Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapsettomat fb-ryhmä on älyttömän negatiivinen
28.03.2017 |
Siis ymmärrän kyllä, että suurin osa heistä ei pidä lapsista. Mutta että about kaikki onkin aivan lasten ja äiti- sekä isäihmisten VIHAAJIA. Kaikki lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvä on oksettavaa, kamalaa ja sairasta.
Olisi mukava joskus törmätä johonkin neutraaliin ja asialliseen keskusteluun tuolla, mutta ehkä kerran tai kaksi olen jotain sen suuntaista nähnyt.
Miksikö käyn lukemassa kirjoituksia? Ihan vain huvittaakseni itseäni, kun ovat niin paatoksellisia. Nyt kyllä alkaa huvitus jo olla kaukana.
ps. itsekään en juurikaan pidä muista kuin omista lapsistani, joten useita veloja kuitenkin ymmärrän =) Varsinkin välinpitämättömät vanhemmat saavat minut vihaiseksi (huom! ei ole lapsen vika, jos häntä ei ole yhtään kasvatettu ja tätä velat eivät tunnu ymmärtävän)
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se nyt tämän ketjun riehujistakin näkee että monella näistä on ihan oikeita mt-ongelmia. Vähän huvitti tuo Nyytin vihanhallintaohjeiden linkkaileminen jonkinlaisena puolustuksena omalle patologiselle vihalle. Kissakin näkee, että äänessä on mt-ongelmainen nuori opiskelija, jolle on tarjottu samaisia linkkejä YTHS:lla.
Sinulla on ongelmia ja sinun olisi todella suotavaa lukea kaikki linkitetyt sivut kaikessa rauhassa.
Ei niitä ole linkitetty minään puolustuksena tai sen takia että tässä pitäisi jotain sotia ja taistella.
Ne on ihan vilpittömästi linkattu, että ihmiset vähän viisastuisivat ja oppisivat jotain.
Olen nuo linkit linkannut itse.
Minua on tässä nyt syytetty mm. mieheksi, inceliksi, nuoreksi, opiskelijaksi, mt-ongelmaiseksi.
Ja ihmettelen mistä ja miksi revitte näitä ad hominemejanne?
Itselleni on vähän vieras ajatus että minun pitäisi jokainen kirjoittaja kuvitella mielessäni joksikin ja sitten oksentaa se harhani tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se nyt tämän ketjun riehujistakin näkee että monella näistä on ihan oikeita mt-ongelmia. Vähän huvitti tuo Nyytin vihanhallintaohjeiden linkkaileminen jonkinlaisena puolustuksena omalle patologiselle vihalle. Kissakin näkee, että äänessä on mt-ongelmainen nuori opiskelija, jolle on tarjottu samaisia linkkejä YTHS:lla.
Voisitko jotenkin perustella mikä sieltä linkkien takaa löytyvistä jutuista oli väärin tai pahaa/huonoa?
Mitä vikaa niissä oli?
Mistä sivuilta itse suosittelisit meidän lukevan tietoa vihasta ja vihan tunteesta?
Linkkaa toki itse parempi lähde. Ja opettele keskustelemaan siten, ettet koko ajan heittele noita ad hominemeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
En ole missään ryhmässä, enkä oikein ymmärrä miksi kuvittelet minun vihaavan koko ajan.
Ei minulla ole mitään ongelmaa tämän asian kanssa.
Älä mene sinne ryhmään ollenkaan, miksi menisit?
Minun vihan tunteeni ovat myös sellaisia että ne menee ohi. Minä olen ihan sinut sen kanssa, että koen vihaa.
Kuvitteletko sinä minut joksikin mikä aktiivisesti ja koko ajan tuntee vihaa jotain lapsia kohtaan harrastusmuotoisesti?
Ne on sinun omia kuvitelmiasi.
Voin kertoa esimerkkejä tästä kokemastani vihasta ja siitä miten vihaa koen.
Olen vaikka bussissa/junassa/lentokoneessa, ja siellä joku pentu potkii selkänojaa, kirkuu ja rääkyy, niin että se tuntuu minusta pahalta ja tuottaa kärsimystä minulle.
Tunnen vihaa sitä pentua kohtaan ja toivon sydämessäni, että se kuolisi siihen paikkaan.
Istun normaalisti ja ketään pahoinpitelemättä. Saatan nousta ehkä ja mulkaista pennun typerää äitiä, joka ei tee mitään.
Matka on ollut sietämätön ja olen väsynyt ja kärsin.
Lapsi on tehnyt olostani pahan ja huonon.
