Nanna vei kiljukaulansa ravintolaan
www.is.fi/viihde/art-2000005148829.html
...ja vielä sitten kehtaa ihmetellä, kun infernaalista kirkumista paheksutaan. Lapset ovat tervetulleita ravintolaan vasta, kun osaavat käyttäytyä. Piste.
Tajusi sentään viedä kiljukaulan hankeen rauhoittumaan mutta kuinkahan isolla viiveellä?
Kommentit (216)
Nannat ja Lapsishow-huutokuorot varattakoon vain kotiesityksiin, esim. Netflixin kautta. Ei kai niistä mitään julkistai iloa tai hyötyä ole. Maksakoon kuka huutoa jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistää silmään miten tarinassa kuvaillaan toisen seurueen lapsen kommentoineen vauvan parkumista ääneen. Kukaan muu ei ilmeisesti sanonut koko ravintolassa mitään ääneen tilanteessa. Miksi vieraan lapsen sanomiset häiritsevät Nannaa niin paljon? Oma yksivuotias vetää itkuraivarit ja se on vain osoitus itsenäisestä luonteesta, mutta vieraan lapsen pitäisi istua hiljaa ravintolassa? Todellista kaksinaismoralismia.
Ehkä se ei ollut vain sen lapsen kommentointi, vaan esim. myös vanhempien vaikeneminen. Mua ihmetyttää, jos sen lapsen vanhemmat ei mitenkään kertoneet omalleen, että tuollaisia pienet lapset saattaa olla jne. Musta on tahditonta antaa lapsensa kommentoida toisia ihmisiä ja niiden tekemisiä, jos kohteena ei ole mikään tahallinen perseily.
Aspergerlapset ei torut auta
Itse olen hyvinkin ymmärtäväinen lapsia kohtaan se raja menee siinä jos touhu karkaa täysin lapasesta ja jatkuu ties kuinka kauan. Myös riehuvat kauhukarat joilla ei ole mitään kuria eivätkä he kunnioita muita ihmisiä ei saa mitään ymmärrystä.
Lapset on kuitenkin lapsia ja kyllä minusta aikuisten pitää normaalia lasten tekemistä sietää vaikka vähän ääntä tulisi.
-Arnoldi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan lykkää valmiiksi rääkyvää lasta ravintolaan sisään. Tämäkin lapsi oli ymmärtääkseni vain hermostunut kesken ruokailun ja aloittanut huudon. Ihan oikein äiti teki kun lähti viemään lasta rauhoittumaan muualle. Ilmeisesti reagoi näin kuitenkin liian myöhään. Kyllä lapset voivat tulla ravintolaan kunhan vanhemmat osaavat hallita ja hillitä heitä jos meno alkaa liian äänekkääksi. Suomi on varmaan ainoa maa jossa katsotaan pahalla lapsia ravintolassa, koska meillä ravintola on aikuisten fiilistelypaikka, jossa ruokailuun kuuluvat äänet ja muiden ihmisten läsnäolo halutaan sulkea pois. Muualla ravintolat ovat perheiden ja sukujen kokoontumispaikkoja joissa saa olla rennosti ja nauttia. Poissulkien tietysti fine dining luxus ravintolat. Lapset eivät ole suomalaisessa kulttuurissa samanlaisessa tärkeässä asemassa kuin aikuiset, lapsien ääniä ja olemassaoloa kodin ulkopuolella pidetään ärsyttävänä. Lasten pitäisi vain oleskella lapsille tarkoitetuilla alueilla ja olla hiljaa, niinkö?
Tuli heti mieleen Ranska, ne ei todellakaan katso hyvällä huonosti käyttäytyviä lapsia.
Ei katso ei. Huonostikäyttäytyvät herrantertut saa avarista poskelleen joko vanhemmiltaan tai viereisestä pöydästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistää silmään miten tarinassa kuvaillaan toisen seurueen lapsen kommentoineen vauvan parkumista ääneen. Kukaan muu ei ilmeisesti sanonut koko ravintolassa mitään ääneen tilanteessa. Miksi vieraan lapsen sanomiset häiritsevät Nannaa niin paljon? Oma yksivuotias vetää itkuraivarit ja se on vain osoitus itsenäisestä luonteesta, mutta vieraan lapsen pitäisi istua hiljaa ravintolassa? Todellista kaksinaismoralismia.
