Kuinka suuri osa yliopistojen tekemästä tutkimuksesta on huuhaata?
Siis sellaista, joka ei oikeasti tuota mitään hyödyllistä tietoa, mutta jota tehdään, jotta saadaan julkaisuja?
Kommentit (43)
Eikös niitä ole erikseen ö-luokan julkaisuja, joihin saa dumpattua kaikki paskat artikkelit, jolloin ne on muka julkaistu ja siltä osin voidaan laskea artikkelien lukumäärään?
Ja sitten on ne oikeat lehdet kuten Nature ja Science, joissa julkaistaan kunnollista tutkimusta?
Mun mielestä esim. kasvatustieteen julkaisut on ihan huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä esim. kasvatustieteen julkaisut on ihan huuhaata.
Kasvatustieteen tieteellisyys noin ylipäätään on vitsi.
Siltä osin kun se koskettaa psykologiaa niin joo, mutta miksi pitää olla erikseen muka kasvastustiede?
Tohtoriväitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi a'la Jussi Halla-Aho
on totta. että yliopistolla tehdään varmasti tutkimusta, joka ei välittömästi hyödytä yhtään mitään tai ketään, mutta joka on välttämätöntä tutkimusta, jotta voitaisiin myös toisinaan tehdä niitä isompia havaintoja ja löytöjä. Mutta tämän tajuaminen ei ainta tahdo luonnitua sellaiselta, joka odottaa, että kaikesta täytyy saada välittömästi hyötyä ja etua. Tieteellinen tutkimus kysyy kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
on totta. että yliopistolla tehdään varmasti tutkimusta, joka ei välittömästi hyödytä yhtään mitään tai ketään, mutta joka on välttämätöntä tutkimusta, jotta voitaisiin myös toisinaan tehdä niitä isompia havaintoja ja löytöjä. Mutta tämän tajuaminen ei ainta tahdo luonnitua sellaiselta, joka odottaa, että kaikesta täytyy saada välittömästi hyötyä ja etua. Tieteellinen tutkimus kysyy kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Väitän, että aika paljon tehdään jo lähtökohtaisesti turhaa tutkimusta, kun tuostakin tyypistä nyt pitäisi saada tohtori tehtyä, jotta yliopisto saa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriväitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi a'la Jussi Halla-Aho
Sulla ei ole kompetenssia arvioida sitä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös niitä ole erikseen ö-luokan julkaisuja, joihin saa dumpattua kaikki paskat artikkelit, jolloin ne on muka julkaistu ja siltä osin voidaan laskea artikkelien lukumäärään?
Ja sitten on ne oikeat lehdet kuten Nature ja Science, joissa julkaistaan kunnollista tutkimusta?
Montako muuta julkaisua lasket "kunnollisiksi" noiden listaamiesi lisäksi? Toivottavasti enemmän kuin parisenkymmentä... Kai ymmärrät että nuo esimerkkilehtesi eivät ilmesty päivittäin, niissä on hyvin rajallinen määrä tilaa ja maailmassa tehdään aika paljon tutkimusta? Se, että julkaisu ei johda välittömästi suureen keksintöön tai Nobeliin ei tarkoita että se on hyödytön (tai pääse Scienceen), suuret ideat monesti lähtee liikkeelle pienistä haavainnoista ja vaatii paljon muiden tekemää pohjatyötä. Usein myös monta hyvin samankaltaista tutkimusta auttaa ymmärtämään ilmiöitä paremmin. Asiat ei ole aina niin mustavalkoisia miltä aluksi näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriväitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi a'la Jussi Halla-Aho
Oletko lukenutkin sen ja haluat kertoa siitä lisää. Uskallan väittää, että moni Halla-ahon väitöstä kritisoiva ei ole koskaan edes nähnyt Halla-ahon väitöstä. En minäkään pidä kaikista Halla-ahon kannanotoista, mutta ei minulla myöskään [kieli]tieteetellistä osaamista, niin paljon että kykenisin arvioimaan Halla-ahon väitöstä millään muotoa. Mutta ja on tieteellisesti aika kestämätöntä väittä esimerkiksi, että se on huono, koska Halla-aho. Tai koska hei! muinais kirkko-slaavi ei ole tätä päivää. Mutta mitä muutakaan voisi olettaa, koska osa kieltäytyy edes vilkaisemasta kun jollain on se käsitys, että kun sanoo, että persut on paskoja, tai moni heistä on maahanmuutto vastaisia impivaaaralaisia, niin voi osoittaa olevansa perillä kotimaan politikasta. - Perussuomalainen- akateemisuus on tabu.
Vierailija kirjoitti:
Perussuomalainen- akateemisuus on tabu.
Niinpä. Vaikka esim. puolustusministerinä on tupladosentti ja puheenjohtajan paikasta kisaa tohtori ja maisteri.
Opinnäytetyön ei tarvitse olla uraa uurtavaa tutkimusta. Moni hikoilee jo proseminaarissa asiaa. Ihan turhaan. Vasta harjoitellaan tutkimuksen tekoa.
Se mikä sinulle voi näyttäytyä turhana tutkimuksena, voi kolmenkymmenen vuoden kuluttua olla jonkin toisen, käytäntöä palvelevan tutkimuksen kannalta tärkeä tutkimus. Tärkeää on myös muistaa, että tiede ei pohjaudu mutuiluun. Tieteellä on monia tarkoituksia, jotka kaikki tavalla tai toisella loppupeleissä palvelevat yhteiskuntaa.