Voin vielä illalla olla matkasta uupunut ja voida pahoin kun olen joutunut kärsimään kirkumisesta ja potkimisesta. Voin vielä illallakin ajatella, että olipas paskapentu ja paskaäiti.
En jää viikoiksi, vuosiksi ja loppuiäkseni vihaamaan sitä paskapentua. Jatkan elämääni.
Kunnes tulee taas joku seuraava tilanne, jossa joku toinen paskapentu tulee tuottamaan kärsimystä minulle. Ja samat vihan tunteet käyn läpi.
Minulla on vinkki teille, kenelle on ongelma että teidän lastanne kohtaan joku tuntee vihaa.
Ilmainen vinkki:
KASVATTAKAA LAPSENNE JA OPETTAKAA KÄYTTÄYTYMÄÄN!
Silloin kukaan ei vihaa teidän lasta.
Kukaan ei lakkaa vihaamasta lastanne käskemällä ja kieltämällä. Ei se toimi niin.
Kun nyt kuitenkaan noita häiriöitä ei aiheuta kuin ehkä yksi sadoista tuhansista lapsista, niin miksi vihaat koko ihmisryhmää? Se ei ole hyväksyttävää yhtään enempää kuin mikään rasismi. En muista milloin joku lapsi olisi aiheuttanut itselleni häiriötä. Ei tapahdu edes joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Haluan omalta osaltani tuoda esiin ettei ihmisryhmän avoin vihaaminen ole hyväksyttävää. Sellaisia ihmisiä pidetään yleisesti ottaen pahoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Jos naapurin nainen aiheuttaisi häiriötä, vihaisitko siis kaikkia naisia, kaikkia hänen ikäisiään naisia, kaikkia hänen nimisiään naisia, hänen värisiään naisia, vai mikä se ryhmä olisi jota alkaisit vihaamaan hänen takiaan? Miksi? Olisiko järkevämpää ymmärtää että häiriötä aiheuttaa tietty yksilö?
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se nyt tämän ketjun riehujistakin näkee että monella näistä on ihan oikeita mt-ongelmia. Vähän huvitti tuo Nyytin vihanhallintaohjeiden linkkaileminen jonkinlaisena puolustuksena omalle patologiselle vihalle. Kissakin näkee, että äänessä on mt-ongelmainen nuori opiskelija, jolle on tarjottu samaisia linkkejä YTHS:lla.
Nuo linkit on ensimmäisiä mitä löysin googlella. Jäin vähän ihmettelemään, tuota purkaustasi.
En ole nuori opiskelija ja minull ei ole mitään vihanhallinta linkkejä tarjottu missään, kun minulla ei ole vihanhallinnan kanssa ongelmia.
Puhut kuin olisi jotenkin huono asia olla nuori tai opiskelija. En ymmärrä ollenkaan.
Linkit olen siksi linkannut, että ihmiset ymmärtäisivät vihasta tunteena jotain, ja ettei sitä tarvitsisi niin kamalasti pelätä.
Pelkohan se on mikä teistä välittyy väkisinkin.
Ja todellakin, olette ihan vapaita linkkaamaan paremmat lähteet, kun kerran olette niin paljon viisaampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
En ole missään ryhmässä, enkä oikein ymmärrä miksi kuvittelet minun vihaavan koko ajan.
Ei minulla ole mitään ongelmaa tämän asian kanssa.
Älä mene sinne ryhmään ollenkaan, miksi menisit?
Minun vihan tunteeni ovat myös sellaisia että ne menee ohi. Minä olen ihan sinut sen kanssa, että koen vihaa.
Kuvitteletko sinä minut joksikin mikä aktiivisesti ja koko ajan tuntee vihaa jotain lapsia kohtaan harrastusmuotoisesti?
Ne on sinun omia kuvitelmiasi.
Voin kertoa esimerkkejä tästä kokemastani vihasta ja siitä miten vihaa koen.
Olen vaikka bussissa/junassa/lentokoneessa, ja siellä joku pentu potkii selkänojaa, kirkuu ja rääkyy, niin että se tuntuu minusta pahalta ja tuottaa kärsimystä minulle.
Tunnen vihaa sitä pentua kohtaan ja toivon sydämessäni, että se kuolisi siihen paikkaan.
Istun normaalisti ja ketään pahoinpitelemättä. Saatan nousta ehkä ja mulkaista pennun typerää äitiä, joka ei tee mitään.
Matka on ollut sietämätön ja olen väsynyt ja kärsin.
Lapsi on tehnyt olostani pahan ja huonon.
