eikä miehesi.
Meillä kolme esiteiniä. 2 poikaa ja 1 tyttö. Pakastin on kätevä keksintö. Aina on jotain saatavilla. Ja en osta sokerimehuja ja jogurtteja lapsille tai muitakaan sokerijuttuja välipaloiksi erikseen koska ovat paskaa.
Kasviksia ja hedelmiä on tarjolla. Ja meillä syödään riistaakin jos vain saadaan sitä tutuilta ja hevonen on hyvää ravintoa myöskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Minunkin äitini oli reagoimatta, kun isämme teki meidän lasten elämästä helvettiä. Olen aina tiennyt miksi vihaan isääni, mutta vasta terapiassa selvisi että tuo reagoimattomuus on syy miksi en aikuisena siedä äitiänikään. Ei siinä auta mitään, vaikka äiti paistaa pullaa ja hokee miten rakastaa lapsiaan. Äidin kuuluu suojella lastaan ja aloittaja ei sitä tee.
No jatka sinä sitä terapiaa. Se on varmasti sulle parasta.
Mut reagoinnilla tarkoitan sitä, etten todellakaan rupea itse, enkä rupea lapsilleni syöttämään tylsää ruokaa vain vatsan täyttämisen takia. Minusta taas se ei ole oikein. Kyllä ruoan pitää olla nautinto. Ja elämän laatu on parempi kun verensokerit on tasaiset, sitä mies ei edelleenkään ymmärrä.
Hänen perheessään ruoka kärsi jonkinlaisen pakon ja ikävän jutun roolia. Siitä on nähtävästi hankala päästä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Minunkin äitini oli reagoimatta, kun isämme teki meidän lasten elämästä helvettiä. Olen aina tiennyt miksi vihaan isääni, mutta vasta terapiassa selvisi että tuo reagoimattomuus on syy miksi en aikuisena siedä äitiänikään. Ei siinä auta mitään, vaikka äiti paistaa pullaa ja hokee miten rakastaa lapsiaan. Äidin kuuluu suojella lastaan ja aloittaja ei sitä tee.
No jatka sinä sitä terapiaa. Se on varmasti sulle parasta.
Mut reagoinnilla tarkoitan sitä, etten todellakaan rupea itse, enkä rupea lapsilleni syöttämään tylsää ruokaa vain vatsan täyttämisen takia. Minusta taas se ei ole oikein. Kyllä ruoan pitää olla nautinto. Ja elämän laatu on parempi kun verensokerit on tasaiset, sitä mies ei edelleenkään ymmärrä.Hänen perheessään ruoka kärsi jonkinlaisen pakon ja ikävän jutun roolia. Siitä on nähtävästi hankala päästä pois.
Enpä usko että sinusta on kertomaan kenellekään mikä on parasta. Enkä usko, että lapsesi pahemmin välittävät pitää sinuun yhteyttä sitten aikuisena. Ja sinä tulet itkemään, että et voi ymmärtää syytä. Muistele silloin tätä ketjua.
Eipä tuo AP ole yhtään terveemmän oloinen kuin miehensäkään, ap:n kommenteista päätellen. Aika sekavia ja ristiriitaisia kommentteja heittelee (alkaa tuntumaan, että ap:ita on useampi. Dissosiaatiohäiriö?). Ehkä olisi hyvä, että lastensuojelu puuttuisi perheen oloihin, kun äiti sekoilee vauvapalstalla ja isä sekoilee kotona syömisten kanssa. Tai, taitaa ap myös sekoilla kotioloissakin, eikä vaan täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Minunkin äitini oli reagoimatta, kun isämme teki meidän lasten elämästä helvettiä. Olen aina tiennyt miksi vihaan isääni, mutta vasta terapiassa selvisi että tuo reagoimattomuus on syy miksi en aikuisena siedä äitiänikään. Ei siinä auta mitään, vaikka äiti paistaa pullaa ja hokee miten rakastaa lapsiaan. Äidin kuuluu suojella lastaan ja aloittaja ei sitä tee.
No jatka sinä sitä terapiaa. Se on varmasti sulle parasta.
Mut reagoinnilla tarkoitan sitä, etten todellakaan rupea itse, enkä rupea lapsilleni syöttämään tylsää ruokaa vain vatsan täyttämisen takia. Minusta taas se ei ole oikein. Kyllä ruoan pitää olla nautinto. Ja elämän laatu on parempi kun verensokerit on tasaiset, sitä mies ei edelleenkään ymmärrä.Hänen perheessään ruoka kärsi jonkinlaisen pakon ja ikävän jutun roolia. Siitä on nähtävästi hankala päästä pois.
Enpä usko että sinusta on kertomaan kenellekään mikä on parasta. Enkä usko, että lapsesi pahemmin välittävät pitää sinuun yhteyttä sitten aikuisena. Ja sinä tulet itkemään, että et voi ymmärtää syytä. Muistele silloin tätä ketjua.
