Miten migreenikohtauksessa pystyy mennä lääkäriin
Silloin on niin kamala kipu ettei kyllä voi senttiäkään liikauttaa päätä, vain maata pilkkopimeässä ja yrittää hengittää niin kevyesti ettei milliäkään likkuisi pää. Sama lapsella, kivut niin kovat et olen kysynyt soitetaanko ambulanssi muttei kestäisi baareille siirtoa.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli lapsena pahoja näköhäiriöitä, oksentelua, raajojen puutumista, kovaa särkyä ja valoherkkyyttä.
Nyt aikuisena silloin tällöin jotain näköhäiriöitä, mutta yleensä migreeni on vain sellaista, että kestää monta päivää, eikä mikään lääke auta, täsmälääkkeitä mulla ei enää ole kun lapsena viimeksi kunnon migreeni ollut, mutta burana600/panadol 1000 mix ei auta yhtään, panacod saattaa joskus auttaa. Yleensä siitä tietää, että tulee tämä särky kestämään, jos burana ja panadol ei ota päänsärkyä pois.
Myös molemmilla lapsillani migreeni (alkoi 6 ja 8 vuotiaina), joten tuskin mistään kystasta kyse meillä ainakaan.
Nyt kun lapset on jo teinejä, kohtaukset vähentyneet huomattavasti. Heillä se menee niin, että särky alkaa, eivät välttämättä ehdi ottamaan edes lääkettä (panadol/burana auttaa) kun ovat jo halaamassa pönttöä. Jos tarpeeksi ajoissa ottavat lääkkeet, särky lähtee pois. Yleensä se menee niin, että lääke ei ehdi vaikuttamaan ja särky menee tosi kovaksi, valoherkkyyttä, sitten oksentavat ja se auttaa, sen jälkeen nukkuvat monta tuntia, oli vuorokauden aika mikä tahansa. Heräämisen jälkeen kaikki ok. Heillä siis etenee tosi nopeasti ja myös se oksennus tulee nopeasti, mikä sitten auttaa ja kohta homma on jo ohi.
Suosittelisin kyllä sinulle muutaman täsmälääkkeen testaamista, saattaisi elämänlaatu kohentua kun nuo kohtaukset saisi poikki. Lapsille voi kokeilla nenäsuihketta tai muita annostelutapoja, jotka onnistuu myös jos on pahoinvointia.
En ymmärrä migreenin osalta turhaa kärsimistä, kun hyviä lääkkeitä on. Itsellä ne ei aina auta, mutta helpottaa kuitenkin. Ja hermosto voi herkistyä jos kohtauksia ei hoideta.
Mulla on parhaiten auttanut estolääkitys. Candesartan on tuonut hyvän avun. Ennen migreenini olivat kaksipäiväisiä, oksensin, hirvittävä päänsärky, toinen puoli kasvoista halvaantui, kuola vain valui roikkuvasta suupielestä. Ihan järkyttävää ja näitä kun oli kymmenenkin kuukaudessa, niin ei naurattanut yhtään. Kävin neurologilla ja minulle aloitettiin ensin beetasalpaaja estolääkkeeksi, ei vastetta. Sitten kokeiltiin kandesartaania ja se toi kuukaudessa jo hyvän vasteen. Enää on pari migreeniä kuukaudessa ja ne ovat siedettäviä, kunhan ottaa ajoissa triptaanin. Kohtauksen kanssa kaiken a ja o on riittävän ajoissa otettu lääke. Muuten on hyvä pitää elämänsä mahdollisimman säännöllisenä.
