Lue keskustelun säännöt.
Appivanhemmat suojaavat perintöä lapsiltaan?!
08.04.2017 |
Mieheni kertoi, että hänen vanhempansa ovat "tehneet toimenpiteitä", ettei heidän lapsensa pääse käsiksi heidän omaisuuteensa siinä tapauksessa, jos jompi kumpi heistä kuolee. WHAT?! Tämän idean olivat kuulemma saaneet, kun MINÄ olin ehdottanut, että he voisivat antaa purjeveneensä meille ennakkoperintönä.
No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin. Jos olisivat antaneet ennakkoperintönä, niin olisi ollut win-win-tilanne. Olisimme voineet viedä heitä purjehtimaan, ja me oltaisiin saatu vene. Ei meillä kuitenkaan ole mahdollista ostaa sitä.
No hepä olivat järkyttyneet tällaisestä ehdotuksesta. "Miniä pyysi ennakkoperintoä, ja sen takia piti alkaa suojaamaan omaisuutta." Näin oli oikeasti sanonut miehelleni... just joo...
Eikös lapsille kuulu joka tapauksessa vanhemman kuollessa 50 %, ja toinen 50 % jää puolisolle, vai miten se menee. En ymmärrä, miten on edes mahdollista suojata omaisuuttaan omilta lapsilta. Se asumisoikeus pariskunnan entisessä yhteisessä kodissahan leskellä joka tapauksessa on.
Ja ei, ei heillä mitään erityistä omaisuutta ole, koti vain ja se vene (ehkä 25 000 €), ja ehkä 50 000 € säästötilillä.
Voisiko joku avata mulle, mistä on kysymys?
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosa on vain 50% perintöosuudesta, eli käytännössä (jos puolisot yhtä varakkaita) 25% koko omaisuudesta. Lisäksi tuota lakiosaa pitää vaatia, eli halutessaan appivanhemmat voivat tehdä muullaisenkin testamentin, joka pitää sitten riitauttaa.
Minun vanhempani tekivät keskinäisen testamentin, jonka mukaan oikeastaan kaikkeen on elävällä puolisolla loppuikäinen käyttöoikeus. Eli kun äitini kuoli, minä sain messevän perintöveron, en käytännössä muuta. Lisäksi puolisoni suljettiin pois perinnöstäni, jotta perintö pysyisi suvussa.
Nämä järjestelyt vanhempani tekivät, koska kerran kahvipöydässä keskustelimme, että heidän kesämökkitonttinsa on nostanut arvoaan ihan hillittömästi (lehdessä oli juttu mökkitonttien hinnoista). Tästä vanhempani päättelivät, että himoamme perintöä. Itsellemme tämä ei tullut mieleenkään.
Se, mitä vanhempasi tekivät, on todella normaali käytäntö. Ei siihen välttämättä syynä ollut keskustelu lehtijutusta.
Äitini sanoi että oli. Isäni oli niin suuttunut ja pekästynyt tuosta kommentista, vaikka äiti oli vakuutellut isälle, että tämä oli ymmärtänyt väärin. Minä vuorostani loukkaannuin isälle. En olisi voinut uskoa, että hän kuvittelee ainoan tyttärensä kieli pitkällä odottavan perintöä ja sitä että pystyy myymään kaiken vanhempiensa omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä koske, jos ovat tehneet testamentin, että puoliso perii ensin toisensa. Eli lapset sitten joskus, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Odottavan aika on pitkä.
Tuossakin tapauksessa voi vaatia lakiosansa ensimmäisen kuoltua. Lakiosaa ei edelleenkään voi ohittaa testamentilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosa on vain 50% perintöosuudesta, eli käytännössä (jos puolisot yhtä varakkaita) 25% koko omaisuudesta. Lisäksi tuota lakiosaa pitää vaatia, eli halutessaan appivanhemmat voivat tehdä muullaisenkin testamentin, joka pitää sitten riitauttaa.
Minun vanhempani tekivät keskinäisen testamentin, jonka mukaan oikeastaan kaikkeen on elävällä puolisolla loppuikäinen käyttöoikeus. Eli kun äitini kuoli, minä sain messevän perintöveron, en käytännössä muuta. Lisäksi puolisoni suljettiin pois perinnöstäni, jotta perintö pysyisi suvussa.
Nämä järjestelyt vanhempani tekivät, koska kerran kahvipöydässä keskustelimme, että heidän kesämökkitonttinsa on nostanut arvoaan ihan hillittömästi (lehdessä oli juttu mökkitonttien hinnoista). Tästä vanhempani päättelivät, että himoamme perintöä. Itsellemme tämä ei tullut mieleenkään.
