Miksi uskovaiset on niin ylimielisiä?

Anna esimerkki ylimielisestä uskovaisesta?

Miksi kaikki ateistit on niin kovia yleistämään?

Kieltämättä niitä on täälläkin palstalla aika usein, spämmätään vaan Raamatun jakeita usean eri aloituksen voimalla ja sitten ei vastata mitenkään. Luulevatko ne tosiaan, että tuo on millään tavalla tehokas evankeliointikeino?

Haluavat tuomita ennen kuin heidät itse tuomitaan. Heittävät siis ensimmäisen kiven.

Vierailija kirjoitti:

Haluavat tuomita ennen kuin heidät itse tuomitaan. Heittävät siis ensimmäisen kiven.

Fariseuksia mitä fariseuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä niitä on täälläkin palstalla aika usein, spämmätään vaan Raamatun jakeita usean eri aloituksen voimalla ja sitten ei vastata mitenkään. Luulevatko ne tosiaan, että tuo on millään tavalla tehokas evankeliointikeino?

Tämä on kysymys, johon et tule koskaan saamaan vastausta. Kristityt eivät tuntuisi olevan sitä kaikkein itsekriittisintä porukkaa.

Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä. Luuk. 6:41–42

Kieltämättä kyllä hupaisia tyyppejä nämä tällaiset. Tunnen eräänkin joka on olevinaan niin erinomainen ja älykäs ja tölvii muita miten haluaa sen takia, mutta kuitenkin sitten uskoo johonkin pilvessä ehkä istuvaan ukkeliin. En voi ottaa vakavasti mitään mitä se sanoo tuon takia. Aika hölmö tyyppi suorastaan.

En tiedä, mihin aloittaja viittaa, mutta olen huomannut, että uskovainen saatetaan joskus virhetulkita (tai joskus sellaista teeskennellään?) ylimieliseksi, koska hän pitää kiinni Jumalan sanasta.

Oikea kysymys ei siis ole "miksi uskovainen ei ole nöyrä?", vaan "kenen edessä uskovainen on nöyrä?". Jos on nöyrä Jumalan edessä, saattaa vaikuttaa ylimieliseltä maailman edessä. Kun taas sellainen, joka kumartaa maailmaa, on ylpeä Jumalan edessä!

Jae: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." täytyy ymmärtää Raamatun kontektissa eikä jumalattomassa kontekstissa.

Mun tietämät kaikki uskovaiset on ylimielisiä. Ensin tuomitaan susiparit, seksuaalivähemmistöt ja kaikki jotka ei elä juuri niin kuin uskovainen itse ja sen jälkeen on se helvetin omahyväinen ilme naamalla. Ei ymmärrä edes hävetä käytöstään, kun luule, että heillä on siihen oikeus ja he LUULEVAT olevansa parempia kuin muut. Reppanat.

Vierailija kirjoitti:

Eikö Raamatussa sanota että Jumala on ylpeutä vastaan mutta nöyrille hän antaa armon? Pitikö Jeesus ylpeistä ihmisistä?

Olen kuullut, että tuo kohta olisi oikein käännetynä kutakuinkin niin, että Jumala nöyryyttää ylpeät armahtaaksen heidät.

Nimittäin niinhän se onkin että ihminen on luonnostaan taipuvainen ylpeyteen, myös uskovaiset, ennen kuin ovat saaneet käydä läpi Jumalan kouluja. Ei uskovaiset itsessään poikkea mitenkään muistakaan ihmisistä, ei hyvässä eikä pahassa.

Onhan tätä tutkittukin. Uskovaiset ihmiset ovat pelokkaampia kuin keskivertotallaaja, ja pelokas ihminen näkee uhkia joka puolella. Muut ihmiset ja erilaiset ajattelutavatkin ovat heille uhka. Uskonto toimii isoimman pelon eli kuolemanpelon lievittäjänä ja sitä pelkoa ei uskovainen halua kohdata.

Vierailija kirjoitti:

Mun tietämät kaikki uskovaiset on ylimielisiä. Ensin tuomitaan susiparit, seksuaalivähemmistöt ja kaikki jotka ei elä juuri niin kuin uskovainen itse ja sen jälkeen on se helvetin omahyväinen ilme naamalla. Ei ymmärrä edes hävetä käytöstään, kun luule, että heillä on siihen oikeus ja he LUULEVAT olevansa parempia kuin muut. Reppanat.

Tuomitaan missä? Käräjäoikeudessa vai kenties Itä-Suomen hovioikeudessa? Vai oiskohan saamelaiskäräjillä? Taattua wt-kamaa, kun tuomiovalta annetaan retorisessa mielessä jollekki kansanryhmälle.

Minulla on yksi uskovainen sukulainen, joka on ikänsä riidellyt ja haukkunut säännöllisesti vanhempiaan, sisaruksiaan ja muitakin sukulaisia ja tuttavia.

Kaikki on pitänyt aina näyttää ulospäin hyvältä; vanhemmat ja sisarukset on saaneet tarkasti kuulla milloin sopii olla tietyissä paikoissa, tulla vierailulle, millaisissa vaatteissa pitäisi olla. Tietenkin autot ja muu ulospäin näkyvä on pitänyt aina olla kunnossa ja kallista. Kaikki mikä on vähän erikoista, ulkomailta/lla ja normien ulkopuolella on kauheaa.

