Tähän on tultu. Ratsasin tytön taskut ennen kouluun lähtöä, ettei vain ole rahaa mukana

Esiteinit muuten alkavat helposti mässyttämään ns. varastoon ennen varsinaista kasvuspurttia. Kannattaa varmistaa, että lapsi saa tarpeeksi ravitsevaa ruokaa, niin se ainakin jonkin verran vähentää sitä "tankkausta".

Vierailija kirjoitti:

Perustele tosi hyvin, miksi otat pois tytöltä taskurahaa. Kerro suoraan, että herkkujen ostelu koulumatkan varrella ei ole luvallista toimintaa. Et ole siis antanut lupaa. Perustele miksi: a) rahaa kuluu herkkuihin, mitä kotonakin saa b) herkkujen syöminen välipalaksi nälkään on epäterveellistä c) maha kasvaa.

Selvitä erittäin tarkoin tytön kaveriporukka. Osteleeko muutkin tytöt? Onko jokin ryhmän paine, tms.? Selvitä myös kiusataanko tyttöä koulussa! Tämä on tosi tärkeää.

Selvitä, mitä tyttö syö koulussa lounaaksi. Usein - valittetavasti - kouluruokailu on hiilihydraattipitoista, ja aiheuttaa suurta nälkää iltapäivällä. Voi olla, että tytölläsi on pituuskasvuvaihe päällä - ja on siksi kovin nälkäinen. Luultavasti hormonitoiminta on käynnistynyt.

Tee projekti. Sovitte yhdessä - jos tyttö suostuu tietenkin - että yhden viikon ajan kokeilette, että tyttö tulee suoraan koulusta kotiin. Ei yhtään mitään asiaa koulun jälkeen kauppaan/kioskille. Viikon lopuksi palkitset tytön SANALLISELLA KEHULLA ja KIITOKSELLA koko perheen kuullen ruokapöydässä. Annat aidosti kiitosta, että tyttö on osannut viikon verran jättää haitallisen tavan pois. Annatte perheen kesken vaikka aplodit!

Toinen tapa, mikä toimi meillä vastaavassa tilanteessa. Täyskielto. En antanut ollenkaan rahaa. Ja olemassa olevaa rahaa piti säästää - ei saanut käyttää herkkuihin. Perjantaina meillä oli herkkupäivä; paljon hyvää ruokaa, jälkiruoka ja sen lisäksi suklaalevy plus karkkipussi. Eli todella paljon mässyjä, jotka sai syödä vaikka heti tai vähitellen viikonlopun kuluessa. Pidin oikeasti tiukkaa linjaa.

Perustelin liikaherkuttelua siten, että "se kasvattaa mahaa" ja "se ei ole  kohtuullista" sekä "liikasokeri on epäterveellistä". Visusti varoin missään yhteydessä käyttämästä sanoja PAINO, YLIPAINO, LIHOMINEN, LAIHDUTTAMINEN, ULKONÄKÖ!  Näytin mallia teinitytöilleni. Söimme yhdessä, söin jälkiruokaa ja herkkuja perjantaisin. Nykyään normaalipainoisia, kaikkiruokaisia. Ja herkkujakin  menee, kohtuudella

Lopuksi sanon: lisää hedelmiä ruokavalioon. Ovat oikeasti hyviä.

Muualla maailmassa, esim. Ranskassa ja Saksassa lasten ruokailuun puututaan herkästi. Lapsille opetetaan tiukasti ruokailutapoja - ja mistä minä pidän: ruualla ei palkita TAI tarjota herkkuja pahaan mieleen! Ruokailu on myös kohtuullista, jopa vaatimatonta esim. Saksassa. Nallekarkit toimivat herkkuina..

Jos et halua mainita teinitytöillesi sanaa "ulkonäkö", vaan sen sijaan sanot, että "se kasvattaa mahaa", niin ei tuo minusta mitenkään erityisen hienotunteiselta kuulosta. 

Muuten viestissäsi oli aika paljon asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä AP puhut tosi rumasti tyttärestäsi! "Iso maha ja läskitissit"? Huh, kauheita ilmaisuja ja erityisesti kun kyseessä on (oma) lapsi.

Poika on hoikka ja ilmeisesti kelpaava sinun maailmassasi, tytär taas ei. Kuinkahan paljon nuo asenteet näkyvät ulospäin AP:n käytöksessä? Ehkä tytärkin aistii "kelpaamattomuutensa" ja reagoi syömällä?

