Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä kummasta juontuu oletus, ettei lapseton sinkku voisi tajuta, minkälaista lapsiperhearki on?
30.03.2017 |
Olen kasvanut lapsiperheessä, ja olen muutenkin tarkkanäköinen ja asioista kiinnostunut ihminen. Ei minulle oleitenkään epäselvää, että se pakollisen työn ja etenkin sen paljon puhutun metatyön määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja paitsi että tekemistä on enemmän, systeemissä on myös paljon enemmän liikkuvia osia. Tiedän kyllä, mitä muiden tarpeiden asettaminen omien edelle tarkoittaa, ja siksi en sitä haluakaan.
Ihminen, joka hokee tällaista "Ei sitä voinut tietää" -mantraa paljastaa vain oman ennakointikykynsä puutteet.
Kommentit (81)
No mieti nyt: ihminen, joka väittää, ettei sinkuilla voi olla asiasta mitään käsitystä, käyttää sinkkujen arviointiin niitä samoja lihaksia, joilla hän itse yritti aikaaan arvioida tulevaa lapsiperhe-elämäntapaansa. Hänellä on siis todistettavasti huono arviointikyky. Ei ihme, että hän möläyttelee tuollaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan voi tietää millaista jonkun toisen perheen arki oikeasti on oli lapsia tai ei. Siinäkin on joskus tekemistä että hahmottaa edes oman perheensä arjen kokonaisuuden joten kuten.
Koska se on totta ettei lapseton tiedä mitä lapsiperheen arki on. Koska hän ei ole ollut siinä tilanteessa.
Osa tajuaa, osa ei. Niinhän se kaikissa muissakin asioissa on.
Uskon että tietyllä tasolla asioita voi ennakoida ja kuvitella millaista se olisi. Kaikkea ei kuitenkaan osaa ennakoida. Esim. minä olin todella valmistautunut siihen kaikkeen sitovuuteen, raskauteen, ym. mitä lapsen hankkiminen toi mukanaan. En ollut valmistautunut siihen, miten ihana lapsi voi olla, miten hauskoja hetkiä sen kanssa on ollut ja miten paljon häntä rakastan. Vanhemmuudesta puhuttaessa kaikki keskittyy vaan siihen, että rahaa menee, kroppa menee pilalle, ei ole omaa aikaa enää ja parisuhde kärsii...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska se on totta ettei lapseton tiedä mitä lapsiperheen arki on. Koska hän ei ole ollut siinä tilanteessa.
Eikö? Mitä jos on asunut 24- vuotta lapsiperheessä niinkuin minä? Nuorin pikkusiskoni täytti juuri 3 vuotta.
No et tiiä. Eikä tässä paljo tiedettävää ole. Ihminen kasvaa ja kehittyy aikuisenakin, kaikki tulee yllätyksenä.
Sitä kuvittelee tietävänsä kaikenlaista, mutta ei oikeastaan tiiä mittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kerro konkreettisesti mitä se on? Jos kerran tiedät.
Hassu kysymys, sillä kyllä yleensä asiat tietää todella vasta ne koettuaan. Toki asioihin voi etukäteen valmistautua ym. mutta sitä miltä se arki esim. tuntuu ei voi kukaan tietää ennen kuin sen kokee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä voi tietää millaista oma lapsiperhe-elämä tulee olemaan. Niin se vaan on. Ihankuten en tiedä millaista elämäni olisi ollut ilman lapsia.
Elämä tuo niin paljon kaikkea.
Sitä ihmettelen miksi lapsettomien (tai näiden spämmääjien) kiinnostus on niin kovin tässä aiheessa. Tai yleistyksissä. Yleensä provosoivaan tapaan
Vierailija kirjoitti:
Osa tajuaa, osa ei. Niinhän se kaikissa muissakin asioissa on.
Ei tajua osakaan koska ei ole kokenut asiaa.
