Lue keskustelun säännöt.
Onko kyse jonkinlaisesta syömishäiriöstä? Mies oikuttelee ruoan kanssa.
11.04.2017 |
Eli kotoaan saanut eväät, että mahdollisimman vähällä pitää tulla toimeen. Ei heillä ikinä ollut mitään ylimääräistä, ruoka koostui perunasta, makaronista ja jauhelihasta, ruisleivästä ja juustosta. Siinä se.
Nyt omassa kodissaan, oman vaimonsa ja lastensa kanssa suorittaa samaa.
Kun käyn kaupassa, ostan mehuja ja hedelmiä, salaatteja ja joka päivälle vaihtelevaa ruokaa..
Se on miehelle liikaa. Valittaa ja huomattelee, jättää aterioita väliin. Päivä koostuu hänellä ruoasta kotona ja ehkä pienestä iltapalasta. Töissä ei syö, eikä syö välipaloja. Eikä saisi mielellään syödä muutkaan. Tilanne rupeaa olemaan hankala. Lapset huomaavat isän ahdingon. Itse olen taas raskaana, ja silloin tilanne aina pahenee, joudun syömään usein ja tämä ahdistaa miestä. Mitä tehdä???
Kommentit (254)
Mulla räjähtää kohta pää. Ensin kirjoitat että isä kieltää lapsilta santsaamisen ja tunnelma on kireä ja ahdistunut. Sitten väität että kyllä lapset saa syödä tarpeeksi. Sitten sanot että lapset eivät voi santsata kun äijä vetää kaikki ruuat. Sitten sanot että mies ei tule edes keittiöön, vaan tuijottaa sinua ja lapsia halveksuen kun syötte. Joo ihan on tervettä, ja muillakin on tuollaista... No ei todellakaan ole! Lapset kasvaa tuollaisessa ympäristössä ihan kieroon, ja melko varmasti saavat syömishäiriöitä ja luultavasti muitakin mielenterveysongelmia tuollaisesta ahdistavasta ja turvattomasta ympäristöstä. Ja lisää lapsia vaan tehtaillaan, vaikka rahanmeno ahdistaa miestä jo ennestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälainen suhde ap:n lapsuudenperheessä oli ruokaan? Kai olet ystäväperheissä huomannut, miten suhtaudutaan välipaloihin yms. Ihmettelen vain, kun täytyy täällä kysellä, onko miehen käytös normaalia. EI OLE! Eikä varmasti ole ruoansulatuselimistölle terveellistä mättää kerralla koko vuorokauden ruoka. Kuulostaa kamalalta elämältä.
Sinulla on kohta miehesi lisäksi syömishäiriöisiä lapsia, onnittelut!
Olethan tietoinen, kuinka paljon teillä on varaa käyttää ruokaan? Mainitsit miehen kantavan nyt päävastuun toimeentulosta, mutta et kertonut paljonko teillä on kuukaudessa ruokabudjetti. Auttaisi hahmottamaan kokonaisuutta, jos tietäisi paljonko olette laskeneet voivanne käyttää ruokaan. Miksi mä en löytänyt mainintaa tästä, eli voiko olla mahdollista, ettet tiedä? Mies ehkä murehtii toimeentuloa, oletteko puhuneet tästä?
Millanen on tommonen neurootikko sängyssä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olethan tietoinen, kuinka paljon teillä on varaa käyttää ruokaan? Mainitsit miehen kantavan nyt päävastuun toimeentulosta, mutta et kertonut paljonko teillä on kuukaudessa ruokabudjetti. Auttaisi hahmottamaan kokonaisuutta, jos tietäisi paljonko olette laskeneet voivanne käyttää ruokaan. Miksi mä en löytänyt mainintaa tästä, eli voiko olla mahdollista, ettet tiedä? Mies ehkä murehtii toimeentuloa, oletteko puhuneet tästä?
Hyvänen aika.. Ruokaan menee yli tonni kuussa. Tottakai tässä itse kukin murehtii toimeentuloa. En usko että sellaista porukkaa löytyykään, joka ei sitä joutuisi tietyllä tapaa murehtimaan.
Miehen kohdalla minusta kuitenkin on kyse jostain opitusta. Rahaa riittää hyvin ja mistään ei tarvitse karsia, mutta miehellä tuntuu henkinen puoli ruoan suhteen olevan ihan romuna. Juuri se, että koittaa säästää omista syömisistään, kuten äitinsä aikanaan.
Kyllä me lasten kanssa syödään, ehkä liiankin paljon kaikenlaista, mutta se on se, mitä minä olen oppinut.. Syödään kun sitä on ja tarpeeksi usein.
