Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapsettomat fb-ryhmä on älyttömän negatiivinen
28.03.2017 |
Siis ymmärrän kyllä, että suurin osa heistä ei pidä lapsista. Mutta että about kaikki onkin aivan lasten ja äiti- sekä isäihmisten VIHAAJIA. Kaikki lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvä on oksettavaa, kamalaa ja sairasta.
Olisi mukava joskus törmätä johonkin neutraaliin ja asialliseen keskusteluun tuolla, mutta ehkä kerran tai kaksi olen jotain sen suuntaista nähnyt.
Miksikö käyn lukemassa kirjoituksia? Ihan vain huvittaakseni itseäni, kun ovat niin paatoksellisia. Nyt kyllä alkaa huvitus jo olla kaukana.
ps. itsekään en juurikaan pidä muista kuin omista lapsistani, joten useita veloja kuitenkin ymmärrän =) Varsinkin välinpitämättömät vanhemmat saavat minut vihaiseksi (huom! ei ole lapsen vika, jos häntä ei ole yhtään kasvatettu ja tätä velat eivät tunnu ymmärtävän)
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tämän ilmiön. Työkaverinani oli joku aika sitten vapaaehtoisesti lapsettomaksi identifioituva nainen, joka oli aidosti lapsivihamielinen. Hän saattoi työpaikan kahvipöydässä ihan avoimesti yökötellä ja tokaista "hyi", jos ylpeä mummi mainitsi jotain lapsenlapsestaan ja lapsiperheellisiin asiakkaisiin hän suhtautui kriittisemmin kuin muihin.
Minulla tulee aina kauhea myötähäpeä tällaisten ihmisten puolesta. Todella huonoa käytöstä avoimesti vihata yhtään mitään ihmisryhmää. Luultavasti näillä fanaattisimmilla veloilla ei ole kaikki ihan ok.
Itse tunnen aika paljonkin veloja. Kaikki normaaleja lapsiin neutraalisti suhtautuvia. Kukaan ei vihaa eikä sekoile. Ymmärrän kipakat vastaukset sukulaistädille tai työkaverille tms. joka alkaa kyselemään lasten perään. Koska sekin on huonoa käytöstä. Mutta en ymmärrä sitä, että netissä ilman mitään triggeröivää tekijää haukutaan ja vihataan lapsia. Älytöntä touhua!
Sopii taudinkuvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% veloista muuttaa mielensä kun kasvaa aikuiseksi. Itsekin olin olevinani niin vela 20 vuotiaana. Nyt 40 vuotiaana lapsia on tullut tehtyä peräti 2 kappaletta. Olisi kyllä merkityksetön elämä jos lapset olisivat oikeasti jääneet tekemättä..
Heh heh. Olen jo reilusti yli 50 ja päätös on pitänyt. Kunhan sinä nappula pääset tänne aikuisten ikään niin huomaat, että elämässä on merkitystä aivan eri asioilla kuin lisääntymisellä. Huomaa paljon asioita, joiden parantamiseksi voi tehdä oman osuutensa kun elämä ei pyöri sen oman lapsikuplan sisällä.
Ah, tässä on jo epäilty kakaraksi ja inceliksi mutta oletkin siis vain vanha ja helvetin katkera. Todella outoa vielä tuossakin iässä ripustautua siihen että on vela, mutta tuskin sulla mitään muutakaan sisältöä on elämän ja persoonan perustaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tota korttia että tämä sekopäinen lapsi- ja äitiviha johtuu huonokäytöksisistä lapsista. Mulla on sekä nuori koira (10 kk) että pieni lapsi (2 v.) Molemmat ovat vilkkaita, uteliaita ja kiinnostuneita ihmisistä ja ympäristöstään. Molemmat ovat myös sillä lailla herkkiksiä, että välillä ne aikuisen ihmisen mielestä mitättömät asiat aiheuttaa jotain erikoista draamaa. Ihmekös tuo, syntyivät tähän maailmaan melko äskettäin, ovat kaikin puolin kesken. Kumpikaan ei tietenkään ole sellainen, etteikö niistä koskaan lähtisi julkisella paikalla piippaustakaan. Kuitenkin suhtautuminen niihin on ihan erilaista. Jos mun koira vaikka ulvoo tai vinkuu innokkuuttaan tai jännitystään lähijunassa, se on yleensä ihmisten mielestä hauskaa tai söpöä. Satunnaisia koiranvihaajia tietysti on, ja ne kyllä tunnistaa jo siitä miten ne on naama norsunvitulla heti meidät nähdessään. Mutta ei ole mitään tällaisia "vapaaehtoisesti koirattomia", jotka kokoontuisivat nettiin oksuemojien kera ja capseilla huutaen revittelemään sillä miten valtavasti vihaavat kaikkia koiria ja niiden ääliöitä omistajia. Tai jotka tekevät "vapaaehtoisesta koirattomuudestaan" koko identiteettinsä peruskiven, jota pitää tuoda jatkuvasti kaikenlaisilla aasinsilloilla esiin joka paikassa. Jotain outoa tässä ajassa on kun tämä on lapsiin kohdistettuna niin yleistä ja hyväksyttyä.
