Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa pelottavin/erikoisin/selittämättömin kokemuksenne!
Kertokaa näin illan ratoksi kokemuksianne jotka olivat jollain tapaa erikoisia, pelottavia tai selittämättömiä. Mahdottomalta tuntuva sattuma? Olitko joutua rikoksen uhriksi? Näitkö tai koitko jotain yliluonnollista, jotain millä ei tunnu olevan järkevää selitystä?
Kommentit (1151)
Nyt tätä ei oo sattunu enää pitkiin aikoihin mutta tapasin aika usein herätä aamusin siihen että unen läpi kuulin jonkun kutsuvan mua nimeltä, tai että ovikello soi.
Asun kuitenkin yksin, eikä koskaan ovellakaan ketään ollut(olisin kyllä myös kuullut jos joku olis lähtenyt käveleen noita äänekkäitä puuportaita pitkin sit alas).
Samoiten sitten ihan valveilla ollessa melko usein kuulin et nyt kolahti jotain olohuoneen vitriinissä tai joskus keittiön astiakaapissa. Joka kerta ku kävin katsomassa, niin kaikki esineet oli ihan nätisti paikoillaan. (äänet oli huomattavan kovia ja ei mitään seinien läpi jostain naapurista tulevia)
Tässä asunnossa on joskus joku surmattu ja joskus aikoinaan talon pihalla joku talon asukas joka työssään dynamiittia käytti, sitten yhden kerran räjäytti oman päänsä irti.. Että mahdollisesti sitten joku näistä kummitellut :)
Jos näin oikeasti olisi niin toivottavasti ovat nyt saaneet rauhan ja lähteneet eteenpäin, kun ei ole mitään hetkeen kuulunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on pari erikoista kokemusta:
1. Lähdin v. 2008 mun hyvän kaverin kanssa patikoimaan Lappiin. Ennenkuin lähdettiin, sen koira oli uikuttanut monta päivää ja vetänyt sitä lahkeesta jos se oli lähdössä kotoa. Kun hain sen kyytiin koira oli ihan vauhkona eikä olis päästänyt millään isäntää lähtemään. Me kuitenkin lähdettiin ja kun oltiin Lapissa niin kolme kertaa kävi pieni lintuparvi meidän päällä pyörimässä. Sitten tapahtui vielä että kolme poroa jäi tuojottamaan kaveria hievahtamatta tosi pitkäksi ajaksi eikä liikkuneet vaikka yritin säikytellä. Samana päivänä kaveri kaatui ja tipahti pahasti ja sen perna irtosi mihin se kuoli myöhemmin. Eläinten käytös oli siis varoitus vaikka ei ymmärretty sitä silloin.
Joku täällä kirjoitti tuosta, että verho henkimaailman ja meidän maailmamme välillä on ohuimmillaan klo 3:03. Muutin poikaystäväni kanssa uuteen kämppään muutama kuukausi sitten, ja olen siellä usein herännyt yöllä hätkähtäen. Kello on tuolloin aina vähän yli kolme.
Ei noilla välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta ihmetyttää tuo sama kellonaika. Yleensä en myöskään kesken kaiken herää, vaan nukun koko yön sikeästi - vasta muuton jälkeen heräily on lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haistan aina välillä kotonani tai muualla selittämättömän ihanan ruusuntuoksun. Se ei ole hajuvesi, vaan selvä puhdas ruusu. Ko. kukka oli edesmenneen äitini lempikukka ja ajattelen, että hän on luonani käymässä.
Olen kuullut erään toisenkin haistaneen yhtäkkiä autolla ajaessaan ruusun tuoksun, eikä voinut tulla ulkoakaan mistään, koska ei ollut kesäaikakaan, eikä kevätkään. Hajuvettä tämä henkilö ei kätä, koska on allerginen hajuille.
Käsittääkseni aivoissa oleva kasvain voi oireilla tuohon tapaan, että yhtäkkiä haistaa jonkin olemattoman tuoksun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laservalojuttuja tuntuu monella olevan, onko tämä joku nykyajan vitsaus? Oikeastiko jotkut ääliöt niillä tuijailee ja pelottelee muita ihmisiä? Onpa tosi fiksua toimintaa.
