Mikä on pienin syy, minkä takia olet lähtenyt päivystykseen?

Vierailija kirjoitti:

Pikku muksuna työnsin pähkinän sieraimeen ja sinne se jäi. Oli vielä joulu menossa. No eikun isä viemään päivystykseen useiden kilometrien päähän...

Siellä sitten odotettiin ja lopulta minulta otettiin pähkinä pois nenästä ja pääsimme lähtemään kotia! Mitä minä sitten heti kotona tein?

Laitoin pähkinän uudestaan nenään! Silloin kyllä vanhempani vetivät herneet nenäänsä.

T:Keskiviivan Mies.

"Minun joulumuistoni." Kai isi sentään ajoi lopuksi kaikki hankeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avomurtuma raajassa.

Jos tämä on pienin niin mikä onkaan suurin... Irronnut raaja?

Voihan sama syy olla sekä suurin että pienin jos käyntejä päivystyksessä on vain yksi. Ei kaikki ravaa päivystyksessä yhtenään.

Selkäkipu. Mies vielä sanoi, että älä minkään selkäkivun takia mee jonottaa, että käy aamulla tk:ssa. Onneksi silti menin, koska tulehdus munuaisissa ja 2 viikkoa osastolla.

Sytostaattihoitojen aikana kuume nousi 40 asteeseen. Olin viikon sairaalassa.

Muutama vuosi aikaisemmin olin ollut viikon angiinassa, jota oli hoidettu antibiootein. Ei hellittänyt ja viikonloppuna voin tosi heikosti. Peijaksen päuvystyksestä suoraan osastolle, crp 300, kurkkupaise.

Paha poskiontelon tulehdus. Asuin virallisesti toisella paikkakunnalla, mutta oleilin paljon 1,5 tunnin ajomatkan päässä, joten tulehdus pääsi pahaksi kun en viitsinyt tuota matkaa ajella käymään terveyskeskuksessa.

Toisen kerran kovan päänsäryn takia, johon ei auttanut panadol (ainoa jota uskalsin raskaana olevana syödä ilman lääkärin ohjeistusta). Tälläkin kertaa vaivana oli poskiontelon tulehdus. Eli periaatteessa molemmissa tapauksissa ei nyt aivan elämän ja kuoleman asia, mutta kivut olivat kyllä niin kovat että oli ehkä ollut kohtuutonta joutua kärsimään niistä ilman apua.

Vierailija kirjoitti:

Olin lapsena syönyt liikaa lettuja ja äiti vei vatsakivun takia päivystykseen, koska epäili umpilisäkkeentulehdusta... Kiitti äiti paniikinlietsonnasta.

Hahahah sori mutta pirun koomista : päivystykseen kun syö liikaa lettuja :D!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikku muksuna työnsin pähkinän sieraimeen ja sinne se jäi. Oli vielä joulu menossa. No eikun isä viemään päivystykseen useiden kilometrien päähän...

Siellä sitten odotettiin ja lopulta minulta otettiin pähkinä pois nenästä ja pääsimme lähtemään kotia! Mitä minä sitten heti kotona tein?

Laitoin pähkinän uudestaan nenään! Silloin kyllä vanhempani vetivät herneet nenäänsä.

T:Keskiviivan Mies.

"Minun joulumuistoni." Kai isi sentään ajoi lopuksi kaikki hankeen?

En muista. Lapsen muisti on valikoiva... 

T:Keskiviivan Mies.

Virtsatieinfektion epäily sekä poskiontelon tulehdus jossa kipu oli niin järkyttävä että tuntui kuin rautanaula olisi lyöty poskesta läpi.

Virtsatieinfektion epäily paljastui flunssan aiheuttamaksi kuumeeksi ja selkäkivuksi, virtsa oli puhdas. Sinänsä siis turha käynti mutta vaiva tuli hoidetuksi. Ja lääkäri oli sitä mieltä että jos kyse olisi ollut virtsatieinfektiosta, se olisi ollut vakava sellainen.

Poskiontelovaivan kanssa sanoin jo luukulla että sahaan pääni irti jos en pääse lääkäriin ennen aamua. Hoitaja konsultoi lääkäriä, sain kipulääkettä ja pääsin lääkärille parin tunnin odottelun jälkeen.

Tyypillisin syy päivystyskäynteihin mulla on ollut astman aiheuttamat hengenahdistuskohtaukset.

Virtsatiekivi.