Ehkä se ei ollut vain sen lapsen kommentointi, vaan esim. myös vanhempien vaikeneminen. Mua ihmetyttää, jos sen lapsen vanhemmat ei mitenkään kertoneet omalleen, että tuollaisia pienet lapset saattaa olla jne. Musta on tahditonta antaa lapsensa kommentoida toisia ihmisiä ja niiden tekemisiä, jos kohteena ei ole mikään tahallinen perseily.
Aspergerlapset ei torut auta
En puhunut torumisesta mitään. Itseasiassa mun mielestä ketään lasta ei tarvitse tuollaisesta käytöksestä _moittia_ (koska lapset kyselee aina), mutta pitää kertoa mitä tapahtuu, miksi ja miten hänen oletetaan vuorostaan käyttäytyvän.
Mun käsittääkseni aspergerienkin täytyy jotenkin oppia luovimaan tässä maailmassa, joten hänen vanhemmillaan ei mennyt myöskään ihan putkeen..
Kristiina kirjoitti:
Mulla on kokemusta niin omista kuin hoitolapsistakin, oon tehnyt töitä lasten parissa jo vuosia, raivareita ja itkua on riittänyt joka suuntaan. En ymmärrä miks asioista tehdään näin helvetin vaikeita. Lapselle kerrotaan että "täällä on (paljon) muitakin ja täällä täytyy olla niin ettei me häiritä muita". Ääniä saa kuulua ja puhua saa, mutta huutaa ei. Jos lapsi on pienempi eikä oikeasti vielä edes ymmärrä puhetta, ei häntä kannata hienompaan paikkaan edes viedä. Jos kuitenkin niin tehdään, lähtekää hetkeksi rauhottumaan jos raivari tulee. Jos lapsi oikeesti riehuu ja raivoaa, voitte uloslähtiessänne vielä pahoitella vieressä istuvia. Kyllä, lapset huutaa ja metelöi, ei sitä kukaan kiellä eikä se tarkota että lapset on kasvatettu huonosti tai jotain muuta vastaavaa, ei meitä kukaan sen takia varmaankaan arvostele. Silti, antakaa ihmisten syödä rauhassa. Simple as that.
Nannahan toimi tilanteessa oikein, hän vei lapsensa ulos rauhoittumaan. Eniten ihmettelen tässä viereisessä pöydässä istunutta lasta ja hänen vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä helvetin ripuliperseitä ja kiljuvia apinoita pitää ottaa väkisin ravintolaan mukaan? Anteeksi nyt vain, mutta jos minäkin suhteellisen harvoin käyn mieheni kanssa ulkona syömässä niin en todellakaan halua kuunnella siinä vieressä helvetillisesti ulisevaa kakaraa.
No pysy kotona.
Ei, vaan sinä pysyt kotona niiden rumien kakaroidesi kanssa. Jos akka päätät lisääntyä niin siinähän lisännyt ja väännät maailmaan rumia ruttuisia ja haisevia pökäleitä. Mutta huudata niitä apinoita ihan vaan siellä kotona neljän seinän sisällä.
Tää viestiketju sai mut nauraa röhöttämään vedet silmissä! :D
Meillähän on vain Nannan kuvus tapahtumista, eli kuinka kauan huutoa kesti, mitä muuta tapahtui, mulkoilivatko asiakkaat vai ylireagoiko Nanna. Eniten ihmettelen, miksi kaikki moittii sitä naapuripöydän lasta. Emmehän edes tiedä lapsen ikää, pienet lapset saa kuulua, eikö niin. Ihan kuin Nannan Jaxkin.
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomi oikeasti näin täynnä lapsivihaa? Vai vääristääkö tämä palsta tämän kuvan?
Minusta tuo on juuri oikeaa perhe-elämää! Lapsi otetaan kaikkeen mukaan.
Te joita häiritsee pysykää itse kotona!
Perustakaa lapsivapaita ravintoloita kun noin ahdistaa, palstan ahdistuneet ainakin tulee mielellään asiakkaaksi.