Vähän OT, mutta valitettavasti kyllä. Pari poikaa koulussani osti tällaiset laservalot, ja heijastelivat niillä mm. minun rintoihini käytävässä ja toisten silmiin luokassa ja juhlasalissa. En yllättyisi, vaikka samantapaiset nuijat käyttäisivät noita pimeällä myös pelotteluun.
Oltiin joskus kaveriporukalla istumassa iltaa, ja istuimme olohuoneen sohvapöydän ympärillä. Yhtäkkiä eräs pöydälle lasketuista juomatölkeistä alkoi liikkua - se liukui pöydän poikki toisesta reunasta toiseen! Me aloimme vain huutaa, ja kämpän omistaja (joka oli juuri tuolloin käymässä vessassa) tuli takaisin olkkariin ja ihmetteli, että mitä täällä tapahtuu. Kun paniikissa kerroimme, mitä äsken tapahtui, hän totesi vain huolettomasti "ai, täällä tapahtuu tuollaista jatkuvasti. Mä luulen että täällä kummittelee". Ja kaveri kertoi kämpässä kuuluvasta kolinasta, tavaroiden putoilusta ja ikkunoisen helinästä. Kuulemma häntä ei kuitenkaan pelottanut, koska aave tai mikälie ei tuntunut hänestä pahantahtoiselta.
Eräs porukassa mukana ollut kaveri selitti tuota tapahtumaa myöhemmin ilmavirralla ja sillä, että pöydälle oli läikkynyt juomaa - se olisi siis helposti voinut liukua sitä pitkin. Tölkki oli kuitenkin puolillaan juomaa eikä olohuoneessa tuntunut mitään voimakasta ilmavirtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä, olohuoneemme ikkunaan lensi pieni lintu. Se kävi siinä monta kertaa sen yhden päivän aikana, eikä säikähtänyt vaikka lapseni juoksivat ikkunaan sitä katsomaan. Se vain tuijotti sisälle meidän tekemisiämme, samoin se kävi keittiön ja lasteni makuuhuoneen ikkunoilla.
Meillä käy tintit usein koputtamassa ikkunaan. Katsovat sisään ja odottavat, että vien ruokaa. Sen syötyään lentävät pois ja tulevat seurasvana päivänä uudestaan. Näitä eläinjuttuja olisi vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Köyliön lallintalolla se teinien paikka menneisyydessä, nuoret jätkät ajoi autolla pillurallia sen rakennuksen ympäri, lapsellista nuorten poikien hommaa joo ja siellä oli myös vanhempia miehiä kyttäämässä alaikäisiä tyttöjä. Kerran sitten vanhempi miesjoukko väkisin yrittivät repiä mut sisään autoon ja niin rajusti tappelin vastaan, että mun takki repesi. Onneksi kuitenkin sain pidettyä itseni ulkona siitä autosta. Jäi mieleen että yksikään niistä miehistä ei nauranut tai mitään. Täysin ilmeettömiä.olin silloin 16v tyttö.
Paljon on tapahtunut, mutta kerrottakoon tämä, muutama vuosi takaperin ilmeisesti koditon piiloagressiivinen päihde kadunmies sylkäisi mua vasten kasvoja ihan yllättäen kadulla. Se tuntui tosi pahalta ja tuntuu vieläkin.
Se on jotenkin tosi brutaalin alentavaa toista ihmistä kohtaan.
Olin perheeni kanssa Kanarialla lomalla. Rannalla tuli paikallinen mies myymään meille peitettä rannalla makaamista varten. Kun ihan kohteliaasti torjuin hänen tarjouksensa hän sylkäisi minua päin kasvoja....aika hauskaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni hautajaispäivänä tapahtui todella erikoinen sääilmiö. Olimme viemässä isää arkussaan hautaan. Hautapaikka sijaitsi niin, että piti kulkea mäkeä ylös. Oli pilvinen päivä, mutta sitä mäkeä kävellessä aurinko tuli voimakkaasti esiin ja aurinko meni takaisin pilvien taakse samalla hetkellä, kun lähdimme haudalta kävelemään samaa mäkeä alas.
