Perheellinen mies kaipailee kipeästi neuvoja hankalassa elämänvaiheessa

Olen 35-vuotias, naimisissa ja perheellinen (2v ja 2kk ikäiset tyttäret). Mitä nyt kirjoitan, en todellakaan ole ylpeä itsestäni ja teoistani. :( Minulla oli lyhyt syrjähyppy ja petin vaimoani. Alun alkujaankaan ei ollut tarkoitus pettää, en ole tyypillistä pettäjätyyppiä, mutta rakkaus muutti mieleni ylös alaisin. Tyttäreni ovat minulle kaikki kaikessa ja olen valmis tekemään mitä vaan että he saavat turvallisen ja tasapainoisen elämän. En haluaisi rikkoa perhettä mutta se tässä on nyt tapahtumassa eikä vaimo tiedä mitään. En tiedä kuinka kertoa, että minusta on tulossa isä, lapsen äiti on nainen, jonka kanssa syrjähyppy tapahtui ja olemme nyt parisuhteessa ja niin rakastuneita. Olemme toisillemme ne oikeat ja elämä tuntuu kerrassaan mahtavalta. Minulla on kevyitä tunteita vaimoani kohtaan, mutta en halua häntä enää millään tavalla. Arvostan häntä tyttärieni äitinä mutta hän ei sitten ollutkaan se elämäni rakkaus, vaikka niin luulin kun sanoin tahdon. Jos jään avioliittoon, niin en tule olemaan hyvä mies enkä isä. Ainoa ratkaisu, mikä on kaikkien parhaaksi on erota.