Itselläni oli vielä 10 vuotta sitten käytössä täsmälääke (maxalt tai jotain sinne päin). Kyllä se tehosi, jos ajoissa ehti ottamaan. Ongelmana oli vain se, että usein heräsin siihen järkyttävään päänsärkyyn aamuyöstä. Eli ohi meni otollinen ajankohta. Nyt käytän triptyliä ja beetasalpaajia. Olisiko koko juuttaan vaiva jotain, mikä liittyy hormoneihin? Parikymppisenä alkoi ja vaihdevuosien aikana kohtauksia tuli tiuhaan:
Mun migreenikohtaus alkaa aina pienellä näkökenttään ilmestyvällä alueella, jossa on ikäänkuin särisevät reunat ja tämä alue kasvaa pikkuhiljaa niin, että se peittää näkökentän. Lukeminen ei onnistu, koska alue peittää tekstiä ja kirjaimet "pomppii". Jos katson peiliin, en vältämättä näe osaa kasvoistani kunnolla jne. Näköhäiriön aikana saattaa tuntua pientä kuvotusta, inhottavaa tunneta ja painetta silmien takana jne. mutta usein nämä iskevät vasta, kun tämä pläntti on ikäänkuin laajennut pois näkökentästä. Näkökenttä jää usein näköhäiriön jäljiltä jotenkin omituiseksi. Silloin haluan vaan maata pimeässä ja kaikki esim. värit, kuviot ja valot kuvottavat. Päässä ja silmien takana tuntuu sellasta ällöttävää painetta ja särkyä ja jos vaikka nousee makuulta istumaan, niin nämä tuntemukset voimistuvat hetkellisesti koviksi. Mulla on migreeni yleensä ehkä 1-3 kuukauden välein ja epäilen sen liittyvän hormoneihin. Joulun aikoihin mulla oli parina päivänä peräkkäin raju migreenikohtaus, jolloin oksentelin ja epäilen, että kaikki joululomalla syödyt ja juodut viinit, juustot jne. pahensi tilannetta. Lääkkeitä en oo saanu aikaseks hommata eikä perus särkylääkkeet tunnu auttavan mitään vaikka ottais hyvissä ajoin.
Jokunennn kirjoitti:
Mun migreenikohtaus alkaa aina pienellä näkökenttään ilmestyvällä alueella, jossa on ikäänkuin särisevät reunat ja tämä alue kasvaa pikkuhiljaa niin, että se peittää näkökentän. Lukeminen ei onnistu, koska alue peittää tekstiä ja kirjaimet "pomppii". Jos katson peiliin, en vältämättä näe osaa kasvoistani kunnolla jne. Näköhäiriön aikana saattaa tuntua pientä kuvotusta, inhottavaa tunneta ja painetta silmien takana jne. mutta usein nämä iskevät vasta, kun tämä pläntti on ikäänkuin laajennut pois näkökentästä. Näkökenttä jää usein näköhäiriön jäljiltä jotenkin omituiseksi. Silloin haluan vaan maata pimeässä ja kaikki esim. värit, kuviot ja valot kuvottavat. Päässä ja silmien takana tuntuu sellasta ällöttävää painetta ja särkyä ja jos vaikka nousee makuulta istumaan, niin nämä tuntemukset voimistuvat hetkellisesti koviksi. Mulla on migreeni yleensä ehkä 1-3 kuukauden välein ja epäilen sen liittyvän hormoneihin. Joulun aikoihin mulla oli parina päivänä peräkkäin raju migreenikohtaus, jolloin oksentelin ja epäilen, että kaikki joululomalla syödyt ja juodut viinit, juustot jne. pahensi tilannetta. Lääkkeitä en oo saanu aikaseks hommata eikä perus särkylääkkeet tunnu auttavan mitään vaikka ottais hyvissä ajoin.
Just tällaista minullakin nuorempana, jouduin kerran jopa lapseltani kysymään, että tuleeko autoja, kun tuo sahalaitainen väreilevä peitti suurimman osan näkökentästä, pieni läntti keskellä normaalia. Olimme siis juuri tulossa kaupasta kun alkoi, piti luottaa lapsen sanaan tietä ylittäessä. Päätä ei vielä särkenyt.
Tällainen onneksi loppunut kokonaan.
Migreeniä on monenasteista, ja silti se on oikeasti migreeni.
Minulla on tyylipuhtaalla sahalaita-auralla alkavia kolmipäiväisiä migreenikohtauksia. Kipu ei kuitenkaan onnekseni ole invalidisoivaa siihen tapaan kuin aloittajalla. Kevyttä istumatyötä pystyn tekemään kohtauksen aikana ihan hyvin. Äänet, valot ja hajut ehkä ärsyttävät vähän enemmän kuin yleensä, mutta rauhallisessa ympäristössä olo tuntuu melkein normaalilta. Toispuolista kipua tuntuu lähinnä vain silloin, kun liikun, yskin, kyykistyn tms. Silti kysymyksessä on migreeni. Tapanani tosin ei ole valitella kauheaa oloa silloin.