Millainen uskovainen tällainen ihminen on? Kuvitteleeko hän oikeasti olevansa jotenkin hyvä roikkumalla seurakunnassa ja muka Jumalassa kiinni?

No eikös se ole selvä. Ajattelevat pääsevänsä taivaaseen (on se korkeatasoinen paikka) ja me muut mennään helvettiin. Jotta me muut pääsisimme myös sinne taivaaseen, meidän pitää anoa sitä heiltä, jo valituilta, ja kaikilla tavoilla pyrkiä käyttäytymään sillä tavalla joka on heidän mielestään oikein. Aika ison vallan ovat ottaneet itselleen, kyllähän siinä väkisinkin ylpistyy.

Vierailija kirjoitti:

Anna esimerkki ylimielisestä uskovaisesta?

Mikä tämä on tämä pääministeri?

Vierailija kirjoitti:

Mun tietämät kaikki uskovaiset on ylimielisiä. Ensin tuomitaan susiparit, seksuaalivähemmistöt ja kaikki jotka ei elä juuri niin kuin uskovainen itse ja sen jälkeen on se helvetin omahyväinen ilme naamalla. Ei ymmärrä edes hävetä käytöstään, kun luule, että heillä on siihen oikeus ja he LUULEVAT olevansa parempia kuin muut. Reppanat.

Eli sinä olet ylimielinen uskovaisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki ateistit on niin kovia yleistämään?

Ei ateistit olekaan mutta av-mamma on.

OLIN itse kristitty useamman vuoden ja osallistuin aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Sille on todellakin syitä miksi irtisanouduin koko toihusta: Uskovaistenkin piireissä on hyvin vahvasti kuppikunta-menetelmät. Seurakunta jakaantui niihin "parempiin tyyppeihin" ja niihin "nobody-tyyppeihin"."Nobodyt" olivat aina nöyriä, kilttejä, mukavia ja suorastaan alamaisia "parempien" edessä ja nämä "paremmat" olivat ylpeitä: Eivät hymyilleet, tervehtineet, saatikka katsoneet "nobody-ihmistä" kohti, toiset olivat tuollaisia välinpitämättömiä ja toiset suorastaan ilkeitä! Huomasin ajatella, että isoa osaa näissä piireissä näytteli raha. Mitä varakkaampi, sen "parempi".

Olin todella yksinäinen kristitty. Pari ystävää minulla niistä piireistä jossain välissä oli, mutta toinen petti minut ja toinen ei yhtään peitellyt minulta mitä minusta todella ajatteli. Olin kynnysmatto koko ajan!

On tavallista, että seurakunnissa sinkut tahtovat löytää toisensa, minäkin kaipasin rinnalleni kumppania ja vuosien varrella muutama uskovainen mieshenkilö kohdalleni sattuikin kokeiluun..

Ensimmäinen leikki tunteillani, ja pyörsi kaiken mitä oli antanut ymmärtää. Hän selvästi nautti kyseisestä leikistä kun sai vuoroin hurmata ja vuoroin torjua minua. Lopulta löin tietenkin pelin poikki, eikä hän enää onnistunut. Pian hän alkoi tosissaan seurustella toisen naisen kanssa.

Toinen veijari kertoi olleensa jo eronnut avovaimostaan ja että nainen on ulkomailla töissä. Arvatkaa vaan kumpi tarina oli tosi.. Kuulemma nainen palasi suomeen ja he avioituivat. (Ja tämä mies vielä kuvitteli tosissaan jossain välissä voivansa pitää meidät molemmat!!)

Kolmas tapaus kyllä oli vapaa ja alkoi seurustella avoimesti kanssani, mutta osoittautui ilkeäksi minua kohtaan. Hän haukkui, arvosteli ja moitti minua kahden kesken, mutta perheelleni oli niin hunajainen! Tiesin että tuo mies vielä murtaa minut jos jatkan.. Hänkin löysi pian uuden.

Ja minä aikanaan erehdyin luulemaan uskovaisista jotain parempaa kuin muista ihmisistä! Sen verran sain monen vuoden edestä todistusaineistoa kristityistä, että tiedän pysyä kaukana heistä ja heidän ristiriitaisista toimintamalleistaan suhteessa sekavaan raamattuunsa!

Olen erittäin tyytyväinen nyt, ilman tuota sairasta hirttosilmukkaa! Olen tavannut ihanan miehen! Meillä on ollut aivan upea parisuhde jo useamman vuoden! Sain viimeinkin hyväksyntää, rakkautta ja ystävyyttä ihmiseltä joka kykenee osoittamaan aitoa rakkautta! Ihmiseltä, joka ei välitä Jumalasta ja raamatusta, mutta silti rakastaa kirkkaammin kuin yksikään näistä "Jumalan suosikeista"!

Seurakunnista saa tuon kaiken -ainoastaan sillä ehdolla, että kuulut "parempiin".

Koitan kovasti välttää uskonnoista puhumista muiden ihmisten kanssa enkä ikinä sanoisi uskovaiselle mitään pahaa hänen uskostaan, mutta huomaan kyllä, että saatan jopa hieman ylimielinen omissa ajatuksissani olla heitä kohtaan. En vain itse kykene ymmärtämään, miten kukaan voi uskoa raamattuihin, koraaneihin tai muihin uskonnollisiin teksteihin.