Voin vielä illalla olla matkasta uupunut ja voida pahoin kun olen joutunut kärsimään kirkumisesta ja potkimisesta. Voin vielä illallakin ajatella, että olipas paskapentu ja paskaäiti.
En jää viikoiksi, vuosiksi ja loppuiäkseni vihaamaan sitä paskapentua. Jatkan elämääni.
Kunnes tulee taas joku seuraava tilanne, jossa joku toinen paskapentu tulee tuottamaan kärsimystä minulle. Ja samat vihan tunteet käyn läpi.
Minulla on vinkki teille, kenelle on ongelma että teidän lastanne kohtaan joku tuntee vihaa.
Ilmainen vinkki:
KASVATTAKAA LAPSENNE JA OPETTAKAA KÄYTTÄYTYMÄÄN!
Silloin kukaan ei vihaa teidän lasta.
Kukaan ei lakkaa vihaamasta lastanne käskemällä ja kieltämällä. Ei se toimi niin.
Kun nyt kuitenkaan noita häiriöitä ei aiheuta kuin ehkä yksi sadoista tuhansista lapsista, niin miksi vihaat koko ihmisryhmää? Se ei ole hyväksyttävää yhtään enempää kuin mikään rasismi. En muista milloin joku lapsi olisi aiheuttanut itselleni häiriötä. Ei tapahdu edes joka vuosi.
En ole missään sanonut että vihaan koko ihmisryhmää.
Minulla on rakkaita kummilapsia itselläni ja monet lapset pitävät minusta ja seurastani vähän liikaakin.
Olen sanonut tuolla aikaisemmin, että vihaan osaa lapsista (ne teidän rääkyjät) osa on yhdentekeviä (ne ketkä on kasvatettu) ja vain harva on sellainen kenestä pidän.
Jos haluatte että kukaan ei KOSKAAN missään tilanteessa HETKEÄKÄÄN tunne teidän lastanne kohtaan vihaa, ja ajattele mielessään, että kuolisipa se rääkyjä, niin tulisi edes hetkeksi hiljaista, niin siihen voitte itse vaikuttaa.
Se ei auta että kiellätte netissä, haukutte inceleiksi ja nuoriksi opiskelijoiksi :D
Se auttaa parhaiten, että kasvatatte sen pentunne käyttäytymään.
Kun kasvatatte lapsenne, niin teitäkään ei halveksita ja vihata.
Jos ette viitsi kasvattaa, niin herätätte vihaa julkisilla paikoilla, kun häiritsette muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Haluan omalta osaltani tuoda esiin ettei ihmisryhmän avoin vihaaminen ole hyväksyttävää. Sellaisia ihmisiä pidetään yleisesti ottaen pahoina.
Jokainen ihminen kuuluu ihmisryhmään.
Minä en pidä ketään pahana vaikka vihaisi minua tai läheistäni.
Pidän pahoina ihmisiä ketkä TEKEVÄT pahoja tekoja tahallaan vain nauttiakseen siitä fiiliksestä.
Etkö ymmärrä olevasi ihan pimeä päästäsi kun pidät ihmisiä pahoina, vaikka he saattavat olla kuinka hyviä tahansa.
Ihminen joka tuntee vihaa, voi olla vaikka kuinka hyvä, ahkera, avulias, kiltti ja hyvä.
Se että leimaat ihmisen pahaksi, oman pelkosi takia, kertoo sinusta itsestäsi.
Edelleenkään se että vihaa huonosti kasvatettuja häirikkölapsia ja heidän välinpitämättömiä itsekkäitä äitejään, ei tarkoita, että vihaisi kaikkia lapsia tai äitejä.
Et voi käyttää tuota wöö wöö olemme ihmisryhmä, meitä ei siksi saa vihata ikinä, höpötystä minään suojakilpenäsi.
Jokainen kuuluu ihmisryhmään, eikä voi sitä käyttää puolustuksena huonolle käytökselleen.
Opettakaa lapsillenne käytöstavat, ja kukaan ei vihaa teitä.
Ei ole liikaa vaadittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sittenhän on hyvä, että heillä ei ole lapsia.
On hämmästyttävää, kuinka vähän sisältöä näillä ihmisillä on elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Jos naapurin nainen aiheuttaisi häiriötä, vihaisitko siis kaikkia naisia, kaikkia hänen ikäisiään naisia, kaikkia hänen nimisiään naisia, hänen värisiään naisia, vai mikä se ryhmä olisi jota alkaisit vihaamaan hänen takiaan? Miksi? Olisiko järkevämpää ymmärtää että häiriötä aiheuttaa tietty yksilö?