Ja joo, monesta perheestä singnaali on se, että ei syödä hyvin.. Mitä tässä ympärilleen katselee, niin ruokailutottumukset on kamalat. Lapsille syötetään mitä sattuu ja itse pelleillään ruoan kanssa. Jo lehdistä kun lukee mitä perheissä syödään, niin kauhistuttaa.
Jep, meillä syödään hyvin, mies tottunut mähkimään sillä yhdellä aterialla ja koittaa lapsensa siihen opettaa myös, mutta en usko sen tekevän hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan tietoinen, kuinka paljon teillä on varaa käyttää ruokaan? Mainitsit miehen kantavan nyt päävastuun toimeentulosta, mutta et kertonut paljonko teillä on kuukaudessa ruokabudjetti. Auttaisi hahmottamaan kokonaisuutta, jos tietäisi paljonko olette laskeneet voivanne käyttää ruokaan. Miksi mä en löytänyt mainintaa tästä, eli voiko olla mahdollista, ettet tiedä? Mies ehkä murehtii toimeentuloa, oletteko puhuneet tästä?
Hyvänen aika.. Ruokaan menee yli tonni kuussa. Tottakai tässä itse kukin murehtii toimeentuloa. En usko että sellaista porukkaa löytyykään, joka ei sitä joutuisi tietyllä tapaa murehtimaan.
Miehen kohdalla minusta kuitenkin on kyse jostain opitusta. Rahaa riittää hyvin ja mistään ei tarvitse karsia, mutta miehellä tuntuu henkinen puoli ruoan suhteen olevan ihan romuna. Juuri se, että koittaa säästää omista syömisistään, kuten äitinsä aikanaan.
Kyllä me lasten kanssa syödään, ehkä liiankin paljon kaikenlaista, mutta se on se, mitä minä olen oppinut.. Syödään kun sitä on ja tarpeeksi usein.
Ja joo, monesta perheestä singnaali on se, että ei syödä hyvin.. Mitä tässä ympärilleen katselee, niin ruokailutottumukset on kamalat. Lapsille syötetään mitä sattuu ja itse pelleillään ruoan kanssa. Jo lehdistä kun lukee mitä perheissä syödään, niin kauhistuttaa.Jep, meillä syödään hyvin, mies tottunut mähkimään sillä yhdellä aterialla ja koittaa lapsensa siihen opettaa myös, mutta en usko sen tekevän hyvää.
"Itse kukin murehtii toimeentuloa" ja "rahaa riittää hyvin"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuossa ilmapiirissä ei kasva lapsista syömishäiriöisiä, sitten ei missään.
No kai sinä puutut siihen, jos mies yrittää kieltää kasvuikäisiä lapsia ottamasta lisää ruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kotona vähän samantyylinen tilanne. Äiti osti ruokaa hintaa katsomatta (vihanneksia, hedelmiä jne, mutta myös PALJON herkkuja ja karkkeja ja leivoksia ynnä muuta ei niin tarpeellista/terveellistä), isä piheili. Ruuasta riideltiin aina, lapsena oli tää että lautaselle ei saa jättää mitään koska ruokaa ei saa mennä roskiin, isä söi homeiset leivätkin mallia näyttääkseen :D myöhemmin vaihtui tähän että isä nalkutti äidin rahankäytöstä ruokaan liittyen, ja oli monessa asiassa ihan täysin oikeassa, mutta asia sai tosi isot mittasuhteet ja ne riidat oli ihan hirveitä. Minä kärsin nykysin syömishäiriöstä, toipilaana kyllä ollut jo jonkin aikaa. En voi varmaksi sanoa johtuuko tuosta pelkästään, koska mulle kyllä myös naljailtiin painostani aina. Mutta syömisestä tuli ehdottomasti sellaista, etten halunnut tehdä sitä perheen nähden - siis ainakaan syödä jogurtteja tms, "oikeaa ruokaa" kellon mukaan "oikeina ruoka-aikoina" kyllä söin.
Minun isäni kohdalla kyse ei ollut syömishäiriöstä mielestäni. Hän suhtautui tosi nuivasti lihaviin naisiin, hänen oma lähisukunsa on tosi lihavaa eli juontaa varmaan sieltä juurensa. Tämän takia naljaili painosta, ja pihiyttään/ärsyyntyneisyyttään äitiini se ruoan kanssa piheily oikein korostui. Muuttaessani mieheni kanssa ekaan omaan kotiin hän tuli muuttoavuksi, jääkaappi oli tyhjä koska ei oltu käyty kaupassa, mulla oli tarjota vain kahvia ja voileipiä jotka äiti oli laittanut evääksi. Isäni vilkaisi jääkaappiin ja huokaisi haikeana, että olispa meillä kotonakin joskus tämännäköinen jääkaappi :DDDD
Ei ole normaalia käytöstä. Miehesi on kaheli. Taitaa olla skitsofreenikko tai jotain vastaavaa.