Miksi täällä moititaan ap:tä, kun hän rehellisesti kuvailee lastaan? Jotkut jo ehtivät ilmoittaa, ettei lapsi voi olla lihava, kun ap kertoi mitat 150/55. Ihmiset, jotka eivät edes ole nähneet, tietävät kertoa, että lapsi ei ole lihava? Aivan varmasti on noilla mitoilla ja jos lapsen äiti vielä kertoo näin, miksi osa vastaajista hyökkää äidin kimppuun? Äitihän on vain huolissaan lapsensa terveydestä ja toivoo saavansa täällä tukea ja neuvoja tilanteen parantamiseksi. Ap myös mainitsi, että lapsensa on ihana eikä hän puhu lapselle suoraan lihavuudesta. Minusta on hienoa, että haluat ap korjata tilannetta vielä tässä vaiheessa, tyttösi varmasti sinua vielä aikuisena kiittää siitä!

Tuon ikäisellä lapsella ei ole vielä itsesäätelyn taidot kehittyneet riittävästi, jotta kykenisi itse säätelemään järjellä esim. kuinka paljon syö herkkuja tai pelaa puhelimella tms. Lapsi menee täysin mielihalujensa mukana! Siksi on tärkeää, että vanhemmat säätelevät asioita lapsen puolesta ja kontrolloivat määriä. Voi tietenkin olla, että "syö suruunsa" koulukiusaamisen tms. vuoksi, mutta ihan oikeasti ei kaikki vääristyneisyys aina johdu kiusaamisesta. On melkoinen trendi selittää aina kaikki kiusaamisella. Vähintään joka toinen julkisuuden henkilökin on nykyisin koulukiusattu.

Minusta aika kamalaa, että äiti syyttää tästä 10-vuotiasta lastaan. Äidinhän vika tuo on, että lapsella on ollut käytössään rahaa. Ja äiti vielä itse leiponut kotona viikottain herkkuja. Jos lapsi on sokerihiiri, siltä pitää kieltää kaikki sokeri, ja löytää terveellistä syömistä joka maistuu. Tämä muutos olisi siis pitänyt tehdä jo eskarissa, eikä vasta nyt, kun tytöllä jo liikakiloja. Kamala yrittää tuon ikäisenä laihduttaa! Aika nihkeä teini-ikä edessä, kun muutenkin itsetuontoasiat vaivaavat!

Miksi lapsella tämän täytyy olla masennusta koulukiusaamisesta tms. Lapsi ei ymmärrä herkkujen syönnin haittoja samalla tavalla kuin aikuinen ja silti itse olen tuossa ihan samassa kierteessä 28 vuotiaana. Leivomme miehen kanssa pari kertaa viikossa ja syömme koko viikonlopun herkkuja ja ostan suklaapatukan joka kerta kun käyn kaupassa. Olen täysin koukussa sokeriin vaikka elämäni on muuten ihan mallillaan vielä normaali painoinen. Ei ole mitään pahaa oloa jonka takia söisin näin paljon sokeria, mutta olen vain koukussa ja se on halpaa ja helppoa....

Vierailija kirjoitti:

Joillekin se karkki vaan maistuu ihan aina. Niinkuin mullekin. Ei sille vaan voi mitään.

Toi nyt on ihan huuhaata ettei sille mitään voi. Etenkin aikuinen pystyy helposti muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja mielitekojaan jos vain haluaa.

Varhainen puberteetti-ikä aiheuttaa myös tuota yhtäkkistä lihomista. Siihen kun lisää liikkumattomuuden ja herkuttelun, niin ylipainoa alkaa tulla helposti. Pituuskasvukaan ei ole vielä pysähtynyt, joten pituutta on vielä vähän suhteessa painonnousuun, jolloin ulkonäkö on vähän "chubby". Luultavasti 13-14-vuotiaana viimeistään on taas ihan hoikka, vaikka karkkia syökin. Muistakaa kannustaa lasta liikkumaan ja ottakaa selvää, onko kiusaamista tms. Kotona sitten maistuvaa arkiruokaa, niin ei tarvitse turvautua nälissään herkkuihin.