Lopettakaa tuon lapsiVIHA-sanan viljely. Se tunne kun jonkun kersa huutaa kuin sika, ei ole vihaa, vaan lähinnä turhautumista.
Yleensä se lapsen VIHAaja on se oma vanhempi joka raahaa lastaan väkisin paikkoihin jotka eivät ole lasten paikkoja. Ei kukaan tuntematon, satunnainen ihminen.
Porukka käy minusta ihan liian hiilenä lapsen itkusta, ei minusta tuollainen raivoaminenkaan ole normaalia. Kiitos alapeukuista jo etukäteen.
-Arnoldi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä helvetin ripuliperseitä ja kiljuvia apinoita pitää ottaa väkisin ravintolaan mukaan? Anteeksi nyt vain, mutta jos minäkin suhteellisen harvoin käyn mieheni kanssa ulkona syömässä niin en todellakaan halua kuunnella siinä vieressä helvetillisesti ulisevaa kakaraa.
No pysy kotona.
Ei, vaan sinä pysyt kotona niiden rumien kakaroidesi kanssa. Jos akka päätät lisääntyä niin siinähän lisännyt ja väännät maailmaan rumia ruttuisia ja haisevia pökäleitä. Mutta huudata niitä apinoita ihan vaan siellä kotona neljän seinän sisällä.
Suosittelisin sulle lääkitystä.
Aina kun joku kakara parkuu ja kiukuttelee kunnolla niin tunnen suurta helpotusta että ne ajat on ohi, kun nuorin on 13 v. mutta kyllä tästä meidän kuopuksesta on parkua lähtenyt aikanaan.
Kestän kyllä sen hetken jonkun parkua kunhan ei tarvitse sellaista kuunnella päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä helvetin ripuliperseitä ja kiljuvia apinoita pitää ottaa väkisin ravintolaan mukaan? Anteeksi nyt vain, mutta jos minäkin suhteellisen harvoin käyn mieheni kanssa ulkona syömässä niin en todellakaan halua kuunnella siinä vieressä helvetillisesti ulisevaa kakaraa.
No pysy kotona.
Ei, vaan sinä pysyt kotona niiden rumien kakaroidesi kanssa. Jos akka päätät lisääntyä niin siinähän lisännyt ja väännät maailmaan rumia ruttuisia ja haisevia pökäleitä. Mutta huudata niitä apinoita ihan vaan siellä kotona neljän seinän sisällä.
Suosittelisin sulle lääkitystä.
Ja sulle sterilisaatiota, mieluiten 10+ vuotta sitten.
Tässä asiassa olen taipuvainen olemaan Nannan kanssa samaa mieltä vaikka yleensä en kyseistä neitokaista ymmärrä.
Nanna oli lapsen kanssa ravintolassa lounasaikaan, ei illallisella. Ilmeisesti lapset olivat ravintolaan tervetulleita, kun kerran muitakin lapsiperheitä oli paikalla. Nannan reaktio lapsensa käytökseen oli oikea. Koskaan ei voi etukäteen tietää miten ravintolareissu menee. Rauhallinenkin lapsi voi toisinaan ottaa pulttia vaikka yhdeksän kymmenestä ravintolavierailusta menisi ongelmitta.
Etelä-Euroopassa muut asiakkaat viihdyttävät usein kiukkuavaa lasta jo ennen kuin tilanne ehtii eskaloitua, näin sujuu kaikkien syöminen rauhassa. Usein vieraan aikuisen hymy ja hassuttelu auttaa silloin kun vanhempien keinot on lopussa. Suomessa sen sijaan mulkoillaan.
Ehkä typerintä on alkaa avautuu aiheesta sillä varjolla, et hei mä oon julkimo ja kerron kaikille kuin häijyi te ootte! Totta kyl et suomalaiset ei osaa pitää kersojaan tyytyväisenä. En mäkään ole matkustellessa ikinä törmänny sellaseen sirkukseen, kun täällä esmes hotellin aamiaisella. Järkyttävää sotkuu ja huutoo. Sama päivällisellä ihan tavan ravintolassa, niin penskat siel kikattelee iloisesti ja kitinät loppuu kerrasta kun äiskä tarttuu käsipuolesta ja supattaa korvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Krista Kosonen kirjoitti juuri tänään samasta aiheesta, siis siitä kuinka suomi on lapsivihamielinen maa. Minä olen samaa mieltä.
