Lue keskustelun säännöt.
Tähän on tultu. Ratsasin tytön taskut ennen kouluun lähtöä, ettei vain ole rahaa mukana
31.03.2017 |
Sillä koulumatkan varrella ovat R-kioski ja Lidl, joista tyttö hakee mielellään munkkeja, limsaa, suklaapatukoita... Ja sitten minä saan kuunnella kouluterkkarilta ja lääkäreiltä saarnaa, kun tyttöpolo ei mahansa takia meinaa päästä kumartumaan !
tyttö on 10v, 150 cm ja noin 55 kg. En ensin ymmärtänyt, miten lihoo noin rajusti kunnes tämä herkkujen ostelu koulumatkalla paljastui ! Karkkipäivä on lauantaina jolloin saa suklaapatukan ja pikkupussin irtiksiä, välillä herkutellaan koko perhe jäätelöllä ja kerran viikossa leivon myös mokkapaloja, kääretortun ym. Herkkuja meillä ei siis mitenkään pantata, eikä sokeri ole mörkö. Tytöllä ei siis pitäisi olla MITÄÄN syytä hakea salaa jotain munkkipossua ja mässyttää sitä koulumatkalla :( !
Kommentit (94)
Joillekin se karkki vaan maistuu ihan aina. Niinkuin mullekin. Ei sille vaan voi mitään.
Jos haluat pitää tytön painon kurissa, niin taskurahat minimiin, ja huolehdi siitä että tyttö syö runsaan, terveellisen aamiaisen ennen kouluun menoa, ja että koulun jälkeen kotona on terveellisiä välipala-aineksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se syy on se, että hän haluaa niitä enemmän kuin on kotona tarjolla ja jos on mahdollisuus, niin hän tekee niin.
Tämä on hankala tilanne. Herkkuja kun on nykyään paljon saatavilla ja ne ovat myös halpoja. Herkut vielä maistuvatkin hyvälle. Oletko keskustellut tytön kanssa asiasta ja siitä, miksi jokapäiväinen herkkutelu on pahasta? Saako tyttö riittävästi oikeaa ruokaa? Maistuuko kouluruoka? Tarvitsisiko reilun välipalan koulun jälkeen jolloin nälkä menisi ohi jollakin muulla kuin herkuilla? Kymmenvuotias on kuitenkin vielä pieni, ei hän pysty kontrolloimaan itseään ja kieltäytymään herkuista, joten onkin ehkä hyvä kieltää ottamasta rahaa kouluun mukaan.
Sokeri addiktoi. Jos syötte noin paljon makeaa kotona niin ihmekään että tyttö tahtoo sitä jatkuvasti lisää. Ehkä teidän kannattaisi nyt koko perheen voimin ryhtyä makealakkoon ja omaksua terveellisempiä elämäntapoja.
No varmaan tuo on ihan tekohas ja tarpeellinen toimenpide, mutta tuli nyt mieleen, että olisko tytöllä ongelmia koulussa/muualla elämässä ja pahoinvointiaan sitten hoitaa herkuilla? Oletko jutellut tällaisista tyttösi kanssa? Tai huomannut käytöksen muutoksia? Onko kavereita, koulumenestys?
Sitten, jos ongelma on sokerikoukku, niin karsisin nuo kotona tarjottavat herkut kyllä ihan minimiin joksikin aikaa ja korvaisin mokkapalat sun muut hedelmillä ja ehkä jollain itsetehdyillä raakaleivoksilla. Sitten myöhemmin voi palauttaa YHDEN herkkupäivän viikkoon, mutta senkin kanssa on oltava tarkkana, että ote ei taas lähde lipsumaan ja sitten ollaan taas koukussa. Sokeriaddiktion kitkemisessä on tietenkin myös tärkeää, että muu ravinto on tarpeeksi monipuolista ja riittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka viikko mokkapalojen yms leipominen on kyllä ihan turhaa tuossa tilanteessa!