Taidat ap käydä itsekin hitaalla jos et aiemmin ole moista sairasta käytöstä ruuan suhteen huomannut kun vasta nyt. Älä lisäänny enempää tommosen kanssa. Itse olisin jättänyt jo ajat sitte moisen hullun. Ei kyllä käy kateeksi yhtään kun tuommosen helmen olet löytänyt itsellesi.
Oletko puhunu lähipiirisi kanssa asiasta? Vai onko miehesi eristänyt sinut heistäkin?
Oma mieheni huolehtii että ruokaa riittää viikoiksi ja että odottavana äitinä syön tarpeeksi. Huolehtii koko perheestä ja hyvinvoinnista koiraa myöten. Meillä ei ruokaostoksissa skitsastella yhtään. Eikä ruuasta narista ja valiteta yhtään. Kumpikin käydään töissä ja marraskuussa jään mammalomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voisi ap-kin mennä vähän itseensä, vaikka on tottunut tekemään niin ja mies toisin, niin molemmat voi vähän joustaa. Kyllä lapset voivat syödä terveellisesti niinkin, ettei tonnia mene ruokaan kuukaudessa. Monelle sellaisesta tulisi konkurssi. Ei ihme jos miesetä ahdistaa.
Jos tonni menee kuukaudessa niin taidat rampata kaupassa koko ajan. Hanki pakastin ja täytä se ruualla. Niin meillä tehdään. Pakastimessa on niin paljon ruokaa ettei tarvi jatkuvasti kaupassa juosta. Ja välipaloissa voi tinkiä ja ostaa halvinta mahdollista kalliin sijasta, ei lapset hintaeroa syödessään huomaa :D
Nyt kumpikin järki käteen nyt. Lapsethan tuosta sekoilusta kärsii ja sairastuvat itsekin kun vanhemmat ovat selkeesti mt-potilaita :D
Hakekaa ammattiapua ja kiireesti!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan tietoinen, kuinka paljon teillä on varaa käyttää ruokaan? Mainitsit miehen kantavan nyt päävastuun toimeentulosta, mutta et kertonut paljonko teillä on kuukaudessa ruokabudjetti. Auttaisi hahmottamaan kokonaisuutta, jos tietäisi paljonko olette laskeneet voivanne käyttää ruokaan. Miksi mä en löytänyt mainintaa tästä, eli voiko olla mahdollista, ettet tiedä? Mies ehkä murehtii toimeentuloa, oletteko puhuneet tästä?
Hyvänen aika.. Ruokaan menee yli tonni kuussa. Tottakai tässä itse kukin murehtii toimeentuloa. En usko että sellaista porukkaa löytyykään, joka ei sitä joutuisi tietyllä tapaa murehtimaan.
Miehen kohdalla minusta kuitenkin on kyse jostain opitusta. Rahaa riittää hyvin ja mistään ei tarvitse karsia, mutta miehellä tuntuu henkinen puoli ruoan suhteen olevan ihan romuna. Juuri se, että koittaa säästää omista syömisistään, kuten äitinsä aikanaan.
Kyllä me lasten kanssa syödään, ehkä liiankin paljon kaikenlaista, mutta se on se, mitä minä olen oppinut.. Syödään kun sitä on ja tarpeeksi usein.
Ja joo, monesta perheestä singnaali on se, että ei syödä hyvin.. Mitä tässä ympärilleen katselee, niin ruokailutottumukset on kamalat. Lapsille syötetään mitä sattuu ja itse pelleillään ruoan kanssa. Jo lehdistä kun lukee mitä perheissä syödään, niin kauhistuttaa.Jep, meillä syödään hyvin, mies tottunut mähkimään sillä yhdellä aterialla ja koittaa lapsensa siihen opettaa myös, mutta en usko sen tekevän hyvää.
"Itse kukin murehtii toimeentuloa" ja "rahaa riittää hyvin"?