Kuten joku esitti niin ellei ole hypännyt laskuvarjolla ei voi tietää miltä se tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä kykene ymmärtämään edes millaista se arki on toisissa lapsiperheissä. Kauheasti ihmiset valittaa. Meillä on mennyt ihan kivasti, yksi taapero on. Ihan kiva tyyppi, nukuttu ollaan hyvin jo pari vuotta ja tuntuu sen uhmakin olevan aika laimeaa. Ärsyttäähän se välillä kun vaikkapa ruoka ei kelpaa ja kiirekin olisi ja huutaa vaan, mutta harvemmin niin käy. En siis todellakaan ymmärrä mitä itsekin nuorempana lasten saantia pelkäsi tai miksi toiset valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on totta ettei lapseton tiedä mitä lapsiperheen arki on. Koska hän ei ole ollut siinä tilanteessa.
Eikö? Mitä jos on asunut 24- vuotta lapsiperheessä niinkuin minä? Nuorin pikkusiskoni täytti juuri 3 vuotta.
mutta et kumminkaan ole vanhemman tilanteessa ollut. näet asiat aikuisen sisaruksen näkökulmasta, et vanhemman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hassu kysymys, sillä kyllä yleensä asiat tietää todella vasta ne koettuaan. Toki asioihin voi etukäteen valmistautua ym. mutta sitä miltä se arki esim. tuntuu ei voi kukaan tietää ennen kuin sen kokee.
Sinulta menevät sekaisin sen tajuaminen, minkälaista lapsiperheen arki on ja miten se eroaa lapsettoman ihmisen arjesta, ja kokemus siitä, minkälaista oma elämä on lapsiperheessä. Tämän sekaannuksen takia kesustelu on varmaan sinusta aika hämmentävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on totta ettei lapseton tiedä mitä lapsiperheen arki on. Koska hän ei ole ollut siinä tilanteessa.
Eikö? Mitä jos on asunut 24- vuotta lapsiperheessä niinkuin minä? Nuorin pikkusiskoni täytti juuri 3 vuotta.
Ei tällä ole mitään merkitystä. Muuttujia on liian paljon.
Jos ammattitimpuri sekoaa tekemisessä ja valinnoissa siinä vaiheessa kun tekee itselleen omaa taloa verraten että rakentaa muille, niin onhan omat lapsetkin asia joka saa ihmisen ihan ennakoimattomaan tilanteeseeseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kasvanut lapsiperheessä, ja olen muutenkin tarkkanäköinen ja asioista kiinnostunut ihminen. Ei minulle oleitenkään epäselvää, että se pakollisen työn ja etenkin sen paljon puhutun metatyön määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja paitsi että tekemistä on enemmän, systeemissä on myös paljon enemmän liikkuvia osia. Tiedän kyllä, mitä muiden tarpeiden asettaminen omien edelle tarkoittaa, ja siksi en sitä haluakaan.
Ihminen, joka hokee tällaista "Ei sitä voinut tietää" -mantraa paljastaa vain oman ennakointikykynsä puutteet.
Mitään ei voi pohjia myöden tajuta ennen kuin sen itse kokee.
Olen sairastunut syöpään ja olen nyt saanut jos jonkin sortin elämänohjetta ja viisautta kuinka tähän pitäisi suhtautua. Ja jokainen on nähnyt syöpää sairastavia, jotkut ihan läheltä. Vaan silti kommenteissa kuuluu se ettei ole omaa kokemusta, hyvää ihmiset toki tarkoittaa
Minkä tahansa asian ymmärtäminen jää pintapuoliseksi ellei itse ole sitä kokenut.
Toisaalta eihän sille ettei halua lapsia tarvi olla mitään syytä tai selitystä. Jos ei halua niin ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on totta ettei lapseton tiedä mitä lapsiperheen arki on. Koska hän ei ole ollut siinä tilanteessa.
Eikö? Mitä jos on asunut 24- vuotta lapsiperheessä niinkuin minä? Nuorin pikkusiskoni täytti juuri 3 vuotta.