Itse painoin n. 11-vuotiaana n. 56 kg ja olin vain 156 cm pitkä. Sitten yläasteella olinkin enää 49 kg ja n. 162 cm. Puberteetin alkamisiällä on siis väliä.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö syö aamulla puuroa  (kaura, manna, ruis)  tai sitten ruisleipää jonka päällä esim. kurkkua, paprikaa ja juustoa.  Vaaleaa leipää tai muroja emme juurikaan osta!  Koulussa syö mitä ruokana on, kotona meillä on yleensä ihan normi kotiruokaa  mikä tarkoittaa vaikkapa  kaalilaatikoa tai lihakeittoa, silloin tällöin myös pitsaa tai hampurilaisia . Ja tosiaan minulla on jonkinlainen tratidio aloittaa  ja lopettaa viikko iloisesti leipomalla, eli ma ja pe . Mokkapaloja, pullaa , kääretorttu.. suolaista harvemmin. 

Esikoispoikani on  hoikka, eikä tämän syömisistä ole ikinä tarvinnut olla huolissaan, En tiedä, voisiko tytön geeneissä olla jotain  joka aiheuttaa ketjureaktion, että lisää on saatava?  Tyttö alkoi pulskistua eskarissa, mutta käsiin tilanne räjähti  nyt ala-asteella. Normaali lapsenpyöreys on vaihtunut isoon pyöreään vatsaan, läskitisseihin   ja kaksoisleukaan ;(  Vaatteita on vaikea löytää ja tytön itsensä on hankala olla. 

Ap

Siis mitä? Kotona syödään mukamas kohtuudella herkkuja mutta silti kerrot leipovasi 2 kertaa viikossa?! Kyllähän tuossa jo tottuu siihen päivittäiseen makeanhimoon eikä ihme jos tekee mieli käydä kaupasta munkkia tai muuta, jos tietää että kotona ei ole herkkuja odottamassa niinkuin yleensä. Litran taikinasta pullaa syö kuitenkin useamman päivän(jos ei pakasta) samoin kuin pellillisestä mokkapaloja. Plus vielä karkkipäivä! Rajoita kotona tuota herkkujen tarjoamista, leivonnaiset ovat yllättävän täyttäviä sen lisäksi että ovat epäterveellisiä!

Miksi ei voi leipoa terveellistä?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä äidin asenteessa nyt vikaa. Miksi olet päästänyt tytön lihoamaan noin?

En nähnyt syytä huolestua pikkulapsen pyöreistä poskista ja tuossa vaiheessa ei ollut vielä sitä kaksoisleukaa ym ! Eskarikuvassa tyttö näyttää hiukan pyöreältä mutta söpöllä, eikä huolestuttavalla tavalla . Neuvolassakaan ei mainittu painosta mitään missään vaiheessa, vasta kouluterkkari ilmoitti huolensa asiasta! 

Ap

Lapselta taskurahat pois. Ei herkkuja voi ostaa, jos rahaa ei ole. Paljon ikävämpää olisi se, että kytätään syömismääriä, ja kielletään ostamasta, jos siihen kuitenkin on mahdollisuus. Ruokkii syyllisyyttä.

Ehdotan, että vanhemmat voisivat käydä ravitsemusterapeutin juttusilla, ja laittaa koko perheen ruokavalion remonttiin. Terveellistä hyvää tilalle ja rasvaiset ja sokeriset herkut pois.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö syö aamulla puuroa  (kaura, manna, ruis)  tai sitten ruisleipää jonka päällä esim. kurkkua, paprikaa ja juustoa.  Vaaleaa leipää tai muroja emme juurikaan osta!  Koulussa syö mitä ruokana on, kotona meillä on yleensä ihan normi kotiruokaa  mikä tarkoittaa vaikkapa  kaalilaatikoa tai lihakeittoa, silloin tällöin myös pitsaa tai hampurilaisia . Ja tosiaan minulla on jonkinlainen tratidio aloittaa  ja lopettaa viikko iloisesti leipomalla, eli ma ja pe . Mokkapaloja, pullaa , kääretorttu.. suolaista harvemmin. 

Esikoispoikani on  hoikka, eikä tämän syömisistä ole ikinä tarvinnut olla huolissaan, En tiedä, voisiko tytön geeneissä olla jotain  joka aiheuttaa ketjureaktion, että lisää on saatava?  Tyttö alkoi pulskistua eskarissa, mutta käsiin tilanne räjähti  nyt ala-asteella. Normaali lapsenpyöreys on vaihtunut isoon pyöreään vatsaan, läskitisseihin   ja kaksoisleukaan ;(  Vaatteita on vaikea löytää ja tytön itsensä on hankala olla. 