Eli tuo 25 % siinä tapauksessa, jos lapsia on kaksi? AP
Ei kun 25% yhteensä lapsille, siis 12,5% per pää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosa on vain 50% perintöosuudesta, eli käytännössä (jos puolisot yhtä varakkaita) 25% koko omaisuudesta. Lisäksi tuota lakiosaa pitää vaatia, eli halutessaan appivanhemmat voivat tehdä muullaisenkin testamentin, joka pitää sitten riitauttaa.
Minun vanhempani tekivät keskinäisen testamentin, jonka mukaan oikeastaan kaikkeen on elävällä puolisolla loppuikäinen käyttöoikeus. Eli kun äitini kuoli, minä sain messevän perintöveron, en käytännössä muuta. Lisäksi puolisoni suljettiin pois perinnöstäni, jotta perintö pysyisi suvussa.
Nämä järjestelyt vanhempani tekivät, koska kerran kahvipöydässä keskustelimme, että heidän kesämökkitonttinsa on nostanut arvoaan ihan hillittömästi (lehdessä oli juttu mökkitonttien hinnoista). Tästä vanhempani päättelivät, että himoamme perintöä. Itsellemme tämä ei tullut mieleenkään.
Eli tuo 25 % siinä tapauksessa, jos lapsia on kaksi? AP
Ei kun 25% yhteensä lapsille, siis 12,5% per pää.
En ymmärrä. Jos puolisolle kuuluu 50 %, niin eikö lapsille kuulu se toinen 50 %? Ja se kahdelle jaettuna niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä koske, jos ovat tehneet testamentin, että puoliso perii ensin toisensa. Eli lapset sitten joskus, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Odottavan aika on pitkä.
Tuossakin tapauksessa voi vaatia lakiosansa ensimmäisen kuoltua. Lakiosaa ei edelleenkään voi ohittaa testamentilla.
Harva kuitenkaan haluaa rikkoa välit sukulaisiinsa ja vaatia lakiosaa, jos testamentti on muunlainen. Toki niin SAA tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellesi kannattaakin vihjata, että vanhemmat tekevät testamentin, jolla suljetaan aviopuolisot ulos perinnöstä, koska jos testamenttia ei ole, niin ei käy. Tai tuskin itse haluat vihjata, mutta annan maailmankaikkeudelle sellaisen tehtävän, että joku vihjaa. Elleivät he nyt sitä itse ymmärrä.
On ovat varmaan tehneet juuri tuollaisen testamentin, jossa lasten puolisot suljetaan perinnönsaajista pois. Mutta siis jos mieheni, saatuaan perinnön, haluaa tehdä sen yhteiseksi omaisuudeksi, se on mahdollista?
Ei puolison pois sulkeva testamentti sido perinnön saajaa mitenkään, kyllä hän voi siirtää perimäänsä omaisuutta puolisolleen jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko appivanhemmilla muita lapsia kuin miehesi?
Toinen poika on. Ja hän ei ole kiinnostunut siitä veneestä yhtään.
Silti hänelle kuuluu perinnössä osuus veneestä, joka ( jos vene tulisikin miehellesi) tulee esim. rahallisesti hyvittää hänelle.
Tottakai, eli hän olisi sitten saanut rahallisesti enemmän. Siinä tapauksessa että olisivat antaneet veneen ennakkoperintönä. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheeta luettavaa. Voi ihmiset...Jos minä saan jotain niin se on myös miehen ja jos mies saa jotain niin se on myös minun. Olen oman perintöni saanut ja ihan yhteiseen hyvään se menee. Miehen vanhemmat ottavat minut eläessäänkin huomioon perheenjäsenenä niinkuin pitääkin. Eivät koskaan kysy vain pojaltaan asioita vaan meiltä kummaltakin. Omat vanhempani ovat siis jo kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kertoi, että hänen vanhempansa ovat "tehneet toimenpiteitä", ettei heidän lapsensa pääse käsiksi heidän omaisuuteensa siinä tapauksessa, jos jompi kumpi heistä kuolee. WHAT?! Tämän idean olivat kuulemma saaneet, kun MINÄ olin ehdottanut, että he voisivat antaa purjeveneensä meille ennakkoperintönä.
No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin. Jos olisivat antaneet ennakkoperintönä, niin olisi ollut win-win-tilanne. Olisimme voineet viedä heitä purjehtimaan, ja me oltaisiin saatu vene. Ei meillä kuitenkaan ole mahdollista ostaa sitä.