Minä en ole samaa mieltä. Minä pidän lapsista, huomioin ja puhun kauniisti vieraillekin lapsille, eikä tulisi mieleenkään kohdella heitä rumasti.
Oma lapseni (nyt jo 13v nuori mies) on aina otettu mukaan kaikkialle Suomessa ja ulkomailla ja aina meitä ja lasta on kohdeltu hyvin. Lapsi on tosin hyväkäytöksinen, on ollut jo ihan pienestä asti. Kasvatuksella on varmasti osansa, mutta en ota kaikkea kunniaa itselleni, vaan ymmärrän toki, että lapsilla on isoja temperamenttieroja.
Itse en kyllä menisi syömään täyteen paikkaan etukäteen hankalaksi käytökseltään tietämäni vuoden ikäisen lapsen kanssa. Silloin kyllä tietää itsekin ärsyttävänsä muita ja vielä pisteenä iin päälle haukkuu ärsyttämänsä ihmiset julkisesti somessa.
Muistaa mollata naapuripöydän lapsenkin siinä samalla.
Mutta niinhän se menee, että metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan.
Et nähtävästi ole lukenut Kristan kirjoitusta, koska et tiennyt, mistä siinä puhutaan. Asia ei liittynyt mitenkään Nannaan tai ravintoloissa syömiseen. Kannattaa lukea kyseinen juttu, ennenkuin kommentoi asiaa. Krista on kokenut asiat eri tavalla kuin sinä, mutta hänen lapsensa onkin vasta yli vuoden vanha.
Eikö niitä Nannan huutoraivokakaroita vieläkään ole saatu ulos ravintolasta? Ehdotan Kansalaisaloitetta: Huutoraivokakarat sosiaalihuoltoon - vaikka rikkaruohoja kitkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Olisikohan tämä ketju nyt oivallinen paikka ilmaista oma mielipide. Ensinnäkin puran nyt tätä yleisintä argumenttia, jota lapsensa julkista kiukuttelua puolustavat vanhemmat käyttävät:
"Täytyyhän sen lapsen oppia olemaan ihmisten ilmoilla."
Tämä väite pitää sisällään olettaman, että lapsi ei opi olemaan ihmisten ilmoilla, jos häntä ei viedä ravintolaan, kun hän on hyvin pieni? Samaa perustelua käytetään siihen, kun hääkirkossa vauvan itkua pitää sietää, koska "lapsen pitää opetella olemaan ihmisiksi kanssaihmisten seurassa".
Olettamus siitä, että lapsi ei opi olemaan julkisissa paikoissa kunnolla ilman, että hänet otetaan mukaan kaikkiin julkisiin paikkoihin vauvasta saakka, on virheellinen. Julkisia paikkoja on lukuisia sellaisiakin, joihin AIKUISET ihmiset eivät mene rentoutumaan ja keskustelemaan. Kun täällä puhutaan kovasti eurooppalaisista pöytätavoista, niin sylivauvoja ei pariisilaisissa ravintoloissa juuri näe, kuin turisteilla. Britanniassa ja Suomessa on ihan omaa luokkaansa olevat vanhemmat, jotka roudaavat lastenvaunut karaokebaariinkin ja juovat itse olutta. Varmaan siksi, että "vauva oppii tavoille".
Lapsen kognitiiviset taidot kehittyvät hurjasti kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana, ja opettelu tehdään pikkuhiljaa. Nykyisin näkee puolivuotiaita vauvoja festareilla kuulokkeet päässä, koska vanhemmat haluavat kovasti pienestä pitäen opettaa lapsensa ihmisten ilmoille. Lapset heitetään kuin avantoon yhtäkkiä kohdusta, samantien valtavaan aistiärsykkeiden maailmaan.
Lapsi oppii olemisen eri tavat kasvaessaan joka tapauksessa, ja pienemmällä volyymilla. Liike yhdistettynä kuulokkeiden aiheuttamaan tyhjiöön tuottaa lapselle stressitilan ja on aistikokemukseltaan ylirasittava pienille aivoille. Siksihän lapset usein kiukkuavat ravintolassa, heitä ahdistaa. Mutta ei, vanhemmat eivät välitä.