On kyllä jotain rakenteellista vikaa jos ei noissa mitoissa pysty "mahan" takia kumartumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sokeri addiktoi. Jos syötte noin paljon makeaa kotona niin ihmekään että tyttö tahtoo sitä jatkuvasti lisää. Ehkä teidän kannattaisi nyt koko perheen voimin ryhtyä makealakkoon ja omaksua terveellisempiä elämäntapoja.
Mielestäni emme syö todellakaan "paljon makeaa". tykkään leipoa, enkä muutenkaan ymmärrä sokerinatseja tyyliin "meidän MillaMarkus ei syö karkkia ollenkaan".
Lisäksi sekä minä, ' mies että 15v poika olemme ihan normaalipainossa.
Ap
Luultavasti voi henkisesti pahoin. Koulukiusaamista tai vastaavaa. Tunnistin kouluikäisen itseni, herkkujen syönnistä seurasi aina valtava itseinho ja morkkis, mutta en pystynyt lopettamaan, sillä se oli ainoa asia, jolla sai edes hetkeksi hyvän olon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen rahan voi piilottaa alushousuihin tai kengänpohjallisen alle.
Kumpi on tärkeämpää, se että äiti tykkää leipoa, vai lapsen ylipaino?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokeri addiktoi. Jos syötte noin paljon makeaa kotona niin ihmekään että tyttö tahtoo sitä jatkuvasti lisää. Ehkä teidän kannattaisi nyt koko perheen voimin ryhtyä makealakkoon ja omaksua terveellisempiä elämäntapoja.
Mielestäni emme syö todellakaan "paljon makeaa". tykkään leipoa, enkä muutenkaan ymmärrä sokerinatseja tyyliin "meidän MillaMarkus ei syö karkkia ollenkaan".
Lisäksi sekä minä, ' mies että 15v poika olemme ihan normaalipainossa.
Ap
No kyllä kertomasi mukaan vähentämisen varaa olisi, varsinkin kun yhdellä perheenjäsenellä on liikaherkutteluun liittyvä ongelma.
Joillekin maistuu herkut enemmän kuin toisille. Jotenkin ap:n pitäisi saada kierre katkaistua niin, että lapsi ei totuta itseään jatkuvaan sokerin mättämiseen. Ihan hyvä, että kotonakin saa kohtuudella herkkuja, en usko siihen, että kieltämällä kaiken, onnistuu. Meillä on tuttavapiirissä niitä, joilla karkit ja herkut on kotona ihan hirveän säännöstelyn takana ja niitä saa erittäin rajoitetusti. Sitten kun tullaan kylään tai on synttärit tai muuten herkkuja tarjolla, nämä lapset vetää kaksin käsin ihan kaiken niin kauan kuin jotain on jäljellä täysin vailla mitään kontrollia tai käytöstapoja.
Ainakin ap voit rajoittaa sitä, minkä verran tytöllä on rahaa käytössä. Ja puhua terveellisestä ruokavaliosta. Ja miettiä terveellisiä ruokia, joista hän tykkää ja tarjoilla niitä. Ja ainakin huolehtia, että syö kunnon aamupalan, jotta ei ole nälkäinen matkalla kouluun.
Kaikki ei syö herkkuja nälkään, osa vaan tykkää niin kamalasti makeasta, että sitä tekee koko ajan mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten teillä noi mokkapalat yleensä syödään? Kahvitellaanko yhdessä, välipalana, onko aina pöydällä tarjolla ja voi ottaa kun huvittaa vai onko ne jotain jälkiruokia?
Mulla ei ole mitään käsitystä lapsista, mutta voisin kuvitella että jos ne on kokoajan helposti saatavilla kyllä niiden ottamisen kynnys pikkunälkään tai mielitekoon on paljon matalampi kun ruveta kuorimaan appelssiiniä tai tekeen leipää jne.
