Hirveä (esi)murrosikäisen tytön käytös :(
Äitinä siis täältä kirjoittelen. Ehdotin että tekisi teeleipiä ja sanoikin että hyvä ehdotus... sitten kun ei saanut kunnolla taputeltua hyvänmuotoiseksi alkoi tuittuilu; näytti hermostuneelta, taputteli normaalia kovempaa, valitti "ethän sä pannu näihin kaikkiin saman verran jauhoja [siihen päälle]". Sitten kun taikinaa oli tarttunu sormiin ravisteli niitä käsiä nii että taikinaa lensi jonnekin.
Valitin käytöksestä ja hän sanoi että miks aina valitan että tuittuilen ja jotain muuta en muista. Odotin vähän ja kävin kysymässä joko olet miettinyt oliko tuo asiallista käytöstä. Tyttö siihen tuohtuneella äänensävyllä: "ei varmaan ollu, eihän täällä saa olla edes oma itsensä, pitää olla..." (ja näytti iloista ilmettä). Sanoin siihen, että oo sitten jos kerran tuollainen olet. Ja lähdin pois (itkua nieleskellen). Itse olen hyvin surullinen ja pettynyt.
Kommentit (42)
No kylläpäs oli ihan hirveen kauheeta 😂
No eihän tuo nyt edes ole mitään hirveää käytöstä..minusta sinä sen sijaan vaikutat yliherkältä. Taidat vaatia täydellistä käytöstä ja sitä että niitä tunteita ei saisi näyttää, niin kuin tyttösi sanoikin..
Kokeilepas antaa hänelle positiivista palautetta
Hahahahahah :D Jaa että tuo kauheaa. Olisit varmaan saanut sydärin siitä kun naapurin poika varasti vanhempiensa viinat ja auton 15-vuotiaana ja ajoi kännissä sen katolleen ojaan. :D
Niin, se on sitä teini-ikää, kun tunteet heilahtelee laidasta toiseen ja välillä vähän kaikki ärsyttää. Älä sinä vanhempana ota kaikkea niin henkilökohtaisesti.
Ihan normaalia murrosikäisen käytöstä. Jatkakaa yhteisiä leipomishetkiä tuittuilusta huolimatta. Teinin kanssa vietetty yhteinen aika on korvaamatonta. Mukavaa kevättä teille.
Jo on pienet murheet... ettäkö ihan lapsi tiputti taikinapalasen lattialle, kun oli vapaaehtoisesti leipomassa vanhemmilleen teeleipiä.
No niin, selvittiin. Lapsi oli muuttunut ihan erilaiseksi ja sain puhuttua, että sinä et ole se miten käyttäydyit, vaan käyttäydyit tunteen (ärtyneisyys) takia niin. Sitten tyttö, niin se oli tunne, eikö tunteita saa näyttää? Sanoin joo, mutta ne kannattaa/voi sanoa. Tyttö: se on vaikeaa. Ja näyttämisestä sanoin, että voi näyttää sopivalla tavalla ja esimerkkejä, mitkä ovat epäsopivia tapoja.
ap
Sulla tulee olemaan vielä tosi vaikeeta, jos tuollaisesta ittees otat. Todella todella todella vaikeeta.
Mikset kysynyt, mikä sitä harmitti?
Vierailija kirjoitti:
No eihän tuo nyt edes ole mitään hirveää käytöstä..minusta sinä sen sijaan vaikutat yliherkältä. Taidat vaatia täydellistä käytöstä ja sitä että niitä tunteita ei saisi näyttää, niin kuin tyttösi sanoikin..
Saako teillä taikinat lennellä ympäriinsä?
Ja muille: tajusin kyllä kirjoitettuna, että eipä tuo niin kauheaa ollut vrt. muuta murrosikäisen käytöstä, mitä olen kuullut ja nähnyt. Tyttö tosin toisinaan suoraansanottuna KARJUU.
ap
Tuoko on sun käsitys hirveestä käytöksestä? Mun mielestä mun kaverin perheessä vasta olikin hirveetä käytöstä, kun kaks murrosiän kynnyksellä olevaa lapsosta käyttivät toisiaan tikkatauluina tai iskivät ruuvimeisselillä selkään, kun toisen naama ärsytti. Siellä myös raa'at kananmunat lenteli ja toisten omaisuutta tärveltiin ihan surutta, ihan vaan "koska mä voin ja toi on ääliö" -perusteella.