Lapsrn ääni ja se kirkuminen sattuu joitakin ihmisiä korviin. Te ette sitä usko. Ei joku koiran uikutus tunnu niin inhottavalta. Ei kukaan vihaa lapsia jotka on hiljaa. Miksi tätä ei voida ymmärtää. Se lasten huuto tuntuu monille tosi pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä saa vihaa kokea esim. Sellaista ihmistä kohtaan, jos se on vaikka murrrhannut isän tai äidin tai lemmikin, taikka naapurin tai kenet vaan. Tai on tuomittu rikollinen noin muuten vain, tai ryöstänyt sinut or what ever. Mutta suurin osa näistä uhreista, joita tragedia on kohdannut, luopuu myös siitä viham tunteesta, koska he myöntävät että se täyttää heidän elämän liiakseen. Kyllä vela saa olla, eikä kukaan ase ohimolla pakota katsomaan niitä "rumien apinoiden kuvia, mutta kannattaako sitä vihan tunnetta kuitenkaan oikein lietsomalla lietsoa ja selittää epämääräisesti itselleen olla oikeus saada tuntea vihaa, kun siitä ei ole mitään hyötyä ? Ei ne lapset tai naapurin valittava mummo tai kylän pedari katoa vihaamalla mihinkään.
Millä oikeudella sinä määrittelet mitä saa vihata ja mitä ei?
Mikä sinä olet vetämään rajaa siihen missä menee sallittu vihan kohde?
Mikä sinä olet määrittelemään miten kauan kukaan saa vihata jotain?
Vihan tunne ei lähde vaan päättämällä, se pitää saada kokea ensin.
Älä viitsi olla noin alentuva.
Kiitos.Vierailija kirjoitti:
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Minun vihan tunteeni ovat myös sellaisia että ne menee ohi. Minä olen ihan sinut sen kanssa, että koen vihaa.Olenko määrittänyt mitä saa vihata ja mitä ei?
Tai olen ylivaltias kertomaan missä menee sallittu raja tai sallittu vihan kohde?
Olenko määrittänyt miten kauan saat vihata jotain?
Alentavana en ole viestiäni tarkoittanut.
Pointtini meni sinulla ohi aika huolella. En määrittänyt vihan kohdetta, rajoittanut sitä, ei siihen ole minulla oikeuksia. Mielestäni kerroin vain oman mielipiteeni.IHMETTELEN vain sitä, että miksi pitää vihata jotain niin paljon, että toivoo kuolemaa? Olen vela, eikä mieleni ole koskaan ollut mistään asiasta niin varma kuin siitä, että en tule lapsia tekemään koskaan. En kiinnitä lapsiin mitään huomiota. En edes niihin kirkuviin huonosti kasvatettuihin kakaroihin, paitsi korkeintaan jos korvan juuressa kiljuu itkupotkuraivareita, silloin saatan katsoa, että jahas. Mutta en vihaa, enkä edes mulkoile.
Vierailija kirjoitti:
Olen vaikka bussissa/junassa/lentokoneessa, ja siellä joku pentu potkii selkänojaa, kirkuu ja rääkyy, niin että se tuntuu minusta pahalta ja tuottaa kärsimystä minulle.
Tunnen vihaa sitä pentua kohtaan ja toivon sydämessäni, että se kuolisi siihen paikkaan.
Istun normaalisti ja ketään pahoinpitelemättä. Saatan nousta ehkä ja mulkaista pennun typerää äitiä, joka ei tee mitään.Vaikka et mitään teekään asian eteen, minusta olet vaarallinen, tuollaiset vihantunteet toivoen jonkun tappavan jonkun toisen, ei ole tervettä.