Ap

Viiden kilon ylipainolla läskitissit ja kaksoisleuka... Come on! Yrittäisit edes!

Kylläpä teitä järkytti, kun  kuvailin  että tytöllä on kaksoisleuka ja  läskitissit . mutta  mitä muuta  rinnat  voisivat olla, tuon ikäisellä ,kuin suoraan sanottuna ihraa? En tietenkään sanoisi päin tytön naamaa että tämä on lihava,  läskitissinen tai pallomahainen  enkä  todellakaan vertaile veljeensä!  Koetin vain selventää, että vaikka meillä on ollut tämä leipomisperinne ja karkkipäivä niin esikoisella ei silti ole paino-ongelmia. Eikä minulla tai miehellä.

Rahaa tyttö saa viikorahana 5 e ja lisäsi mummeilta sekä papoilta pieniä summia . Säästää huoneessaan olevaan rasiaan ja pidin sitä  hyvänä juttuna, kunnes tajusin että kyseessä on herkkurahasto :(

mutta nyt ottamaan kaurahiutale/banaani-pannukakku uunista, vähän jännittää miten onnistui ja miltä maistuu ! Ja mitä perhe sanoo .D 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Voi pientä tyttöä. Itselläni on myös 10-vuotias tyttö ja tiedän tasan, miten herkässä iässä he ovat. Lapsen kanssa pitäisi nyt istua ihan rauhallisesti keskustelemaan siitä, miksi herkkujen syöminen salassa on huono juttu. En puuttuisi siinä yhteydessä millään tavalla ulkonäköön, vaan selittäisin asiaa terveyden kannalta. Sitten voisitte miettiä, mikä olisi sellaista herkkua, jota kannattaisi suosia. Hedelmärahkat, kuivahedelmät tms. kohtuudella olisivat paljon parempi juttu, vaikka kaikkien mielestä eivät nyt ihan munkeille vertoja vedäkään. Citymarketeihin on muuten tullut sellaisia raakalakritsilla ja -suklaalla maustettuja kuivattuja taateleita, joita kannattaa kokeilla pahimpaan karkinnälkään. Maistuvat ihan superhyvältä. Ja ne mokkapalat voisi vaihtaa vaikka banaanipannareihin, jotka taas maistuvat vaikka pakastemarjojen kanssa. Pitäisin myös huolen siitä, että tytöllä olisi mukavaa, liikunnallista tekemistä vapaa-ajallaan. Veisin itse uimahalliin, pyöräilemään tai vaikka mäenlaskuun, jos teillä vielä löytyy lunta.

Kuivahedelmissä ja näissä raakajutuissa on yhtä paljon ellei enemmänkin sokeria. Kun taatelista kuivataan neste pois, niin sokeri jää jäljelle. Kannattaa katsoa ravintoarvot.

Vierailija kirjoitti:

Sillä koulumatkan varrella ovat R-kioski ja Lidl, joista tyttö hakee mielellään munkkeja, limsaa, suklaapatukoita... Ja sitten minä saan kuunnella kouluterkkarilta ja lääkäreiltä saarnaa, kun tyttöpolo ei mahansa takia meinaa päästä kumartumaan !

tyttö on 10v, 150 cm ja noin 55 kg. En ensin ymmärtänyt, miten lihoo noin rajusti kunnes tämä herkkujen ostelu koulumatkalla paljastui ! Karkkipäivä on lauantaina jolloin saa suklaapatukan ja pikkupussin irtiksiä, välillä herkutellaan koko perhe jäätelöllä ja kerran viikossa leivon myös mokkapaloja, kääretortun ym. Herkkuja meillä ei siis mitenkään pantata, eikä sokeri ole mörkö. Tytöllä ei siis pitäisi olla MITÄÄN syytä hakea salaa jotain munkkipossua ja mässyttää sitä koulumatkalla :( !

Hyvin kasvatettu lapsi.

Hurraa jälleen kerran vapaa kasvatus !

Tämä on hyvä aihe. Laajasti koskettaa. Kukapa haluaisi, että lapsesta kehittyy ylipainoinen, etenkin kun tiedetään ylipainon aiheuttavan erilaisia terveysongelmia? Jos ei ihan nuoruusiässä, niin aikuisuudessa.