Aloitus on vähän outo. Tietysti tiedät, millaista on elää lapsiperheessä lapsena.
Onko sinulla kuitenkaan käsitystä siitä, millaista on olla lapsiperheen vanhempana? Sitä on usein hieman vaikeaa käsittää ja ymmärtää edeltäkäsin, vaikka onkin elänyt lapsuudenkodissa lapsiperheessä. Oletko kantanut koskaan samanlaista vastuuta sisaruksistasi kuin omat vanhempasi ovat kantaneet lapsistaan?
Se vastuu, jonka lapsen vanhempi saa lapsen mukana voi toisinaan tuntua suorastaan musertavalta.
Minä tunsin toisinaan suorastaan avuttomuutta lastenkasvatuksellisissa tilanteissa, vaikka teoria olikin hyvin hallinnassa. Tiesin, että oma käytökseni vaikuttaa tuohon pieneen lapseen, ja halusin valita oikein ja parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Silti toisinaan tunsin epävarmuutta uusissa ennakoimattomissa tilanteissa. Yrityksen ja erehdyksen kautta kuitenkin opimme tuntemaan toisemme, lapseni ja minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kasvanut lapsiperheessä, ja olen muutenkin tarkkanäköinen ja asioista kiinnostunut ihminen. Ei minulle oleitenkään epäselvää, että se pakollisen työn ja etenkin sen paljon puhutun metatyön määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja paitsi että tekemistä on enemmän, systeemissä on myös paljon enemmän liikkuvia osia. Tiedän kyllä, mitä muiden tarpeiden asettaminen omien edelle tarkoittaa, ja siksi en sitä haluakaan.
Ihminen, joka hokee tällaista "Ei sitä voinut tietää" -mantraa paljastaa vain oman ennakointikykynsä puutteet.
Mitään ei voi pohjia myöden tajuta ennen kuin sen itse kokee.
Olen sairastunut syöpään ja olen nyt saanut jos jonkin sortin elämänohjetta ja viisautta kuinka tähän pitäisi suhtautua. Ja jokainen on nähnyt syöpää sairastavia, jotkut ihan läheltä. Vaan silti kommenteissa kuuluu se ettei ole omaa kokemusta, hyvää ihmiset toki tarkoittaa
Minkä tahansa asian ymmärtäminen jää pintapuoliseksi ellei itse ole sitä kokenut.
Toisaalta eihän sille ettei halua lapsia tarvi olla mitään syytä tai selitystä. Jos ei halua niin ei halua.
Kyllä tässä on puhe nimenomaan sellaisesta pintapuolisesta ymmärryksestä, joka tuntui yllättävän monelta vanhemmaksi ryhtyneeltä puuttuneen. He sitten erehtyvät luulemaan, että kaikilla on ytä huono ennakointikyky kuin heillä oli.
Ei sitä tiedä ennen kun itse kokee. Oli mullakin sisaruksia mutten osannut aavistaa millaista se on sitten kun on itse äidin roolissa.
Alue: Aihe vapaa
Kaikkea voi tajuta vaikka ei ole omaa kokemusta. Esim. voin minäkin kuvitella miltä tuntuu hypätä laskuvarjolla mutta eihän se ole sama kuin oikeasti hypätä ja kokea se.
Ja ennen synnytystä ymmärsin mainiosti että se on rankkaa ja sattuu helvetisti. Mutta kyllä se synnytys sitten olikin oikeasti vielä 100 kertaa kamalampaa.
Lapsiperhe elämästä ei ollut etukäteen mitään ruusunpunaisia unelmia mutta siltikin se henkinen puoli ja sitovuus tuntui rankemmalta kuin kuvittelin...kotihommat pyöri siinä sivussa niinkuin ennenkin. Se rumba kun pyörii 24/7 ja vuodesta toiseen...aina on joku jotain vailla...jos ei lapset niin sitten mies ;)