Oliki sinulla joku ammatillinen pätevyys puhua siitä mikä on tervettä. Voit kysyä itse ihan keneltä tahansa ammattilaiselta. Sinulle tullaan kertomaan, ettei ajatukset ja vihan tunteet ole mitään epätervettä, ellei niitä ole koko ajan, ja niitänri voi hallita. Ohi menevä vihainen ajatus häirikköä kohtaan, on ihan normaalia. Kysy tosiaan vaikka psykologilta, jos et usko.
Lapsiviha näkyy minusta selvästi yhteiskunnassa. Ei tarvitse kuin liikkua lapsen kanssa jossain ja lapsella on vaikka oma ostoskärry kaupassa, ja lapsi käyttäytyy ihan normaalin lapsen tavoin, ei itke eikä huuda, hyppelee ja laulelee iloisesti ja väistää muita tarvittaessa (3 -vuotiaasta kyse), niin ihmiset mulkoilevat ja katsovat vihaisesti.
Bussissa ei haluta väistää vaunupaikalle tulevaa. Juuri viime viikolla pyysin kohteliaasti nuorta naista tekemään tilaa minulle ja lapselle, kun tulimme bussiin pulkan kanssa päiväkotimatkalla (nainen seisoi penkkien edessä keskipaikalla, vaikka tilaa olisi ollut hyvin muuallakin ja vapaita istumapaikkoja myös.) Nainen huokaili ja tuijotti avoimen vihamielisesti ja siirtyi vaivoin metrin poispäin. Ja tätä ettei väistetä vaunupaikalle tulevia rattaita,näkee myös joka viikko.
Olen tarkkaillut asiaa pidemmän aikaa. Toki on mukavia ja neutraaleja ihmisiä, mutta tätä huokailua ja mulkoilua on nykyään ihan liikaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen itku ja kiljuminen on tarkoitettu sellaiseksi, ettei se tunnu hyvältä. On biologinen tarkoitus, että se on hälytysääni.
On kehittynyt pahalta tuntuva ja sietämätön ääni, jotta siihen reagoitaisiin.
Se on se funktio siinä. Ääni tuntuu pahalta ihmiselle kenellä on normaalit aivot.
Sitten on näitä jotain sairaita äitejä, narsisitisia sadisteja, jotka eivät välitä siitä lapsensa hälytysäänestä.
Möllöttävät tekemättä mitään.
Muiden ihmisten aivot reagoi siihen ääneen, johon sen äidin kuuluisi havahtua.
Ei lotkauta persettään narsisti äiti, vaan somettaa raivohulluna jossain feisbuukin LAPSETTOMIEN sivuilla.
Säälin kaikkia tuollaisten äitien lapsia. Ja kaikkia ihmisiä, ketkä joutuu teidän lapsen rää`ytystä kuuntelemaan väkisin.
Edelleenkin voisitte takoa tämän asian päähänne. Pitäkää lapsenne mutella, tai voitte olla ihan varma, että joku henkilö bussissa, kaupassa, ravintolassa tai muualla, ajattelee mielessään vielä pistävänsä sen pennun hiljaiseksi.
Jos teille tekee pahaa ajatus, että joku haluaa paiskata teidän lapsen seinään, niin TE VOITTE VAIKUTTAA ASIAAN!
Te voitte aloittaa sen normaalin vanheemmuuden ja ottaa vastuuta siitä kasvatuksesta.
Mäkättämällä netissä lapsettomien pahuudesta, ei teidän lapsi opi käyttäytymään.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ihmiset unohtavat että joku heidätkin on halunnut ja synnyttänyt. Miksi siis heillä on suurempi oikeus täällä tallustaa kuin Ville 5-veellä tai hänen vanhemmillaan? Hieman outo asenne.
Toisekseen ymmärrän vapaaehtoisesti lapsettomia ja nostan hattua, vaikka itselläni lapsia onkin. Mutta en ymmärrä sitä, että miksi se pitää viedä ääripäähän ja korostaa vakaumustaan? Antaisivat kaikkien kukkien kukkia.
