Isoisä nolasi 12-vuotiaan kylässä ruokapöydässä "onko sulla siellä puhelimessa jotain tärkeämpää kuin minä ja mummi"
Oli ärähtänyt vihaisesti kun tyttö oli katsonut whatsapp-viestinsä. Tyttö oli ollut koko loppu vierailun häpeissään, ihan kuin tuo olisi ollut suurikin synti.
Kommentit (179)
Sillä on eroa vilkaiseeko kerran vai räplääkö jatkuvasti... Tuollaista nopeaa vilkaisua en noteeraisi mitenkään.
Ei tietenkään ruokapöytään pidä kännykkää ottaa, mutta ei myöskään ole oikein nolata ja nöyryyttää lasta. Saman asian olisi voinut sanoa nätimmin ja lasta nolaamatta. Tuollainen syyllistämiseen perustuva kasvatustapa tosin on hyvin ominaista vanhemman sukupolven ihmisille.
Jos oli viestitellyt ystävilleen, niin eikö tuohon voisi vastata rehellisesti: "On joo"?
Ainakin minulle ystäväni ovat tärkeämpiä kuin isäni ja mummini, ja olen kolmikymppinen jo.
Sinänsä en kannata ruokapöydässä viestittelyä, mutta olihan tuo nyt aika riskialtis kysymys. :D
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin antanut olla ja seuraavalla kerralla ennen ateriaa sanonut, että "meistä on niin mukava että olet täällä, niin sopiiko että et katsoisi sitä kännykkää syömisen aikana?".
Suomalaisille tuo ei ole helppoa vaan kaikki ärähdetään ja töksäytetään.
Entäs jos teini olisi töksäyttänyt takaisin, että "joo ei sovi" ja jatkanut kännykän räpläämistä? Miten siitä jatkaisit eteenpäin, ettei herkkä teini vain nolostu?
Aikuisten yksi tärkeimmistä tehtävävistä on saada lapset häpeämään huonoa käytöstään.
Sitä voi jokainen miettiä missä kaikkialla se puhelin kulkee mukana ja samalla käsillä sitä ruokaa syödään niin mitä kaikkea sinne suuhun sen ruuan ohella kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ruokapöytään pidä kännykkää ottaa, mutta ei myöskään ole oikein nolata ja nöyryyttää lasta. Saman asian olisi voinut sanoa nätimmin ja lasta nolaamatta. Tuollainen syyllistämiseen perustuva kasvatustapa tosin on hyvin ominaista vanhemman sukupolven ihmisille.
No yhyy. Kyllä ne nykyajan herkät lumihiutaleet niin mielensä pahoittavat jos ei hellällä äänellä vaivihkaa vihjailla ja samalla silitellä päätä. Terapiaa tarvitaan vuositolkulla ja siltikin joudutaan psykiatriseen hoitoon mielialalääkitykseen loppuiäksi. Voi jessus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hunosti kasvatettu.
Itsetunnolla varustettu olisi napakasti todennut: totta kai, mikä ei olisi?
Ai hyvä itsetunto lapsella on sitä, että v*ttuillaan isovanhemmille silloin, kun ollaan vierailulla heidän kodissaan ja nämä huomauttavat aiheellisesti lapselle huonoista käytöstavoista?
Just.Oli tietysti vitsi, toope sinä ja muut alapeukuttajat.
Jos et osaa kirjoitta niin, että "vitsisi" pointti eli sarkasmi tulee selkeästi esiin, niin se toope katsoo kyllä sinun peilistäsi.
Lasu tommosesta inhottavasta ukosta! Jos et sinä tee, niin hankin jonkun joka sen tekee!!
Vierailija kirjoitti:
Törkeästi sanottu. En ihmettelisi, vaikka nolattu ihminen ei jatkossa haluaisi isovanhempiaan tavata. Jokainen päättää itse omasta puhelimenkäytöstään, eikä varsinkaan vieraita aleta päsmäröidä.
Siis esiteini saa isovanhempansa asiallisesta huomautuksesta niin pahat traumat, että välitä menevät poikki ja se on isovanhemman vika? Voi hyvän tähden millaisia pikkukeisareita tähänkin maailmaan kasvatetaan, jos lapsi ei tuohon ikään mennessä ole koskaan joutunut kohtaamaan tilannetta, jossa ihan aiheellisesti hänen tekemisiään millään tavalla rajoitetaan tai ohjataan.
Vierailija kirjoitti:
Näin se maailma muuttuu. Omat isovanhemmat kuolivat 10 vuotta sitten eikä kukaan ottanut kännykkää esille vierailun aikana. Sinne se jäi eteiseen takin taskuun.
Antakaa isovanhempien elää omaa todellisuuttaan ja lasten omaansa. Toki ei ole soveliasta näprätä puhelinta ruoka- tai kahvipöydässä tai kesken keskustelun tai uppoutua siihen pitkäksi aikaa.
Omaa todellisuutta, voi haloo nyt taas. Laita kännyn tilalle kirja, lehti ym. aku ankka ja samoin olisi toimittu ruoka-/kahvipöydässä. Nyt ja 40 vuotta sitten. Jotkin asiat ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Moni vanhempi ei ymmärrä miten saman asian voi sanoa nätisti. Teini on niin helppo nolata ja jatkuva nolaaminen vaikuttaa itsetuntoon.