Kompetenssia tai ei, ihmettelen mitä hyötyä voi olla valtiolle tai kenellekään tuottaa väitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi? Onko Halla-Aho puuhannut tätä omalla ajallaan ja rahallaan? Jos on niin kaikin mokomin, muuten minusta jotain rajaa tarvittaisiin. Vapaa-ajalla voi kaikin mokomin tutkia jos ihmiskunta ei selviä ilman muinaiskirkkoslaavin tuntemusta.
Vierailija kirjoitti:
Kompetenssia tai ei, ihmettelen mitä hyötyä voi olla valtiolle tai kenellekään tuottaa väitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi? Onko Halla-Aho puuhannut tätä omalla ajallaan ja rahallaan? Jos on niin kaikin mokomin, muuten minusta jotain rajaa tarvittaisiin. Vapaa-ajalla voi kaikin mokomin tutkia jos ihmiskunta ei selviä ilman muinaiskirkkoslaavin tuntemusta.
En ole tuon alan asiantuntija, piti ihan googlata, mitä tuo muinaiskirkkoslaavi tarkoittaa. Kuitenkin: mitä hyötyä on tutkia kieliä, kansanperinteitä tai historiaa? Mikä sinä olet sanomaan yksiselitteisesti, mitkä aiheet ovat tärkeitä ja mitkä eivät? Kenelle tärkeää ja missä mielessä? En tiedä mitään tuosta alasta, mutta aivan varmasti tuo väikkäri tuottaa tärkeää tietoa kielitieteisiin ja auttaa ehkä osaltaan avaamaan kielen muodostumista ja kielen kulttuuria. Sinun pitäisi kysyä yliopistoilta kielitieteen linjojen proffilta, onko tuo väitöskirja yhteiskunnalle turha. He osaisivat varmasti avata asiaa. Sinänsä mikään väitöskirja ei ole turha, eihän sellaista edes kelpuutettaisi aihevalinnaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kompetenssia tai ei, ihmettelen mitä hyötyä voi olla valtiolle tai kenellekään tuottaa väitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi? Onko Halla-Aho puuhannut tätä omalla ajallaan ja rahallaan? Jos on niin kaikin mokomin, muuten minusta jotain rajaa tarvittaisiin. Vapaa-ajalla voi kaikin mokomin tutkia jos ihmiskunta ei selviä ilman muinaiskirkkoslaavin tuntemusta.
Tulipa tässä mieleen, että ihmiskunta selviäisi vallan hyvin, jos sinä kuolisit. Eikö olekin kauhistuttava ajatus...
Vierailija kirjoitti:
Kompetenssia tai ei, ihmettelen mitä hyötyä voi olla valtiolle tai kenellekään tuottaa väitöskirja aiheesta muinaiskirkkoslaavi? Onko Halla-Aho puuhannut tätä omalla ajallaan ja rahallaan? Jos on niin kaikin mokomin, muuten minusta jotain rajaa tarvittaisiin. Vapaa-ajalla voi kaikin mokomin tutkia jos ihmiskunta ei selviä ilman muinaiskirkkoslaavin tuntemusta.
Pointti ei ole siinä, etteikö yhteiskunta selviäisi ilman joitain tiettyjä tutkimuksia. Voisihan yhteiskuntamme elää viidakossa viidakon laieilla, tai voisimme elää kuten 800-luvulla elettiin. Yhteiskunta selviäisi ilman uutta tietoa ja tutkimusta. Toki voimme myös jämähtää paikoillemme ja unohtaa kaiken mennen, historiallisen, liian humaanin tai liian tulevan. Mutta: menestyvä ja hyvinvoiva yhteiskunta on monimuotoinen, monipuolisesti uutta tietoa luova ja sitä ymmärtävä.
Ymmärrätkö, kuinka valtavasti eri alojen tieteellistä tutkimusta on tarvittu, että olemme ihmiskuntana päässeet tähän pisteeseen, jossa olemme nyt vuonna 2017? Kuvittele, että pyyhitään kaikki tehty tieteellinen tutkimus pois maailmasta. Mitä jää käteen?
Tutkimukset linkittyvät muiden tutkimusten verkostoon. Jokainen tutkimus tuo verkostoon oman lisäyksensä, näkökulmansa kokonaisuuteen. Se on tärkeää: kokonaisuus. Et varmastikaan odota, että jokaikisestä uudesta startup-yrityksestä tulee Suomelle uusi vanhojen aikojen Nokia. Miksi odotat sitä jokaiselta tieteelliseltä tutkimukselta? Tärkeää on yrittää, sillä sen myötä kasvaa jatkuvasti mahdollisuus saavuttaa lisäarvona myös jotain uutta käytönnön elämää mullistavaa.
Sanotaanko että kaikki tutkimus, joka ei liity mat-luonnontieteellisiin aiheisiin tai tekniikkaan on hölynpölyä. Reuna-alueilla rupeaa jo pöly ja höly tuntumaan, eli ei se geologia niinkään tieteellistä ole, tunnen senkin alan melko läpikotaisin.
Määrittele "hyödyllinen tieto".