Jaa jaa... Mies kyllä kovasti ihailee ja arvostaa äitiään, joka säästi ruoasta ja teki siitä ikävän jutun.Kovasti haluaisi minun olevan yhtä säästäväinen. Juttele tästä terapeutillesi, et olettekohan sittenkin väärillä jäljillä sun kanssas.. Toivottavasti et maksa sille kovin paljoa!:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuo AP ole yhtään terveemmän oloinen kuin miehensäkään, ap:n kommenteista päätellen. Aika sekavia ja ristiriitaisia kommentteja heittelee (alkaa tuntumaan, että ap:ita on useampi. Dissosiaatiohäiriö?). Ehkä olisi hyvä, että lastensuojelu puuttuisi perheen oloihin, kun äiti sekoilee vauvapalstalla ja isä sekoilee kotona syömisten kanssa. Tai, taitaa ap myös sekoilla kotioloissakin, eikä vaan täällä.
Jep, pysyt hienosti aiheessa. Muistatko vielä mitä ketju käsitteli, vähäjärkinen?
Kokki tässä terve ja teen raflatasoista kotiruokaa joka päivä pakastimesta koko perheelle. Näin säästän aikaa kun ei tarvitse kaupassa jonotella ja saan laadukasta ja ravitsevaa ruokaa aikaseksi. Ja ei valita mies eikä lapset ruuasta. Sokerijogurtit ja mehut jää kauppaan. Ne on paskaa. Teen viikonloppuisin kolmen ruokalajin menuun päivällä ja sillä jaksaa mies ja 3 esiteiniä hyvin. Eikä sitä tarvitse koko ajan syödä. Monipuolista ruokaa joka päivä ja mikään ruoka ei ole tylsää kun sen osaa tehdä monella eri tavalla. Ja osaa käyttää mausteita.
Ap on vihoissaan tosiaan saamistaan kommenteista kun ei halunnutkaan kuulla vastauksia. Itse ei osaa suunnitella kuin viikon kerrallaan kun itse suunnittelen 2 viikkoa eteenpäin mitä syödään milloinkin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa ap ja jälkikasvu olla lauma 🐖.
Ja mies pelkää että tää 🐷lauma syö hänet varattomaksi 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesitkös ap että lapset syövät eineksiä päiväkodeissa ja kouluissa? Ja vanhukset vanhainkodeissa?
Ainoa mikä on tuoretta saattaa olla vain salaatit.
Olen ollut kouluilla, päiväkodeilla ja vanhainkodeissa töissä keittiöillä. Valmispakasteita ne ovat suurimmaksi osaksi.
T. N31 & kokki myöskin sekä äiti ja vaimo
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkös ap että lapset syövät eineksiä päiväkodeissa ja kouluissa? Ja vanhukset vanhainkodeissa?
Ainoa mikä on tuoretta saattaa olla vain salaatit.
Olen ollut kouluilla, päiväkodeilla ja vanhainkodeissa töissä keittiöillä. Valmispakasteita ne ovat suurimmaksi osaksi.T. N31 & kokki myöskin sekä äiti ja vaimo
SO???? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Kyseessä eivät ole hänen rahansa, vaan perheen rahat. Teillä on lapsia ja sinä olet raskaana, joten monipuolinen ravinto on erittäin tärkeää.
Mies voisi käydä juttelemassa tilanteestaan työterveyslääkärin kanssa. Hänellä on sairas asenne RAVINTOON. Hienoa, että hänen äitinsä pärjäsi olemattomilla rahoilla, mutta tilanne on nyt toinen.
Kahvinjuonnin mies voi jättää kokonaan, niin hänen vointinsa paranee kummasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Kyseessä eivät ole hänen rahansa, vaan perheen rahat. Teillä on lapsia ja sinä olet raskaana, joten monipuolinen ravinto on erittäin tärkeää.
Mies voisi käydä juttelemassa tilanteestaan työterveyslääkärin kanssa. Hänellä on sairas asenne RAVINTOON. Hienoa, että hänen äitinsä pärjäsi olemattomilla rahoilla, mutta tilanne on nyt toinen.
Kahvinjuonnin mies voi jättää kokonaan, niin hänen vointinsa paranee kummasti.
Juu ja kyllä hänestä näkee, että ongelma on tosi syvällä. Ei hän paljon vastaan väitä, kun sanon että nyt tulet meidän kanssa välipalalle.
Eniten ärsyttää se, ettei voi muka töissä syödä kunnolla ettei tarvitsisi kotona syödä kerralla niin kovin suurta annosta. En käsitä miten saan hänet tajuamaan, ettei töissä pärjää leivällä suuri mies, joka tekee raskasta työtä.
Ottaa mielellään eväät, mutta en saa usein tehtyä niin paljon ruokaa, että siitä riittäisi tähän kaikkeen.
Syön ja lapset syövät kunnolla, vituttaa vaan katsella toisen " säästämistä" vierestä, kun se ei ole terveellistä.
Kun saisi hänet tajuamaan että kun söisi töissä niin ei olisi kotona niin nälkä ja jaksaisi päivän paremmin, ja välipaloilla voisi jakaa energiaa tasaisemmin.