Nyrjähtänyt nilkka. Siitä jäi muustoksi lääkärin paskaset naurut, kun vaivaan noin pienillä asioilla ja ikuinen ns. löysä nilkka,koska sitoi väärin.

Kyllä muutaman sentin kokoinen pieni pikimusta uloste keskellä yötä (yhdeltä) taitaa olla pienin syy, jonka vuoksi terveysneuvonnasta on käsketty päivystykseen.

Siitä seurasi ensin tutkimuksia ja verikokeita, minut määrättiin pysymään makuulla. Käsky hakeutua aamulla terveyskeskukseen, eli parin tunnin päästä. Terveyskeskuksessa uudestaan heti aamulla lääkäriin ja sieltä lähete yliopistosairaalaan. Sairaalasta hoitaja soitti parin päivän päästä jatkotutkimuksista. Oli lisää verikokeita, ultraa, Pet-tt kuvaus ja parin viikon päästä kolonoskopia. Kesti joku viikko, että sain itse tietää ylipäätään kuka lääkäri minua hoitaa/tutkii, taisivat itsekin päättää sen vasta patologin tulosten jälkeen.

Kuopuksella oli jo kolmatta päivää kova kuume(39) noin puolen vuoden iässä, ja yhtäkkiä tuntui ettei se laskenut millään. Aikaisempien kokemuksien takia (lapseni joutui kerran osastohoitoon viikoksi) mentiin sitten päivystykseen.

No tietysti se kuume oli alkanut laskemaan lääkärille päästyämme. Eikä lääkäri peitellyt ärtymystään kun kehtasimme sellaisen pikkujutun takia tulla. Kyllä hävetti, mutta puolustukseksi sanoin että soitin kyllä ensin ja käskettiin tulla näytille koska vauvasta kyse..

Elämäni ensimmäinen kunnon lihaskramppi. Nilkutin kipeän ja jumissa olevan pohkeen takia, ja kummallisen kävelytyylin takia jalka kipeytyi luonnollisesti muutaman päivän kuluttua myös lonkan kohdalta, ja kuvittelin kipeän kohdan siirtyessä kärsiväni veritulpasta.

Kuntouttavasta työtoiminnasta joskus käskettiin mennä päivystykseen hakemaan sairaslomapäivä darran takia. En jäänyt odottamaan, koska noin vähäpätöisen syyn takia olisin ollut koko päivän jonon hännillä, mutta sekin riitti ohjaajille, että haki seuraavana päivänä lapun luukulta että tosiaan kävi kääntymässä päivystyksessä. Ihme touhua.

Kälyni vietiin jouluna päivystykseen kauheitten vatsavaivojen vuoksi. Se olikin vain ylensyönnistä ja ummetuksesta johtuva juttu. Tuli vähin äänin takaisin, eikä asiasta paljon kyselty tai puhuttu. Anoppi lähestulkoon tilasi jo ambulanssia paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Ei yhtään ihme, että päivystyksessä on jonoa jos sinne mennään yskän ja pissatulehdusten takia. Päivystys on mielestäni sellaisille vaivoille, joiden kanssa ei voi odottaa seuraavaan päivään. Eli esim. raajan murtuma, sydänkohtaus, lapsen/ vanhuksen yleistilan lasku jne..

Terveysasemat eivät ole auki viikonloppuisin. Eli siinä saattaa olla 3 päivää odotusta. Ja ainakin oma sairaanhoitopiirini luokittelee virtsatietulehduksen päivystysasiaksi, juuri tarkistin netistä. Että olepa sinä besserwisser ihan hiljaa.

Sormi katkesi

Näärännäppy silmässä. Koko silmä oli turvonnut ja kipeä, olin siis päivän töissä ja töiden jälkeen päivystykseen. Ei onneksi ollut ruuhkaa.

Töissä menetin aivan yllättäen tietokoneella istuessani näön ja kuulon. Oireisto oli ohi parissa minuutissa eikä päivystyksen neurologista perustutkimuksista löytynyt poikkeavuuksia, eli käynti oli käytännössä turha. Pään magneettikuvaa ei tehty.

Tietysti tuollainen voi olla oire hengenvaarallisestakin sairauskohtauksesta, siksi lähdin tarkistuttamaan asian kun ensimmäistä kertaa noin kävi ja ikääkin kuitenkin vasta kolmenkymmenen.

Minun piti hakea sairaslomatodistus tai en olisi saanut sairasloman ajalta palkkaa.