No hepä olivat järkyttyneet tällaisestä ehdotuksesta. "Miniä pyysi ennakkoperintoä, ja sen takia piti alkaa suojaamaan omaisuutta." Näin oli oikeasti sanonut miehelleni... just joo...
Eikös lapsille kuulu joka tapauksessa vanhemman kuollessa 50 %, ja toinen 50 % jää puolisolle, vai miten se menee. En ymmärrä, miten on edes mahdollista suojata omaisuuttaan omilta lapsilta. Se asumisoikeus pariskunnan entisessä yhteisessä kodissahan leskellä joka tapauksessa on.
Ja ei, ei heillä mitään erityistä omaisuutta ole, koti vain ja se vene (ehkä 25 000 €), ja ehkä 50 000 € säästötilillä.
Voisiko joku avata mulle, mistä on kysymys?
Pakko olla kehno trolli koska en voi uskoa että oikeasti joku kehtaa appivanhemmiltaan pyytää ennakkoperintöä. Hiton hyvä juttu jos ovat tehneet testamentin jolla sut rajataan ulos saajista. Jos oisin miehes ois avioero jo vetämässä, sen verran törkeästi olet käyttäytynyt.Hyi hlvetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä koske, jos ovat tehneet testamentin, että puoliso perii ensin toisensa. Eli lapset sitten joskus, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Odottavan aika on pitkä.
Tuossakin tapauksessa voi vaatia lakiosansa ensimmäisen kuoltua. Lakiosaa ei edelleenkään voi ohittaa testamentilla.
Harva kuitenkaan haluaa rikkoa välit sukulaisiinsa ja vaatia lakiosaa, jos testamentti on muunlainen. Toki niin SAA tehdä.
Itse ottaisin tuollaisen testamenttijutun henkilökohtaisena vittuluna ja vaatisen varmasti lakiosani. Jos kyse on vanhemmista ihmisistä, jotaka eivät enää pysty omatoimisesti purhjehtimaan, eikä varsinkaan sitten kun toinen kuolee, niin eihän tuo ole mitään muuta kuin vittuilua. Fiksut antaisivat veneen ennakkoperintö tai tekisivät siitä nimellisesti kauppakirjan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellesi kannattaakin vihjata, että vanhemmat tekevät testamentin, jolla suljetaan aviopuolisot ulos perinnöstä, koska jos testamenttia ei ole, niin ei käy. Tai tuskin itse haluat vihjata, mutta annan maailmankaikkeudelle sellaisen tehtävän, että joku vihjaa. Elleivät he nyt sitä itse ymmärrä.
On ovat varmaan tehneet juuri tuollaisen testamentin, jossa lasten puolisot suljetaan perinnönsaajista pois. Mutta siis jos mieheni, saatuaan perinnön, haluaa tehdä sen yhteiseksi omaisuudeksi, se on mahdollista?
Totta kai hän voi päättää omasta omaisuudestaan mutta käsittääkseni sitä pitäisi lahjoittaa sinulle ja maksaisit lahjaveron. Toivottavasti et ole naisia, jotka painostavat tällaislla miestään. Mies saattaa haluta hyvinkin pitää sen varalla itselleen, jos vaikka muututkin hankalaksi paskapääksi ja hän haluaa erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta luettavaa. Voi ihmiset...Jos minä saan jotain niin se on myös miehen ja jos mies saa jotain niin se on myös minun. Olen oman perintöni saanut ja ihan yhteiseen hyvään se menee. Miehen vanhemmat ottavat minut eläessäänkin huomioon perheenjäsenenä niinkuin pitääkin. Eivät koskaan kysy vain pojaltaan asioita vaan meiltä kummaltakin. Omat vanhempani ovat siis jo kuolleet.
Kiitos tästä kommentista. Juuri näin ajattelen, tuntuu ikävältä, kun minua ei lasketa perheenjäseneksi. Olemme kuitenkin ensimmäisessä avioliitossa niin minä kuin miehenikin ja emme todellakaan ole eroamassa. Yhteiseen hiileen on puhallettu nuoruudesta asti.
AP
Aplle ei tullut mieleen missään välissä, että ehkä miehesi vanhemmat haluavat nimenomaan myydä veneen, koska tarvitsevat rahaa johonkin?? Mitäs ap siihen sanot kun myyvät veneen ja tuhlaavat TEIDÄN perintorahat? :D
Uskomattoman tökeröä käytöstä miniältä muutenkaan ehdottaa mitään perintöihin liittyvää! Fakta on se, et niin kauan kuin omaisuuden haltija on hengissä, se ei ole perintöä vaan kyseisen henkilön omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä koske, jos ovat tehneet testamentin, että puoliso perii ensin toisensa. Eli lapset sitten joskus, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Odottavan aika on pitkä.