Mitä sinä kuvailit, on sentään ihan normaalia tuon ikäisen tunteiden ilmaisua. Kasvata kuorta nyt ees vähän.
voi luoja :) Päivän paras.
toiv. provo sentään, muuten käy tyttöäs sääliksi. Sille tulee vielä hermoromahdus, jos sen pitää aina vaan hymyillä ja leipoa äidin kans teeleipiä lauantaina aamutuimaan.
Mieti ap hetki vakavasti, miksi ns. kympin tytöillä on niin paljon alisuorittamista, anoreksiaa, itsetuhoa, viiltelyä jne. Se ei ole oikeasti vitsin asia.
Toinen juttu on sitten se, että sä et voi koskaan oikeasti olla läheinen oman lapsesi kanssa, jollei teillä voi kotona olla oma itsensä ja vaikka haistattaa peet äidin teeleiville.
Tv. esimurkun tytön äiti
Huomasitteko muuten että te itse kiellätte minun tunteeni. Eli otin itseeni tytön käytöksestä ja siitä tuli sitten tunnetta. Mitä minun pitäisi tehdä? Olla ottamatta itseeni? Muuttua? No neuvoja sitten siihen?
ap
Vierailija kirjoitti:
Ja muille: tajusin kyllä kirjoitettuna, että eipä tuo niin kauheaa ollut vrt. muuta murrosikäisen käytöstä, mitä olen kuullut ja nähnyt. Tyttö tosin toisinaan suoraansanottuna KARJUU.
ap
Voi hellanlettas, ihanko KARJUU? Mikäs vässykkä sä oikeen oot kun et huuda lujempaa? Meillä ei alamittaiset huuda mulle, koska mä huudan taatusti lujempaa. Ovat joskus yrittäneet, mutta luovuttivat kun vastassa oli kovempi luu.
Neuvo. Sinä olet aikuinen. Ole aikuinen.
Joo, murrosiässä riittää sitä temperamenttiä. Karjutaan, kiroillaan, paiskotaan ovia, itketään, lukittaudutaan huoneeseen, arvostellaan, potkitaan, heitellään, tiuskitaan, tuittuillaan, hypitään, kiljutaan.... jos vaikka mitä eläimellistä elehtimistä pidetään. Se on normaalia murrosikää, älä reagoi siihen äläkä tee draamaa. Ymmärtäväinen hymy, rauhallinen asioista juttelu (huudon jälkeen varsinkin), kannustus, tuki ja rakastavat rajat - niiden avulla pääsette yli kuohuntavuosista.
Vierailija kirjoitti:
voi luoja :) Päivän paras.
toiv. provo sentään, muuten käy tyttöäs sääliksi. Sille tulee vielä hermoromahdus, jos sen pitää aina vaan hymyillä ja leipoa äidin kans teeleipiä lauantaina aamutuimaan.
Mieti ap hetki vakavasti, miksi ns. kympin tytöillä on niin paljon alisuorittamista, anoreksiaa, itsetuhoa, viiltelyä jne. Se ei ole oikeasti vitsin asia.
Toinen juttu on sitten se, että sä et voi koskaan oikeasti olla läheinen oman lapsesi kanssa, jollei teillä voi kotona olla oma itsensä ja vaikka haistattaa peet äidin teeleiville.
Tv. esimurkun tytön äiti
Eli epäasialliseen käytökseen ei tule puuttua?!? Jos koululta on puututtu epäasialliseen käytökseen, niin kotonako pitää antaa olla ihan "herttainen" oma itsensä? Eli jos tyttö sanoisi, laita vittuun ne perkeleen teeleipäs, niin pitäisikö sanoa vaan että OK?
Vai miten? Toinen juttu, jos tyttö saisi päättää, hänhän olisi koko ajan kännykällä. Se on ilmeisesti "omana ittenään" olemista, pitääkö antaa vaan olla?
ap
Vierailija kirjoitti:
Mikset kysynyt, mikä sitä harmitti?
no näin sen, siksi en viitsinyt kysyä, kun se oli itsestäänselvyys. Silloin se alkoi kun hän ei saanut niitä kunnolla taputeltua. Enkä kehanu siihen tunkea väliin neuvomaan, tiedän että se olisi häntä ärsyttänyt.
ap
Pienestä sääkin mieles pahotat:)