Hienosti on kyllä opetettu hänelle tuo " ruoalla syödään vatsa täyteen" ja " välipalat on turhia".. Minusta se ei vaan mene niin, kun sellaisessa rahapulassa ei olla, että kenenkään pitäisi ruoasta säästää.
Ottaisi selvän onko esittämistä, itsestään marttyyrin tekemistä vai todellinen tunnetila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Kyseessä eivät ole hänen rahansa, vaan perheen rahat. Teillä on lapsia ja sinä olet raskaana, joten monipuolinen ravinto on erittäin tärkeää.
Mies voisi käydä juttelemassa tilanteestaan työterveyslääkärin kanssa. Hänellä on sairas asenne RAVINTOON. Hienoa, että hänen äitinsä pärjäsi olemattomilla rahoilla, mutta tilanne on nyt toinen.
Kahvinjuonnin mies voi jättää kokonaan, niin hänen vointinsa paranee kummasti.
Tuolla kahvilla ilmeisesti koittaa täyttää vatsaansa. Itse jos työpäivän aikana söisin sämpylän ja joisin kahvia pannun, olisin varmaan ( kuten moni muukin) vatsahaavapotilas.
Kammottaa ajatella kuinka huono olo hänellä on, eikä varmaan tajua sitä itse.
Mutta joo, ei varmaan ole normaalia tämä. Tiedän itse olevani turhankin tarkka syömisistäni ja lasten syömisistä.
Mutta eihän se ole normaalia koittaa olla työssä syömättä ja syödä kotona sitten siitäkin edestä? Eihän se ole reilua??
Ja ei tarvitsisi mättää sitä yhtä ateriaa itseään ihan tupaten täyteen, vaan voisi syödä töissä, kotona " normaalisti" ja sitten välipaloja ja hyvä iltapala. Olenko ihan väärässä?
Olin joskus samankaltaisen miehen kanssa suhteessa. Oli myös lapsuutensa viettänyt köyhän yh-äidin kanssa ja rahapula vuoksi ruoka oli vain ja ainoastaan polttoainetta. Kerran päivässä mies söi ruokaa (mieluiten juuri makaronia tai perunaa) salaatit, kasvikset, hedelmät olivat turhia. Aamulla ja töissä täytti vatsaansa tupakalla ja kahvilla. Olipa ankeaa!
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus samankaltaisen miehen kanssa suhteessa. Oli myös lapsuutensa viettänyt köyhän yh-äidin kanssa ja rahapula vuoksi ruoka oli vain ja ainoastaan polttoainetta. Kerran päivässä mies söi ruokaa (mieluiten juuri makaronia tai perunaa) salaatit, kasvikset, hedelmät olivat turhia. Aamulla ja töissä täytti vatsaansa tupakalla ja kahvilla. Olipa ankeaa!
Joo, siis tykkää tämä ruoasta ja osaa siitä nauttia. Joskus vaan tulee näitä ihme kausia. Ei tunnu tajuavan ollenkaan alavireisyyden johtuvan syömättömyydestä.
Äitinsä ylpeilee syömättömyydellään, sillä että pärjää teellä päivän ja kumpikin, äiti ja poika ihmettelevät hirveää makeanhimoaan!!( jaa,a mistäköhän johtuisi!!)
Kyllä mua ketuttaa tuollainen pelleily. Ruoka on tärkeä asia.
En nyt ihan ymmärrä tota et miksi miehen syömättömyys ja syöminen on ap:lle ongelma?
Ap on tehnyt täysin turhasta numeron. Tienaatko senttiäkään rahaa perheellesi myöskin vai oletko vain lompakkoloinen?
Ei munkaan mies syö aamulla mitää ku töihin lähtee eikä syö töissäkään. Eikä se häiritse mua yhtään. Kotona syö kun tulee töistä.
Eli tuotti lapselleen ruokailuongelman, josta kehittyi syömishäiriö.
Jatkuva huomauttelu vaikuttaa lapseen. Itselleni kehitettiin lihavan ihmisen sielu lapsuudenkodissani: olen aina tuntenut itseni kauheaksi läskiksi, vaikka nyt esim. valokuvia katsoen en ollut edes lihava lapsena. Painoni meni käyrien ylärajalla, mutta ei mennyt yli! Silti painosta aina huomauteltiin: tunsin itseni kauheaksi läskiksi. Kun vertaa kuviani nykylapsiin, niin koko meidän luokalla ei ollut niin lihavia 70-80-l kuin nykylapsissa näkyy. Minä olin kaukana noista.
Synnyin isona, yli 50 cm ja pullea. Pikkusiskoni syntyi keskosena, alle 7 kk ja oli 2 kk sairaalassakin. Minä jumalauta olin JULMETUN SUURI vauva ja pikkulapsi verrattuna tuohon keskosena syntyneeseen siskooni, ja tätä päivittelyä sain kuunnella kotona koko lapsuuteni.