Tuossakin tapauksessa voi vaatia lakiosansa ensimmäisen kuoltua. Lakiosaa ei edelleenkään voi ohittaa testamentilla.
Harva kuitenkaan haluaa rikkoa välit sukulaisiinsa ja vaatia lakiosaa, jos testamentti on muunlainen. Toki niin SAA tehdä.
Itse ottaisin tuollaisen testamenttijutun henkilökohtaisena vittuluna ja vaatisen varmasti lakiosani. Jos kyse on vanhemmista ihmisistä, jotaka eivät enää pysty omatoimisesti purhjehtimaan, eikä varsinkaan sitten kun toinen kuolee, niin eihän tuo ole mitään muuta kuin vittuilua. Fiksut antaisivat veneen ennakkoperintö tai tekisivät siitä nimellisesti kauppakirjan.
No tuskinpa se purjevene ainoa omaisuus siellä on? Ottaisit siis henkilökohtaisena vittuiluna sen, että avioparin yhteinen asunto säilyisi isäsi kuoleman jälkeen ensin äidilläsi, ennen kuin sinä perisit sen? Oletko vähän vajaa vai mistä tässä on kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kertoi, että hänen vanhempansa ovat "tehneet toimenpiteitä", ettei heidän lapsensa pääse käsiksi heidän omaisuuteensa siinä tapauksessa, jos jompi kumpi heistä kuolee. WHAT?! Tämän idean olivat kuulemma saaneet, kun MINÄ olin ehdottanut, että he voisivat antaa purjeveneensä meille ennakkoperintönä.
No itsepä ehdottivat, että me OSTETTAISIIN heidän vene, halusivat, että pysyisi suvussa, niin että itsekin pääsevät vielä vanhoilla päivillään sen kyytiin. Jos olisivat antaneet ennakkoperintönä, niin olisi ollut win-win-tilanne. Olisimme voineet viedä heitä purjehtimaan, ja me oltaisiin saatu vene. Ei meillä kuitenkaan ole mahdollista ostaa sitä.
No hepä olivat järkyttyneet tällaisestä ehdotuksesta. "Miniä pyysi ennakkoperintoä, ja sen takia piti alkaa suojaamaan omaisuutta." Näin oli oikeasti sanonut miehelleni... just joo...
Eikös lapsille kuulu joka tapauksessa vanhemman kuollessa 50 %, ja toinen 50 % jää puolisolle, vai miten se menee. En ymmärrä, miten on edes mahdollista suojata omaisuuttaan omilta lapsilta. Se asumisoikeus pariskunnan entisessä yhteisessä kodissahan leskellä joka tapauksessa on.
Ja ei, ei heillä mitään erityistä omaisuutta ole, koti vain ja se vene (ehkä 25 000 €), ja ehkä 50 000 € säästötilillä.
Voisiko joku avata mulle, mistä on kysymys?
Pakko olla kehno trolli koska en voi uskoa että oikeasti joku kehtaa appivanhemmiltaan pyytää ennakkoperintöä. Hiton hyvä juttu jos ovat tehneet testamentin jolla sut rajataan ulos saajista. Jos oisin miehes ois avioero jo vetämässä, sen verran törkeästi olet käyttäytynyt.Hyi hlvetti.
Minä voin kyllä hyvin kuvitella että ehdottaisin appivanhemmille että luopuisivat ennakkoperintönä veneestä jota ei vät enää pysty itse käyttämään ja jos eivät halua myydä sitä vieraalle, vaan haluavat pitää suvussa. Fiksut vanhukset ehdottaisivat tätä itse.
Suuret ikäluokat ovat niin itsekkäitä että varmaan polttavat mielummin omaisuuttaan kun jättävät perillisille.
Eli siis yhteenvetona: appivanhemmat eivät voi estää, että perintö tulisi lopulta meille kummallekin, jos mieheni haluaa asian niin järjestää perinnön saatuaan. Ja näin uskon. Tämä selvä.
Mutta kuinka paljon se lakisääteinen perintöosa nyt on siinä tapauksessa, että appivanhemmat ovat tehneet testamentin, jonka mukaan omaisuus pysyy leskellä? Jos mieheni ei lähde vaatimaan osaansa, niin sitten tulee vain verot? Kuinka paljon veroja, jos omaisuus on noin 250 000€?
