Sisareni julma käytös lastaan kohtaan
Sisareni kasvatusmetodit (tai niiden puute) on vaivannut minua sen jälkeen mitä sain todistaa hänen luonaan käydessäni. Olin siis pe- la siskoni luona punkkaamassa, kun tulin vanhaan kotikaupunkiini tapaamaan vanhoja kavereitani. Ja haluan lisätä, minulla ei ole lapsia, joten en oikein tiedä onko tämmöiset kasvatusmetodit kuinka hyväksyttyjä, minusta ne tuntuivat vain lähinnä julmalta.
Taustaa sen verran, että siskoni on kahden lapsen tytön (10 vuotta) ja pojan (6 vuotta) totaaliyksinhuoltaja, ja olen ollut aistivinani, että systerin pinna on ollut syystä tai toisesta todella kireä viime aikoina. Kaikki lähti siitä, kun siskoni tytär oli ilmeisesti koulussa häiriköinyt tunnilla ja ollut muutenkin epäasiallinen. Tästä asiasta oli tiedotettu Wilmaan ja siskoni luki asian sieltä ja hurjistui silmin nähden. Kun tyttö tuli koulusta kotiin, siskoni tivasi, että onko hänellä jotain kerrottavaa. Tyttö kielsi asian, josta sitten siskoni suuttui vielä enemmän ja kertoi mitä oli Wilmasta lukenut. Kun tytöltä kysyttiin syytä hänen käytökseensä koulussa hän vain tiuskaisi "ei kuulu sulle!" Sitten se huuto ja raivoaminen alkoi. Siskoni huusi, että kuinka epäkunnoittava tyttö on häntä ja muita kohtaan. Tässä kohtaa tyttö alkoi itkeä ja pelästyi ilmeisesti äitinsä suoranaista karjumista. Sisko vain huusi ja kiroili ja sanoi tyttärelleen, että "ei ihme ettei kukaan rakasta sua, kun oot tollanen idiootti." Sitten hän käski tytön hakea vasaran. Tytön itku yltyi entisestään ja hän pyysi, ettei tätä tehtäisi, mutta äitinsä vain tivasti tytöltä vasaraa, jonka tyttö kävi hakemassa. Tyttö pyysi moneen kertaan anteeksi omaa käytöstään, mutta äitinsä oli niin suuttunut, ettei edes ottanut likkaa kuuleviin korviinsakkaan. Sitten siskoni pyysi tytön puhelinta (joku samsungin vanhempi malli, tyyliin A5), ja tyttö ilmeisesti tiesi, mitä tulisi tapahtumaan. Siskoni pisti tytön puhelimen sillä vasaralla aivan paskaksi meidän muiden pällistellessä.
Tämän jälkeen tyttö lähetettiin huoneeseensa karjunnan saattelemana ja siskoni huusi vielä, että sinä et tule sieltä pois ennekuin annetaan lupa. Olin juuri tekemässä lähtöä kaveredeni luo kun tyttö tuli arasti pois huoneestaan ja sopersi äidilleen anteeksipyyntöjä. Sisko vaan jatkoi huutamistaan, että ei tytöllä ollut mitään asiaa huoneesta poistumiseen ja ei ansaitse anteeksiantoa. Tyttö kääntyi hysteerisesti itkien uudestaan huoneeseensa. Lähdin omiin menoihin ja palasin vasta myöhään takaisin, joten en tiedä miten ilta sujui. Tänä aamuna oltiin aamupalalla, kun tyttö tuli kanssa aamupalapöytään hirvittävän surkean näköisenä. Äitinsä tivasi uudestaan, että miksi oli tullut huoneestaan pois, että ei ollut lupaa. Tyttö sanoi, että hänellä on nälkä, johon siskoni vastasi "sä syöt meidän muitten jälkeen, tollaset häiriköt ei ansaise olla aamupalapöydässä meidän kanssa". Mulle tuli tosi paha mieli tytön puolesta, sillä luulisi puhelimen paskomisessa ja korvat lukkoon huutamisessa olevan tarpeeksi rangaistusta häiriköinnistä koulussa. Ja eniten mua ainakin satutti se, että tyttö katui tekojaan selvästi ja pyysi moneen kertaan anteeksi, mutta äitinsä ei antanut, vaan käänsi kylmästi selän... ei meitä noin kasvatettu lapsina. Mun mielestä anteeksianto on kuitenkin semmonen asia, joka pitäisi suoda kaikilla ja varsinkin, kun tyttö selvästi katui ja oli pahoillaan.....
Mitä mieltä olette, pitäiskö ottaa systerin kaa puheeksi tämä episodi? Tuntuu niin pahalle siskon tyttären puolesta...
Kommentit (43)
Kauheaa. Kukaan vanhempi ei IKINÄ saa sanoa lapselle, ettei kukaan häntä rakasta.
Olisin itse huutanut kyseiselle siskolle että lopettaa tuommoisen käytöksen ja ehkä jopa paskonut sen puhelimen. Jos kerran 10veelle voi niin tehdä niin saisi hänkin sen kestää.
Soita siskolle ja kerro kuinka tilanne oli täysin sopimaton ja kysyt hoidetaanko heillä tuolla tavoin ikävät tilanteet. Sanoisin jopa suoraan että minulla on aihetta olla huolissaan ja aijon tehdä lasun. Kyseisellä äidillä on nyt aihetta katsoa peiliin ja tyttö tarvitsee tukea ja rakkautta tuommoisen ryöpytyksen jälkeen. Pyytäisin vielä lapsen isovanhempaa ottamaan tyttöön yhteyttä (oletan että minua ei tällaisen puhelun jälkeen päästettäisi lohduttamaan tyttöä).
Minua kummastuttaa ap:een sana "vieras" mikä vieras sisko muka on? Samaa perhettä. Yksinhuoltajana siskos on varmasti ylirasittunut kahden lapsensa kanssa ja se purkautui tuolla lailla. On se kumma kun et voi puhua siskosi kanssa asiallisesti asiasta tai kysyä onko kaikki hyvin kun ylireagoit noin. Voisit myös järjestää hänelle vapaata välillä.
Siinä on äiti ja sisko molemmat luonneivikaisia- Sisaresi ei lapsia ansaitse :(