Kaikkia lapsia ei haluta ja negatiivinen lapsia vihaava yhteiskunta kertoo sen heille koko heidän lapsuutensa, etteivät he ole tervetulleita. Tällaisten lasten kohdalla en yhtään ihmettele, etteivät he kantasuomalaisenakaan koe olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Kun lapset kasvavat nuoriksi, miksi he haluaisivat identifioitua suomalaisiksi, jos eivät koe sitä olevansa. Tavallaan nuorten paha olo on ihan meidän aikuisten itsemme syytä ja osana sitä nuorten tuskaa tänään, miksi he pahoinvoivat.
Ja siis kyllä, vaikka itsekin olevan vela, pidän lapsista ja nuorista. Erityisesti lasten aito ilo onnistumisista hymyilyttää näin paatunuttakin keski-ikäisiä. Se uuden oppimisen riemu on niin tarttuvaa, että sillä jaksaa itsekin yrittää jotain itselleen uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän jo se, että ihminen puhuu kaikista äideistä vihamieliseen ja alentuvaan sävyyn, kertoo kaiken tarvittavan hänen omasta äitisuhteestaan ja lapsuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% veloista muuttaa mielensä kun kasvaa aikuiseksi. Itsekin olin olevinani niin vela 20 vuotiaana. Nyt 40 vuotiaana lapsia on tullut tehtyä peräti 2 kappaletta. Olisi kyllä merkityksetön elämä jos lapset olisivat oikeasti jääneet tekemättä..
Heh heh. Olen jo reilusti yli 50 ja päätös on pitänyt. Kunhan sinä nappula pääset tänne aikuisten ikään niin huomaat, että elämässä on merkitystä aivan eri asioilla kuin lisääntymisellä. Huomaa paljon asioita, joiden parantamiseksi voi tehdä oman osuutensa kun elämä ei pyöri sen oman lapsikuplan sisällä.
"Päätös on pitänyt" 😆 Mitä väliä niillä sinun päättämisilläsi tuossa vaiheessa on? Millä logiikalla keski-ikäinen akka on enää vapaaehtoisesti lapseton, sehän on lapseton ihan yhtä kaikki halusi tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietynlaista luonnonvalintaa se tämäkin. Minusta on vain hyvä, että ihmiset, jotka eivät soveltuisi huolehtimaan lapsesta, eivät sellaista myöskään hanki.
Loppuukohan tää älytön vastakkainasettelu ja paskanheitto missään vaiheessa? Kun tää on nyt ollut keskustelupalstojen vakiokamaa niin kauan kuin kukaan jaksaa muistaa, ja kaikki tölväykset on käytetty miljoona kertaa. Miksi ei riitä että ei vaan itse halua lapsia, miksi pitää sen lisäksi myös täysin raivohulluna vihata ihmisiä, jotka on valinneet toisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vielä parikymppisenä vela ja huomasin silloin saman, todella negatiivinen ja jotenkin vihamielinen sävy kaikissa noissa ryhmissä. Huomattavan suurella osalla vaikutti olevan jonkinlaisia mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmia. Huono äitisuhde tuntui olevan melkeinpä kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tota korttia että tämä sekopäinen lapsi- ja äitiviha johtuu huonokäytöksisistä lapsista. Mulla on sekä nuori koira (10 kk) että pieni lapsi (2 v.) Molemmat ovat vilkkaita, uteliaita ja kiinnostuneita ihmisistä ja ympäristöstään. Molemmat ovat myös sillä lailla herkkiksiä, että välillä ne aikuisen ihmisen mielestä mitättömät asiat aiheuttaa jotain erikoista draamaa. Ihmekös tuo, syntyivät tähän maailmaan melko äskettäin, ovat kaikin puolin kesken. Kumpikaan ei tietenkään ole sellainen, etteikö niistä koskaan lähtisi julkisella paikalla piippaustakaan. Kuitenkin suhtautuminen niihin on ihan erilaista. Jos mun koira vaikka ulvoo tai vinkuu innokkuuttaan tai jännitystään lähijunassa, se on yleensä ihmisten mielestä hauskaa tai söpöä. Satunnaisia koiranvihaajia tietysti on, ja ne kyllä tunnistaa jo siitä miten ne on naama norsunvitulla heti meidät nähdessään. Mutta ei ole mitään tällaisia "vapaaehtoisesti koirattomia", jotka kokoontuisivat nettiin oksuemojien kera ja capseilla huutaen revittelemään sillä miten valtavasti vihaavat kaikkia koiria ja niiden ääliöitä omistajia. Tai jotka tekevät "vapaaehtoisesta koirattomuudestaan" koko identiteettinsä peruskiven, jota pitää tuoda jatkuvasti kaikenlaisilla aasinsilloilla esiin joka paikassa. Jotain outoa tässä ajassa on kun tämä on lapsiin kohdistettuna niin yleistä ja hyväksyttyä.