Ja jos vaatii osuutensa, niin onko se 12,5 % vai 25 %?
AP
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta luettavaa. Voi ihmiset...Jos minä saan jotain niin se on myös miehen ja jos mies saa jotain niin se on myös minun. Olen oman perintöni saanut ja ihan yhteiseen hyvään se menee. Miehen vanhemmat ottavat minut eläessäänkin huomioon perheenjäsenenä niinkuin pitääkin. Eivät koskaan kysy vain pojaltaan asioita vaan meiltä kummaltakin. Omat vanhempani ovat siis jo kuolleet.
Tämä on juridiikkaa. Ap on ollut ahne ja hänen appivanhempansa ovat vastanneet hyvin oikeutetusti juridiikalla. He haluavat suojata toisen toimeentulon, kun toinen kuolee, jottei miniä ole heti vaatimassa jotain. Itselläni on sama tilanne kuin sinulla mutta tiedän, että appivanhempani ovat tehneet keskinäisen testamentin. Ja hyvä niin, heidän rahat eivät kuulu millään lailla minulle. On minun mieheni asia sitten joskus miettiä se, mitä perinnöllään tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä koske, jos ovat tehneet testamentin, että puoliso perii ensin toisensa. Eli lapset sitten joskus, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Odottavan aika on pitkä.
Tuossakin tapauksessa voi vaatia lakiosansa ensimmäisen kuoltua. Lakiosaa ei edelleenkään voi ohittaa testamentilla.
Harva kuitenkaan haluaa rikkoa välit sukulaisiinsa ja vaatia lakiosaa, jos testamentti on muunlainen. Toki niin SAA tehdä.
Itse ottaisin tuollaisen testamenttijutun henkilökohtaisena vittuluna ja vaatisen varmasti lakiosani. Jos kyse on vanhemmista ihmisistä, jotaka eivät enää pysty omatoimisesti purhjehtimaan, eikä varsinkaan sitten kun toinen kuolee, niin eihän tuo ole mitään muuta kuin vittuilua. Fiksut antaisivat veneen ennakkoperintö tai tekisivät siitä nimellisesti kauppakirjan.
No tuskinpa se purjevene ainoa omaisuus siellä on? Ottaisit siis henkilökohtaisena vittuiluna sen, että avioparin yhteinen asunto säilyisi isäsi kuoleman jälkeen ensin äidilläsi, ennen kuin sinä perisit sen? Oletko vähän vajaa vai mistä tässä on kyse?
Leskellä on aina muutenkin asumisoikeus heidän yhteiseen kotiinsa, joten tuon vuoksi ei tarvi tehdä mitään järjestelyjä.
Ap ei ole muuttamassa appivanhempien kotiin, vaan mielellään käyttäisi venettä jota appivanhemmat eivät enää pysty itse käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta luettavaa. Voi ihmiset...Jos minä saan jotain niin se on myös miehen ja jos mies saa jotain niin se on myös minun. Olen oman perintöni saanut ja ihan yhteiseen hyvään se menee. Miehen vanhemmat ottavat minut eläessäänkin huomioon perheenjäsenenä niinkuin pitääkin. Eivät koskaan kysy vain pojaltaan asioita vaan meiltä kummaltakin. Omat vanhempani ovat siis jo kuolleet.
Kiitos tästä kommentista. Juuri näin ajattelen, tuntuu ikävältä, kun minua ei lasketa perheenjäseneksi. Olemme kuitenkin ensimmäisessä avioliitossa niin minä kuin miehenikin ja emme todellakaan ole eroamassa. Yhteiseen hiileen on puhallettu nuoruudesta asti.
AP
Näin se vain menee perintöasioissa. Ei kannata sotkea rahaa ja rakkautta, ap. Se, mitä ette ole yhdessä tienanneet, ei kuulu sinulle rakkaudenkaan perusteella. Eri asia ovat jotkut moehesi lottovoitot, mutta perintö tulee HÄNEN VANHEMMILTAAN, ei häneltä, ne vanhemmat eivät ole velvollisia rakastamaan sinua kuin omaa tytärtään. Ehkä ihan tällainen reality check ois kohdallasi paikallaan?
On ovat varmaan tehneet juuri tuollaisen testamentin, jossa lasten puolisot suljetaan perinnönsaajista pois. Mutta siis jos mieheni, saatuaan perinnön, haluaa tehdä sen yhteiseksi omaisuudeksi, se on mahdollista?