Joskus näyille voi olla myös luonnollinen selitys: jos asutte vanhassa talossa, teillä voi olla lyijymyrkytys. Siinä oireena on mm. hallusinaatiot. Ennenvanhaan maaleissa käytettiin lyijyä. Sitä voi saada elimistöön myös vanhoista putkista ja hiomalla vanhoja maalipintoja.
Joskus 50-luvulla Lapuan kirkkoherra näki pappilassa kun hautajaissaattue tuli seinän läpi tupaan. Pappilasta löytyi lyijyä sisältävää maalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä ois montakin, mutta kerron nyt yhden.
Eräs uusi tuttavuus kertoi, että oli nähnyt minut eräässä oppilaitoksessa, missä en ole ikinä käynytkään. Alkoi tulemaan vähän creepy olo kun hän selitti, että sinne minä olin tullut lastenrattaiden kanssa koulun ruokalaan, toinen vanhempi lapsi tullut kävellen, kertoi vielä millainen takkikin minulla oli ollut päälläni. Takki on sellainen, ettei varmaan ihan heti tule toista samanlaista vastaan.
En voi vieläkään käsittää, että miten minä olen muka ollut tuolla, miksi ihmeessä olisin ollut siellä ja vielä lasten kanssa. Ei mitään muistikuvaa, että olisin koskaan siellä edes käynyt. Tämä on jäänyt mieleen, voiko muistini vain olla niiiiiiiiin huono, etten muista käyneeni tuossa oppilaitoksessa ikinä
Eräälle tutulle tapahtunut. Olivat viettämässä iltaa eräässä asunnossa, ottivat valokuvia ja seuraavana päivänä kuvaa katsellessa takana olevassa ikkunassa näkyi aivan selvä käsi (tarkemmin kämmen ikkunaa vasten), se oli vain mittasuhteiltaan todella suuri, eikä mitenkään voinut olla kenenkään ihmisen käsi ikkunassa. Olivat vielä käyneet katsomassa ulkona, että mikä muu sen olisi voinut aiheuttaa, mutta ei siellä ollut mitään. Näin itse kuvan ja olihan se aika erikoinen, ihan selvä kämmen peukaloineen, mutta järjettömän suuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tulipa nyt mieleen kirjoitti:
Se on jännä juttu, että edesmenneen tangokuninkaan Sauli Lehtosen viimeiseksi levytykseksi jäi kappale "Mun aika mennä on."
Tai Sirkesalon sukelluksesta kertova laulu ja nekin muut sanat.
Mitä tällä Sirkesalo hommalla tarkoitetaan, mikä laulu sanoineen?
En keksinyt googlettamalla (toki sen tsunami kohtalon itsessään tiedän)
Kiinnostaa!
Olen niin onnellinen siitä, ettei minulla ole taipumusta nähdä hahmoja tai saada unihalvauksia yms., joten omat kokemukseni eivät ole erityisen pelottavia tai kummallisia.
Rakas koiramme jouduttiin lopettamaan pari vuotta sitten. Olin jonkin aikaa tapahtuman jälkeen käymässä vanhempieni kotona ja istuin sohvalla äitini kanssa, kun kuulosti aivan siltä että koiramme olisi ollut keittiössä syömässä ruokakupistaan. Äitinikin kuuli saman. Mietin, että olikohan kyseessä joku tottumiseen liittyvä harha, koirammehan oli syönyt samassa paikassa iltaisin n. 14 vuoden ajan... Kumpikaan meistä ei kokenut tilannetta mitenkään pelottavaksi.
Äitini kanssa meillä on välillä jokin telepaattinen yhteys. Usein, varsinkin kun olin nuorempi, saatoin olla puhelin kädessä soittamassa äidilleni, kun hän ehtikin soittaa ensin. Samaa toistui myös toisin päin.
Eräänä yönä olin ollut todella ahdistunut ja itkin ääneen omassa asunnossani. Seuraavana päivänä äitini kertoi heränneensä yöllä ajattelemaan minua. Olin ilmoituksesta vähän järkyttynyt, enkä kertonut äidilleni, miksi hän mahdollisesti oli juuri silloin herännyt...