No en mä kyllä tunne ketään, kellä sitä ikinä riittävästi olisi..:D
Vierailija kirjoitti:
Jos tonni menee kuukaudessa niin taidat rampata kaupassa koko ajan. Hanki pakastin ja täytä se ruualla. Niin meillä tehdään. Pakastimessa on niin paljon ruokaa ettei tarvi jatkuvasti kaupassa juosta. Ja välipaloissa voi tinkiä ja ostaa halvinta mahdollista kalliin sijasta, ei lapset hintaeroa syödessään huomaa :D
Nyt kumpikin järki käteen nyt. Lapsethan tuosta sekoilusta kärsii ja sairastuvat itsekin kun vanhemmat ovat selkeesti mt-potilaita :D
Hakekaa ammattiapua ja kiireesti!!!
Käyn kerran- kaksi kertaa viikossa kaupassa. Miksi siellä pitäisi rampata? Etkö itse osaa suunnitella viikon ruokia kerralla?
Älä nyt itse sekoile. Suuressa perheessä ruokaan menee rahaa.
Eli taas siellä huutelee se, joka itse syöttää lapsille jotain ihan täyttä paskaa.
On teidän kaltaisista ollut lehdessä. Perhe syötetään muutamalla satasella kuussa ja ruoka on täyttä kuraa. Mä en halua lapsiani syöttää samanlaisella shitillä, kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tonni menee kuukaudessa niin taidat rampata kaupassa koko ajan. Hanki pakastin ja täytä se ruualla. Niin meillä tehdään. Pakastimessa on niin paljon ruokaa ettei tarvi jatkuvasti kaupassa juosta. Ja välipaloissa voi tinkiä ja ostaa halvinta mahdollista kalliin sijasta, ei lapset hintaeroa syödessään huomaa :D
Nyt kumpikin järki käteen nyt. Lapsethan tuosta sekoilusta kärsii ja sairastuvat itsekin kun vanhemmat ovat selkeesti mt-potilaita :D
Hakekaa ammattiapua ja kiireesti!!!Käyn kerran- kaksi kertaa viikossa kaupassa. Miksi siellä pitäisi rampata? Etkö itse osaa suunnitella viikon ruokia kerralla?
Älä nyt itse sekoile. Suuressa perheessä ruokaan menee rahaa.Eli taas siellä huutelee se, joka itse syöttää lapsille jotain ihan täyttä paskaa.
On teidän kaltaisista ollut lehdessä. Perhe syötetään muutamalla satasella kuussa ja ruoka on täyttä kuraa. Mä en halua lapsiani syöttää samanlaisella shitillä, kuin sinä.
Kunnon olkiukot otettu taas mukaan keskusteluun.
Miehen traumat ei sais siirtyä lapsiin. Älä mahdollista sitä. Muu lätinä tässä on ihan turhaa, miten paljon rahaa menee jne jne. Isossa perheessä menee, se on selvä. Millaisilla summilla miehesi aikoisi ruokkia koko perheenne, jossa vaimokin on raskaana?
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kotona vähän samantyylinen tilanne. Äiti osti ruokaa hintaa katsomatta (vihanneksia, hedelmiä jne, mutta myös PALJON herkkuja ja karkkeja ja leivoksia ynnä muuta ei niin tarpeellista/terveellistä), isä piheili. Ruuasta riideltiin aina, lapsena oli tää että lautaselle ei saa jättää mitään koska ruokaa ei saa mennä roskiin, isä söi homeiset leivätkin mallia näyttääkseen :D myöhemmin vaihtui tähän että isä nalkutti äidin rahankäytöstä ruokaan liittyen, ja oli monessa asiassa ihan täysin oikeassa, mutta asia sai tosi isot mittasuhteet ja ne riidat oli ihan hirveitä. Minä kärsin nykysin syömishäiriöstä, toipilaana kyllä ollut jo jonkin aikaa. En voi varmaksi sanoa johtuuko tuosta pelkästään, koska mulle kyllä myös naljailtiin painostani aina. Mutta syömisestä tuli ehdottomasti sellaista, etten halunnut tehdä sitä perheen nähden - siis ainakaan syödä jogurtteja tms, "oikeaa ruokaa" kellon mukaan "oikeina ruoka-aikoina" kyllä söin.