Tosi harmi miten niin moni tässäkin ketjussa ajattelee, että hyvä vaan ja ei osaa käyttäyty. Jos lapsi koki olonsa nolatuksi, niin silloin ukki todella nolasi lapsen.
Nolaaminen ei ole kivaa tai kasvattamistapa. Jos lapsen nolostumiskynnys on matala, tulee läheisten AIKUISTEN se huomioida ja puhua herkkikselle eri tavalla.
Itse olisin antanut olla ja seuraavalla kerralla ennen ateriaa sanonut, että "meistä on niin mukava että olet täällä, niin sopiiko että et katsoisi sitä kännykkää syömisen aikana?".
Suomalaisille tuo ei ole helppoa vaan kaikki ärähdetään ja töksäytetään.
Jos ei osata kasvattaa muuten niin sitten käytetään tota nolaamista. Helppo tapa saada lapsi hiljaseks ja tekemään mitä tahdot kun murennat lapsen itsetuntoa ja saat lapsen tuntemaan että pienikin virhe on suuri.
Ne sitten jotka osaa kasvattaa kasvattaa lapsensa ihan muulla tavoin kuin nolaamalla.
Minä olen opettanut lapsilleni, että lelut eivät kuulu ruokapöytään. Anoppini ei ilmeisesti ole tällaista oppia lapsilleen antanut. Joten meillä se on lasteni isä, jolla on se älypuhelin ruokapäydässä. Teineillä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se maailma muuttuu. Omat isovanhemmat kuolivat 10 vuotta sitten eikä kukaan ottanut kännykkää esille vierailun aikana. Sinne se jäi eteiseen takin taskuun.
Antakaa isovanhempien elää omaa todellisuuttaan ja lasten omaansa. Toki ei ole soveliasta näprätä puhelinta ruoka- tai kahvipöydässä tai kesken keskustelun tai uppoutua siihen pitkäksi aikaa.
Omaa todellisuutta, voi haloo nyt taas. Laita kännyn tilalle kirja, lehti ym. aku ankka ja samoin olisi toimittu ruoka-/kahvipöydässä. Nyt ja 40 vuotta sitten. Jotkin asiat ei muutu.
No sinulla on kyllä myös aika oma todellisuus: jos teillä on ollut tapana antaa lasten häslätä kyläisyreissuilla omiaan ja käyttäytyä huonosti ruokapöydässä ihan useamman sukupolven ajan, niin ei se tarkoita, että kaikilla muillakin on yhtä puutteelliset käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se maailma muuttuu. Omat isovanhemmat kuolivat 10 vuotta sitten eikä kukaan ottanut kännykkää esille vierailun aikana. Sinne se jäi eteiseen takin taskuun.
Antakaa isovanhempien elää omaa todellisuuttaan ja lasten omaansa. Toki ei ole soveliasta näprätä puhelinta ruoka- tai kahvipöydässä tai kesken keskustelun tai uppoutua siihen pitkäksi aikaa.
Omaa todellisuutta, voi haloo nyt taas. Laita kännyn tilalle kirja, lehti ym. aku ankka ja samoin olisi toimittu ruoka-/kahvipöydässä. Nyt ja 40 vuotta sitten. Jotkin asiat ei muutu.
Tämä on se sinun todellisuutesi. Se ei auttamatta tarkoita, että kaikissa perheissä se sitä olisi. Lehdet, kirjat yms ei ole koskaan kuulunut meidän ruokapöytää, eikä kuulu kännykätkään.
Ei isoisä ketään nolannut , esitti asiallisen kysymyksen .Jos vilkuilet vaikka sitten niitä whatsapp - viestejä uokapöydässä, vierailulla , kokouksessa, lasten kanssa ulkoilessa niin ne sinulle tärkeämpiä kuin ihmiset jotka ovat fyysisesti siinä vieressäsi.
30/31 täysin samaa mieltä ! Hyvää tässä oli se , että tyttö tunsi häpeää .Oli syytäkin.
Joko lapsesi on päässyt yli siitä, miten isoisä kommentoi hänen korvakoruja ruokapöydässä?
Isoisä esiintyi turhantärkeänä pikkuherrana, jota nuori ja tämän elämän ilmiöt eivät kiinnosta lainkaan, vaan pelkästään oman aseman korostaminen. Nuoren kanssa voi keskustella voi keskustella asiallisesti, ja käytöstapoihin voi opastaa myös nolaamatta itseään.
Vierailija kirjoitti:
Oli ärähtänyt vihaisesti kun tyttö oli katsonut whatsapp-viestinsä. Tyttö oli ollut koko loppu vierailun häpeissään, ihan kuin tuo olisi ollut suurikin synti.
Huono trolli. Hyvään kotikasvatukseen kuuluu tapakasvatus.Hyvien tapojen mukaan puhelin ei kuulu ruoka- eikä kahvipöytään ja pidetään vierailulla mielellään äänettömällä. Jos vanhemmat eivät ole sitä onnistuneet iskostamaan jälkikasvunsa päähän, on kasvatus jätetty suorittamatta.
Törkeästi sanottu. En ihmettelisi, vaikka nolattu ihminen ei jatkossa haluaisi isovanhempiaan tavata. Jokainen päättää itse omasta puhelimenkäytöstään, eikä varsinkaan vieraita aleta päsmäröidä.