Kiitos kaikille tarinansa kertoneille! Kylmät väreet ovat menneet selkäpiissäni monesti kun olen näitä lukenut. Huh! Laittakaa lisää tulemaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tulipa nyt mieleen kirjoitti:
Se on jännä juttu, että edesmenneen tangokuninkaan Sauli Lehtosen viimeiseksi levytykseksi jäi kappale "Mun aika mennä on."
Tai Sirkesalon sukelluksesta kertova laulu ja nekin muut sanat.
Mitä tällä Sirkesalo hommalla tarkoitetaan, mikä laulu sanoineen?
En keksinyt googlettamalla (toki sen tsunami kohtalon itsessään tiedän)Kiinnostaa!
No ainakin Leijailen-biisi ja se, missä lauletaan "mun on ikävä sua", mikä se nimi nyt onkaan. Hänen vikalta levyltään kuitenkin. Ylläri, että näitä ei ainakaan muutama vuosi sitten löytynyt Youtubesta.
Tää nyt ei ole kummitusjuttu eikä edes mitenkään pelottava, enkä myöskään trollaa. Mutta olen muutamia kertoja ennustanut jonkun muoti-ilmiön ennen, kuin siitä on edes puhuttu missään.
Viimeksi tammikuussa ostin itselleni keltaisen paidan, jota olin himoinnut pitkään - enkä ole aiemmin omistanut juuri mitään keltaista. Vain pari viikkoa myöhemmin lehdissä toitotetaan, että keltainen on tämän kevään ehdoton muotiväri. Toinen juttu oli Michael Kors -laukku; ostin sellaisen ulkomailta ennen kuin villitys tuli Suomeen, ja pian sellainen oli joka toisella. Lähinnä harmitti.
Ei tää pelottavaa tai mystistä ole, mutta huvittavaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoottisia ihmisiä täällä :D
Minä olen kokenut aika monta erikoista juttua ja olen päästäni täysin terve ihminen, tieteellisesti koulutettukin.
Juuri sinunkaltaistesi takia en uskalla kertoa niistä. Minusta näitäkin asioita voisi tutkia ja niistä pitäisi pystyä puhumaan ääneen ilman, että joku tuomitsee. Mikä sinun ongelmasi on, pelkoko?
Pelkohan se, vieraita asioita kohtaan. Tällaiset ihmiset just ekana paskoo housuun, kun vähänkin jotain kummallista tapahtuu.
Tunnen joitain ihmisiä joilla on kyky aistia henkiä. Yhden tälläisen kyvyn omaavan kanssa käytiin eräässä talossa jossa kummitteli (useampi tuntemani järkevä, ei mielisairas ainakaan tietääkseni, on näistä kertonut) ja kyllä, siellä talossa tosiaan aistii olevan "elämää". Yhden ihmisen kanssa käytiin siellä ja keskusteltiin että missä kohtaa aisti hengen ja oli samat paikat :D
Ite aistinu henkiä jostai teini-iästä asti ja parilla sukulaisella sama juttu. Kukaan meistä ei syö mielialalääkkeitä /vaikuta muutenkaan "sairaalta". Sit useampi tuttu/kaveri kertonu vastaavaa.
Henkiä uskon olevan erilaisia eli joidenkin läsnäolo tuntuu hyvältä/neutraalilt ja joidenkin painostavalta ja pahalta niiku siinä edellä mainitussa "kummitustalossa" oli.
Välillä tuo henkien aistiminen on aika pelottavaakin, uskoontulon jälkee en oo ollu enää niin pelokas henkien suhteen koska tiedän että Jumala on niiden yläpuolella ja niitä voi tarvittaessa sillä perusteella käskeä lähtemään.
Lisään vielä sen, että jos joku ajattelee mun olevan sairas kun uskon henkiin ja Jumalaan, niin ei kaikki edellämainitussa kummitustalossa käyneet/asuneet olleet uskovia. Silti kertoivat vastaavia kokemuksia:D
Öitä kaikille, taian tästä lähtee nukkuu :)