Voisit jättää kokonaan noi leipomiset tai ainakin kertaan per pari viikkoa ja sen sijaan tehdä jotain terveellisiä juttuja, esim sämpylöitä/leipäsiä jotka voi myös täyttää valmiiksi rehuilla ja leikkeleellä, tehdä ison kulhon hedelmäsalaattia tai kuoria ja pilkkoa hedelmiä valmiiksi astioihin, kevyttä marjarahkaa, vihanneksia ja dippiä jne... Ja pitää huolen tosiaan säännöllisistä ruoka-ajoista.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti voi henkisesti pahoin. Koulukiusaamista tai vastaavaa. Tunnistin kouluikäisen itseni, herkkujen syönnistä seurasi aina valtava itseinho ja morkkis, mutta en pystynyt lopettamaan, sillä se oli ainoa asia, jolla sai edes hetkeksi hyvän olon.
Se, että sinä tunnistat itsesi, ei tee tästä asiasta tuon toisen tytön kohdalla totta. Älä koskaan yleistä omia tuntemuksiasi koskemaan jotain toista! Väärät "diagnoosit" ja ongelmien " tunnistamiset" johtaa vain pahempiin ongelmiin.
Kuinka oitkä tuosta tytöstä pitäisi tulla? Olisiko järkevää odotella murrosiän loppuun ja sitten katsoa, missä se paino on? Mutta toinen juttu on kyllä noi karkkipäivät. Onkohan kukaan tutkinut kuinka paljon toi "perjantaipullo" on aiheuttanut syömishäiriöitä ja ylipainoa...
Ehkä mieluummin kannattaisi kannustaa ja ohjata tyttöjä johonkin liikunnalliseen harrastukseen jossa kaloreita palaisi?
Ylipäätään johonkin harrastukseen! Ehkä tuo herkkujen syöminen onkin merkki ahdistuksesta, kiusaamisesta, elämän sisällöttömyydestä, vaihtelun puutteesta, jostakin muusta ongelmasta...?
Itse olisin nuorena syönyt varmasti vähemmän herkkuja, mikäli arjessani olisi ollut enemmän sisältöä, kavereita ja tapahtumia.
Tyttö syö aamulla puuroa (kaura, manna, ruis) tai sitten ruisleipää jonka päällä esim. kurkkua, paprikaa ja juustoa. Vaaleaa leipää tai muroja emme juurikaan osta! Koulussa syö mitä ruokana on, kotona meillä on yleensä ihan normi kotiruokaa mikä tarkoittaa vaikkapa kaalilaatikoa tai lihakeittoa, silloin tällöin myös pitsaa tai hampurilaisia . Ja tosiaan minulla on jonkinlainen tratidio aloittaa ja lopettaa viikko iloisesti leipomalla, eli ma ja pe . Mokkapaloja, pullaa , kääretorttu.. suolaista harvemmin.
Esikoispoikani on hoikka, eikä tämän syömisistä ole ikinä tarvinnut olla huolissaan, En tiedä, voisiko tytön geeneissä olla jotain joka aiheuttaa ketjureaktion, että lisää on saatava? Tyttö alkoi pulskistua eskarissa, mutta käsiin tilanne räjähti nyt ala-asteella. Normaali lapsenpyöreys on vaihtunut isoon pyöreään vatsaan, läskitisseihin ja kaksoisleukaan ;( Vaatteita on vaikea löytää ja tytön itsensä on hankala olla.
Ap
Meillä herkutellaan yhtä useasti kuin ap:n kotona, mutta olemme silti hoikkia. Täytyy muistaa se, että kokonaisuus ratkaisee. Miten liikutte tai syötte muuten? Moni ihminen kertoo syövänsä pienen pussin karkkia, mutta oikeasti se pieni pussi saattaa tarkoittaa 2 kilon säkkiä. Tytöllä saattaa olla myös jonkin sortin ahmimishäiriö, mihin pitäisi puuttuu.
No aika hassua jos ainoa ongelmasi on kouluterkkarin ja lääkärin juttujen kuuntelu. Itselläni olisi isompi huoli lapsen terveydestä ja siitä miksi hän syö niin paljon herkkuja. Onko aina ollut kova herkkujen perään? Vai lohduttako itseään koulukiusaamisen takia herkuilla? Vai onko siitä tullut vaan tapa muuten hakea herkkuja kun helposti matkan varrelta saa ja kerrankin voi itse valita mitä ostaa?