Miksi jankutatte koko ajan että vihaisin kaikkia lapsia.
Sanon tässä nyt KOLMANNEN KERRAN !
Vihaan OSAA lapsista. Niitä teidän rääkyviä ja huonosti käyttäytyviä hirviöitä, koska te aiheutatte kärsimystä muille.
Osaa lapsista en vihaa, mutten ihaile. He ovat ihan saman tekeviä, kuten muutkin tuntemattomat ihmiset. Jos osaa käyttäytyä ja on kirkumatta julkisilla paikoilla, niin ei tietenkään ole minun vihan kohteenani.
Hyvin pieni osa lapsista on sellaisia kenestä pidän. Eriyisen fiksut ja älykkään ja hyvin kasvatetut yksilöt.
En tätä enää neljättä kertaa jaksa vääntää teille.
Uskokaa jo näillä puheilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Jos naapurin nainen aiheuttaisi häiriötä, vihaisitko siis kaikkia naisia, kaikkia hänen ikäisiään naisia, kaikkia hänen nimisiään naisia, hänen värisiään naisia, vai mikä se ryhmä olisi jota alkaisit vihaamaan hänen takiaan? Miksi? Olisiko järkevämpää ymmärtää että häiriötä aiheuttaa tietty yksilö?
Miksi jankutatte koko ajan että vihaisin kaikkia lapsia.
Sanon tässä nyt KOLMANNEN KERRAN !
Vihaan OSAA lapsista. Niitä teidän rääkyviä ja huonosti käyttäytyviä hirviöitä, koska te aiheutatte kärsimystä muille.
Osaa lapsista en vihaa, mutten ihaile. He ovat ihan saman tekeviä, kuten muutkin tuntemattomat ihmiset. Jos osaa käyttäytyä ja on kirkumatta julkisilla paikoilla, niin ei tietenkään ole minun vihan kohteenani.
Hyvin pieni osa lapsista on sellaisia kenestä pidän. Eriyisen fiksut ja älykkään ja hyvin kasvatetut yksilöt.
En tätä enää neljättä kertaa jaksa vääntää teille.
Uskokaa jo näillä puheilla!
Kukahan täällä jankuttaa? Olet nyt kirjoittanut pelkästään viimeisimmän sivun viesteistä viestit 222, 223, 224, 225 229, 230, 231 ja 234. Suurimman osan myös sitä edeltävistä, mutta en mene laskemaan. Pitkiä, dramaattisia, hyvin tunnistettavia vuodatuksia. Sinulle vastaillaan täällä satunnaisesti. Ehkä ei pitäisi. Ollenkaan. Vaikuttaa siltä että vain lietsot itseäsi raivoon tarkoituksella. Ammattiapu olisi tosiaan paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin miehen eksän jostain tuollaisesta ryhmästä. Miehen juttujen perusteella olin varma, että taustalla jokin tällainen juttu
Kuten tuossa joku totesi niin lasten, perheiden ja varsinkin äitien täysin pidäkkeetön vihaaminen tuntuu olevan häkellyttävän yleistä tämän päivän parikymppisten keskuudessa. Että ei riitä ettei itse halua tai että ei erityisemmin pidä vaan että tuollainen kaikennielevä, raivoisa vihaaminen on lähes koko identiteetin perusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Jos naapurin nainen aiheuttaisi häiriötä, vihaisitko siis kaikkia naisia, kaikkia hänen ikäisiään naisia, kaikkia hänen nimisiään naisia, hänen värisiään naisia, vai mikä se ryhmä olisi jota alkaisit vihaamaan hänen takiaan? Miksi? Olisiko järkevämpää ymmärtää että häiriötä aiheuttaa tietty yksilö?
Miksi jankutatte koko ajan että vihaisin kaikkia lapsia.
Sanon tässä nyt KOLMANNEN KERRAN !
Vihaan OSAA lapsista. Niitä teidän rääkyviä ja huonosti käyttäytyviä hirviöitä, koska te aiheutatte kärsimystä muille.
Osaa lapsista en vihaa, mutten ihaile. He ovat ihan saman tekeviä, kuten muutkin tuntemattomat ihmiset. Jos osaa käyttäytyä ja on kirkumatta julkisilla paikoilla, niin ei tietenkään ole minun vihan kohteenani.
Hyvin pieni osa lapsista on sellaisia kenestä pidän. Eriyisen fiksut ja älykkään ja hyvin kasvatetut yksilöt.