Lapsrn ääni ja se kirkuminen sattuu joitakin ihmisiä korviin. Te ette sitä usko. Ei joku koiran uikutus tunnu niin inhottavalta. Ei kukaan vihaa lapsia jotka on hiljaa. Miksi tätä ei voida ymmärtää. Se lasten huuto tuntuu monille tosi pahalta.
Sen on tarkoituskin olla sellainen ääni jota on vaikea olla huomioimatta, ihan sen takia että jälkikasvun eloonjäämisestä tulee huolehdittua. Monilla luonnon tarkoittamilla hyödyllisillä asioilla on harmillisia sivuvaikutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tota korttia että tämä sekopäinen lapsi- ja äitiviha johtuu huonokäytöksisistä lapsista. Mulla on sekä nuori koira (10 kk) että pieni lapsi (2 v.) Molemmat ovat vilkkaita, uteliaita ja kiinnostuneita ihmisistä ja ympäristöstään. Molemmat ovat myös sillä lailla herkkiksiä, että välillä ne aikuisen ihmisen mielestä mitättömät asiat aiheuttaa jotain erikoista draamaa. Ihmekös tuo, syntyivät tähän maailmaan melko äskettäin, ovat kaikin puolin kesken. Kumpikaan ei tietenkään ole sellainen, etteikö niistä koskaan lähtisi julkisella paikalla piippaustakaan. Kuitenkin suhtautuminen niihin on ihan erilaista. Jos mun koira vaikka ulvoo tai vinkuu innokkuuttaan tai jännitystään lähijunassa, se on yleensä ihmisten mielestä hauskaa tai söpöä. Satunnaisia koiranvihaajia tietysti on, ja ne kyllä tunnistaa jo siitä miten ne on naama norsunvitulla heti meidät nähdessään. Mutta ei ole mitään tällaisia "vapaaehtoisesti koirattomia", jotka kokoontuisivat nettiin oksuemojien kera ja capseilla huutaen revittelemään sillä miten valtavasti vihaavat kaikkia koiria ja niiden ääliöitä omistajia. Tai jotka tekevät "vapaaehtoisesta koirattomuudestaan" koko identiteettinsä peruskiven, jota pitää tuoda jatkuvasti kaikenlaisilla aasinsilloilla esiin joka paikassa. Jotain outoa tässä ajassa on kun tämä on lapsiin kohdistettuna niin yleistä ja hyväksyttyä.
Lapsrn ääni ja se kirkuminen sattuu joitakin ihmisiä korviin. Te ette sitä usko. Ei joku koiran uikutus tunnu niin inhottavalta. Ei kukaan vihaa lapsia jotka on hiljaa. Miksi tätä ei voida ymmärtää. Se lasten huuto tuntuu monille tosi pahalta.
Sen on tarkoituskin olla sellainen ääni jota on vaikea olla huomioimatta, ihan sen takia että jälkikasvun eloonjäämisestä tulee huolehdittua. Monilla luonnon tarkoittamilla hyödyllisillä asioilla on harmillisia sivuvaikutuksia.
No mut kun kermaperse-velan mielestä kaikkien asioiden tässä maailmassa pitäisi olla vaan pumpulia ja hattaraa, ainakin hänen osaltaan.
No kaikenlainen kuplautuminen ja ryhmäytyminen usein aiheuttaa tällaista. Oli kyse politiikasta tai mistä tahansa. Asenteet kärjistyvät ja monelle on tärkeää saada esittää näitä asenteita, jotta on osa ryhmää tai jopa sirä ryhmän "eliittiä". Näkeehän täälläkin molempien puolien puhuvan hyvin härskisti toisistaan.
Olisi parempi, jos mitään puolia ei olisi. Mutta ihmisen kun täytyy päästä aina ääneen.
Tai kuinka monta velaa tulee mieleen tämän päivän politiikan tai tieteen huipulta? On niitä varmaan joitakin, mutta tuskin niin paljon, että se antaisi perustetta paukutella niitä omia henkseleitä asioiden parantamisen suhteen.