Pienet lapset ahdistuvat täyteen ahdetussa ravintolassa jossa on meteliä, virikkeitä, liikettä, puhetta, musiikkia, kännykän soittoääniä, kiirehtiviä tarjoilijoita ja tämä kaikki koetaan lapsen perspektiivistä, syöttötuoliin sidottuna. Sitten vanhemmat toitottavat, että tässä nyt koulutetaan tätä meidän kaksivuotiasta. Siis pakkoistutetaan paikassa, jossa lasta ahdistaa ja tämä itkee, mutta ei saa itkeä, koska muut asiakkaat kärsivät? Itsekkyys tähän on syynä, eikä hyvä vanhemmuus.
Ajatelkaa itsenne siihen lapsen asemaan, ennen kuin kiikutatte heidät "oppimaan ihmisten tavoille". Kokeilkaa joskus olla päivä lattiatasossa ja seuratkaa, miltä ihmiset näyttävät ja miten tömiä kuuluu kovempaa ja ihmiset näyttävät suurilta. Sitten kuvitelkaa itsenne täyteen ravintolaan.
Nykyvanhemmat eivät käy ravintolassa kasvattaakseen lastaan, vaan itsekkäistä syistä, koska he eivät itse kestä olla kotona.
Pitää olla jumppaa, salia, pumppia, vauvajumppaa, tuttipulloiltamia, vauvakutsuja, lastenvaatekutsuja, äiti-lapsi-koirajumppaa, vekaramuskaria, vauvagolfia yms. lapsen aisteja ylikuormittavia toimia.
Pysykää sieltä täydestä ravintolasta, ei muiden asiakkaiden, vaan sen lapsenne takia!!
Vauvani ei harrasta mitään.
Häntä ei häiritse tunti, pari ihmisten ilmoilla. On normaali lapsi, joka sietää ärsykkeitä koska on niihin tottunut.
Lounas ravintolassa ei ole verrattavissa esim. festareihin.
Rakas äitini täyttää huomenna 65 ja juhlimme sitä ravintolassa. En aio jäädä kotiin ja otan vauvani mukaan, ilman rakasta perheenjäsentä ja lastenlasta meillä ei vietetä juhlahetkiä.
Kukaan muu siellä ei sitten nautitaan olostaan kun teidän itsekeskeinen sakkinne, mutta hei, eihän sillä ole mitään väliä kunhan teillä on kivaa. Ihanan itsekästä, mutta sitähän nämä kakaraperheet on.
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmisvihaaja tehtailee alapeukkuja kaikkiin normaalia sosiaalista käyttäytymistä kannattaviin viesteihin.
Lapset ei tietenkään ole toisen luokan kansalaisia. Mua ei ole ikinä häirinnyt lapset bussissa, ravintolassa, kaupassa, missään! Mutta oonkin normaali.
Ottaako niin koville kun tajuaa, että iso osa ihmisistä ei vaan pidä noista meluavista räkänokista.
Mulla on kokemusta niin omista kuin hoitolapsistakin, oon tehnyt töitä lasten parissa jo vuosia, raivareita ja itkua on riittänyt joka suuntaan. En ymmärrä miks asioista tehdään näin helvetin vaikeita. Lapselle kerrotaan että "täällä on (paljon) muitakin ja täällä täytyy olla niin ettei me häiritä muita". Ääniä saa kuulua ja puhua saa, mutta huutaa ei. Jos lapsi on pienempi eikä oikeasti vielä edes ymmärrä puhetta, ei häntä kannata hienompaan paikkaan edes viedä. Jos kuitenkin niin tehdään, lähtekää hetkeksi rauhottumaan jos raivari tulee. Jos lapsi oikeesti riehuu ja raivoaa, voitte uloslähtiessänne vielä pahoitella vieressä istuvia. Kyllä, lapset huutaa ja metelöi, ei sitä kukaan kiellä eikä se tarkota että lapset on kasvatettu huonosti tai jotain muuta vastaavaa, ei meitä kukaan sen takia varmaankaan arvostele. Silti, antakaa ihmisten syödä rauhassa. Simple as that.