Minun isäni kohdalla kyse ei ollut syömishäiriöstä mielestäni. Hän suhtautui tosi nuivasti lihaviin naisiin, hänen oma lähisukunsa on tosi lihavaa eli juontaa varmaan sieltä juurensa. Tämän takia naljaili painosta, ja pihiyttään/ärsyyntyneisyyttään äitiini se ruoan kanssa piheily oikein korostui. Muuttaessani mieheni kanssa ekaan omaan kotiin hän tuli muuttoavuksi, jääkaappi oli tyhjä koska ei oltu käyty kaupassa, mulla oli tarjota vain kahvia ja voileipiä jotka äiti oli laittanut evääksi. Isäni vilkaisi jääkaappiin ja huokaisi haikeana, että olispa meillä kotonakin joskus tämännäköinen jääkaappi :DDDD
Joillekin tuo, ettei ruokaan mene rahaa, on sellainen kummallinen ylpeyden aihe. En pysty ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua suoraan sanottuna vituttaa että ihmiset tekee tuollaisten tyyppien kanssa lapsia, ja aiheuttaa viattomille lapsille syömishäiriöitä ja ahdistusta. Ei varmaan ollut miehen tavat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään lasta?
No se minkä mä voin äitinä tehdä, on koittaa olla reagoimatta. Mies toipuu aina välissä, ei ole aina tuollainen. Äitinsä joutui perheen ruokkimaan pienestä palkastaan ja oppi säästämään kaikesta, minä en kuitenkaan ole valmis tälläiseen, haluan syödä muutakin kuin leipää ja perunaa ja jauhelihaa.. Ikävä ihminen sinänsä.
Ymmärrän toisaalta häntäkin, joutuu ruokkimaan perheen kun jäin kotiin.
Hänen rahojaan käytän kaupassa " turhaan".Eikö oikeasti muissa perheissä painita tälläisten asioiden kanssa?
Minunkin äitini oli reagoimatta, kun isämme teki meidän lasten elämästä helvettiä. Olen aina tiennyt miksi vihaan isääni, mutta vasta terapiassa selvisi että tuo reagoimattomuus on syy miksi en aikuisena siedä äitiänikään. Ei siinä auta mitään, vaikka äiti paistaa pullaa ja hokee miten rakastaa lapsiaan. Äidin kuuluu suojella lastaan ja aloittaja ei sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tonni menee kuukaudessa niin taidat rampata kaupassa koko ajan. Hanki pakastin ja täytä se ruualla. Niin meillä tehdään. Pakastimessa on niin paljon ruokaa ettei tarvi jatkuvasti kaupassa juosta. Ja välipaloissa voi tinkiä ja ostaa halvinta mahdollista kalliin sijasta, ei lapset hintaeroa syödessään huomaa :D
Nyt kumpikin järki käteen nyt. Lapsethan tuosta sekoilusta kärsii ja sairastuvat itsekin kun vanhemmat ovat selkeesti mt-potilaita :D
Hakekaa ammattiapua ja kiireesti!!!Käyn kerran- kaksi kertaa viikossa kaupassa. Miksi siellä pitäisi rampata? Etkö itse osaa suunnitella viikon ruokia kerralla?
Älä nyt itse sekoile. Suuressa perheessä ruokaan menee rahaa.Eli taas siellä huutelee se, joka itse syöttää lapsille jotain ihan täyttä paskaa.
On teidän kaltaisista ollut lehdessä. Perhe syötetään muutamalla satasella kuussa ja ruoka on täyttä kuraa. Mä en halua lapsiani syöttää samanlaisella shitillä, kuin sinä.Kunnon olkiukot otettu taas mukaan keskusteluun.
Miehen traumat ei sais siirtyä lapsiin. Älä mahdollista sitä. Muu lätinä tässä on ihan turhaa, miten paljon rahaa menee jne jne. Isossa perheessä menee, se on selvä. Millaisilla summilla miehesi aikoisi ruokkia koko perheenne, jossa vaimokin on raskaana?
Vittuako se sinulle kuuluu? Kun et tiedä meidän tuloja, et menoja, et tilannetta, et lapsilukua. Älä nyt pikkuakka koita...:D
Itse asiaan et sano mitään, kunhan lätiset. Niin turha eukko.
Tuo oli eka viestini tähän ketjuun. Älä nyt vaan luule, että yksi ihminen täällä sinulle vastailee. Tästä kävi ainakin selväksi, että tätä keskustelua on turha jatkaa. Moni sinulle on täällä jo sanonut, että tämä ei ole normaalia, ja tuolla menolla saatte aikaan vaan oirehtivia lapsia. Miksi kysyit täällä yhtään mitään, jos kaipasit vaan jotain hyssyttelyä, ja muut kommentit saavat sinut kiihtymään sadasta nollaan ja nimittelemään muita?
Meillä oli eilen iltapalana karjalanpiirakoita ja munavoita. Joskus on leipää, kinkkua, juustoa, kasviksia ja smoothieta. Joskus puuroa. Joskus pinaattilättyjä. Jne. Hedelmiä on aina tarjolla.