Lapsella ei ole vielä samanlaista itsesäätelyä ja itsehillintää herkkujen kohdalla kuin aikuisilla. Eikä aikuisillakaan aina ole kanttia sanoa "kiitos ei" herkkujen äärellä. (Aika moni syö salaa suklaata, jne.)

Vanhempien ja kodin malli vaikuttaa paljon kasvavan lapsen/nuoren ruokailutottumuksiin. Jos perheessä on ollut tapana päivittäin napostella, syödä herkkuja, syödä välipalaksi kaloripitoisia juttuja, niin ei ole ihme jos lapsen paino lisääntyy.

Usein on myös niin, että jos vanhemmat ovat ylipainoisia, niin myös lapset ovat ylipainoisia. Tämän tästä näkee kaupoissa ja ravintoloissa tuhdin kokoisia nuoria, joiden vanhemmat ovat myös ylipainoisia. Ylipainoiset aikuiset syövät yli tarpeen, siksi ovat lihavia. Tämä sama malli siirtyy jälkipolvelle. Lapsi on usein ruoka-asioissa vanhempiensa "armoilla", eli syö juuri sitä mitä vanhemmat ovat laittaneet.

Sanomattakin on selvä, että nuorten arki- ja hyötyliikunta on vähentynyt, koska aikaa vietetään istuen somessa. Lue=älypuhelimella tai tietokoneella.

Sanoisin tämän kirjoittajalle, mikäli huoli tytön lihomisesta on suuri: varaa aika ravintoterapeutille. Nimenomaan lasten ylipainoon erikoistuneelle ravintoasiantuntijalle.

Esimerkkinä mainitsen, millaisia valintoja arjessa lasten kanssa voi tehdä. Erään kerran perhe uimahallireissun jälkeen osti kahviosta välipalaa ylipainoisille lapsilleen. Coca colaa ja lihapiirakan. Toinen perhe osti ruisleivän ja pillimehun. Kumpi söi paremmin? (Okei, pillimehussa paljon sokeria, silti se oli pienempi annos kuin kokiksessa). Välipala ajoi saman asian: nälkä talttui. Mutta mikä ero kalorimäärissä.

Arjessa ruokavalinnat ovat tosi helppoja, kunhan tiedostaa ja OPETTELEE, mikä on terveellistä, mikä epäterveellistä.

Kaikkien ei todellakaan tarvitse olla laihoja tai edes hoikkia. Tärkeintä on oppia tunnistamaan mikä ruoka on hyväksi, millaista ravintoa syö.

Kirjoittaja tykkää leipoa perheelleen. Se on rakkauden välittämistä. Siinäkin voi tehdä valintoja. Esim. tuoreet sämpylät - taikinan sekaan siemeniä, porkkanraastetta, yms. - kokojyväjauhoista on myös hyvä leipomus. Sokeria ei sämpylöissä ole. Vatsa tulee kylläiseksi, sipaisu jotain rasvaa. Herkkua on tuore leipä!

Mainitut mokkapalat, kääretortut viikoittain ylläpitävät aikamoista kaloripommia. Mutta usein kodeissa leivotaan myös siksi, että jo vanha kansa tiesi kotileipomisen auttavan tiukassa taloudessa. Jos ja kun kodeissa on tarjolla leivonnaisia, voi arkiruoka olla tällöin kevyempää. Keitottoja kannattaa suosia.

Aiheen aloittajalla suosittelen tutustumaan esim. Pertti Mustajoen kirjoituksiin. Luulen, että kirjallisuudessa löytyy myös hyviä oppaita lapsiperheen ruokaremonttiin.

Länsimaissa - sekä myös Aasiassa - lasten lihominen on valitettavan yleistä. Käsittääkseni Suomen kansan lihominen on tainnut pysähtyä - mutta lasten ja nuorten ei.

Koska tytöllä on ruokatunti? Minä huomasin että poika kävi hakemassa näitä herkkuja kun aamupalan ja ruokatunnin välissä oli liian pitkä tauko. Se kouluruoka ei antantu tarpeeksi energiaa kun se energiavaje oli jo niin valtava

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä teitä järkytti, kun  kuvailin  että tytöllä on kaksoisleuka ja  läskitissit . mutta  mitä muuta  rinnat  voisivat olla, tuon ikäisellä ,kuin suoraan sanottuna ihraa? En tietenkään sanoisi päin tytön naamaa että tämä on lihava,  läskitissinen tai pallomahainen  enkä  todellakaan vertaile veljeensä!  Koetin vain selventää, että vaikka meillä on ollut tämä leipomisperinne ja karkkipäivä niin esikoisella ei silti ole paino-ongelmia. Eikä minulla tai miehellä.

Rahaa tyttö saa viikorahana 5 e ja lisäsi mummeilta sekä papoilta pieniä summia . Säästää huoneessaan olevaan rasiaan ja pidin sitä  hyvänä juttuna, kunnes tajusin että kyseessä on herkkurahasto :(

mutta nyt ottamaan kaurahiutale/banaani-pannukakku uunista, vähän jännittää miten onnistui ja miltä maistuu ! Ja mitä perhe sanoo .D 

Ap

Eli edelleenkin syyllistät lastasi ylipainosta. "..esikoisella ei silti ole paino-ongelmia. Eikä minulla tai miehellä."  Etkö nyt ymmärrä että olet itse aiheuttanut tilanteen, antamalla lapsen ottaa omaa rahaansa käyttöön vapaasti- JA leipomalla herkkuja monta kertaa viikossa??? Kirjoituksestasi huokuu inhosi tyttöä kohtaan. Missä rakkaus? Halitko tai jutteletko sille , vaikka onkin ihraiset rinnat? Luulen että lapsi kaipaa läheisyyttä ja rakkautta. Sinä yrität lahjoa lapset leipomisella ja ruualla. Varma tie ylipainoon myös aikuisiällä.

Tosiaan pelkät herkut ei ole syynä lihomiseen. Piilosokeria löytyy monesta asiasta ja rasvaa on monissa tuotteissa. Jo pelkästään paistinpannulle menee yleensä paljon rasvaa/öljyä.

Itse olen urheiluruokavaliolla ja on tullut tutuksi kuinka paljon eroja on esim. leikkeleillä. Jugurtit, mehukeitot ja tuoremehut sisältävät paljon sokeria. Leipääkään ei tulisi syödä paljoa. Itse syön vain palan päivässä ja harrastan liikuntaa 6krt viikossa (tavoitteena rasvan vähentäminen ja lihaksien kasvaminen), mutta tämä loogisesti ei ole 10v lapselle sopiva.

Sokerista saa mielihyvää ja siihen sitä syödään. Kerroit että lapsesi kaveri on eri koulussa, oletko varma että lapsesi ei ole yksinäinen? Riitelettekö paljon miehesi kanssa kotona? Lapsesi koko voi aiheuttaa itsetunto ongelmia ja noidankehänä siihen syödään sokeria.

Vastauksistasi päätellen et taida jutella lapsesi kanssa. Itse puhuin pikkusiskoni kanssa kun hän oli 10-11v ja hän puhui laihduttamisesta koska pelkäsi ettei yläkoulussa kukaan tykkää. Itsekin olin pyöreä alakoulussa ja söin herkkuja(kaverit söi myös, aika tavallista), päiväkirjassa on kirjoituksia laihduttamisesta ja vaikken ollut mitenkään kiusattu niin kyllä muut kommentoi painosta. Pelkät kommentit että ei jaksa pitää sylissä tms voi olla pahoja.

Yläkoulussa kun pituuskasvu loppui laihduin ja painoin 57kg (maksimi paino oli 63kg ja pituutta 171cm tuolloin). Siihen mennessä oli kyllä kuullut kommentteja painosta niin aikuisilta kuin lapsiltakin. Uskokaa vaan ihmiset kommentoivat myös pikkulasten (alle 5v) painoa jos on edes vähän pyöreä ja siis oikeasti vähän.

Täälläkin puhutaan mahan kasvamisesta ja lihomisesta. Miksei voi puhua lapselle terveydestä? Vaikka et liho niin ei se tarkoita että elät terveellisesti! Skinny fat on tuo ilmiö nimeltään. Sääliksi käy varsinkin tyttöjä kun opetetaan välittämään vain ulkonäöstä eikä siitä kuinka epäterveellistä sokeri (aiheuttaa tulehduksia), tyydyttyneet rasvat ja Low density lipoprotein ovat.