En tätä enää neljättä kertaa jaksa vääntää teille.
Uskokaa jo näillä puheilla!
Kukahan täällä jankuttaa? Olet nyt kirjoittanut pelkästään viimeisimmän sivun viesteistä viestit 222, 223, 224, 225 229, 230, 231 ja 234. Suurimman osan myös sitä edeltävistä, mutta en mene laskemaan. Pitkiä, dramaattisia, hyvin tunnistettavia vuodatuksia. Sinulle vastaillaan täällä satunnaisesti. Ehkä ei pitäisi. Ollenkaan. Vaikuttaa siltä että vain lietsot itseäsi raivoon tarkoituksella. Ammattiapu olisi tosiaan paikallaan.
Parhaani mukaan argumentoin, mutta ilmeisesti sinulla on joku luetunymmärtämisen ongelma.
En ole missään raivon vallassa ja olen ihan rauhassa yrittänyt selittää sinulle asioita.
En tarvitse mitään ammattiapua edelleenkään.
Mitäpä luulet jos menisin nyt tässä hakemaan sitä ammattiapua ja "nuppitohtorin" hoitoa, sinun käskemänä.
Miten kuvittelet että se homma etenisi?
En minä saisi edes mitään lähetettä minnekään, kun minut naurettaisiin pihalle. "Vai on netissä joku käskenyt hakea apua vihaan?" "
Vihanhallintaan on syytä hakea apua silloin kun sitä ei hallitse, on väkivaltainen ja itselle on haittaa siitä.
En minä mene mitään terveydenhuoltoa kuormittamaan sen takia että sinulla on jotain ongelmia ja kuvittelet mielessäsi vaikka mitä.
Voisitko jotenkin aikuismaisesti perustella mikä teksteissäni oli sellaista mistä olet eri mieltä?
Mikä oli väärin ja millä perusteella?
Jokohan laittaisit parempia linkkejä vihaa käsitteleviin sivustoihin? Niitä ei ole kuulunut?
Et myöskään kertonut mikä linkeissä oli pielessä?
Mitään muuta et ole tehnyt kuin ad hominemia toisensa jälkeen. Kaikki viestisi ovat pelkkää henkilöön menemistä, enkä minä ole löytänyt YHTÄ AINOAA kunnollista argumenttia.
Vierailija kirjoitti:
Kuten tuossa joku totesi niin lasten, perheiden ja varsinkin äitien täysin pidäkkeetön vihaaminen tuntuu olevan häkellyttävän yleistä tämän päivän parikymppisten keskuudessa. Että ei riitä ettei itse halua tai että ei erityisemmin pidä vaan että tuollainen kaikennielevä, raivoisa vihaaminen on lähes koko identiteetin perusta.
Jos näet kaikkialla jotain kaikennielevää raivoisaa vihaamista, niin voisiko siihen löytyä peilistä syyllinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en inhoa lapsia, pidän aika monista lapsista. Mutta myönnän, että äiti-ihmisistä monia inhoan ja se inho mulle on syntynyt sitä kautta, mikä heidän asenne lapsettomia naisia kohtaan on. Miehien suhtautuminen meihin usein on paljon parempi.
En voi ymmärtää ihmistä joka äitinä menee vapaaehtoisesti lapsettomien sivuile "viihdyttämään" itseään, ja sitten on ihmeissään kun siellä ei tykätä lapsista.
Sitten tehdään ketju jossa itketään kun kaikki ei tykkää lapsista ja osa kirjoittaa heistä vihaisesti.
Minä itse vihaan osaa lapsista, ja osaa vanhemmista. Osa on yhdentekevää sakkia ja äärimmäisen pieni minoriteetti on sellaisia kenestä pidän.
Minä en koe syyllisyyttä vihan tunteestani. Se on ihan oikeutettu tunne ja on erittäin tervettä ja oikein tuntea vihaa.
Se on sairasta ja väärin, kun jotkut yrittää kieltää toisilta normaalin ja terveen tunteen.
Jos lapsenne ei osaa käyttäytyä, ettekä viitsi tai ymmärrä sitä kasvattaa, on lapsenne ja te, ansainneet vihani.
Jos aiheutatte muille kärsimystä ja pahaa oloa, teitä saa vihata.
Minulle aiheutta kärsimystä ja pahaa oloa lasten kirkuminen ja rääkyminen. Se on ihan sama asia, kuin jollekin ihmiselle on vaikka hajuisteiden lotraaminen. Jos joku saa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahaa oloa siitä, että joku itsekäs moukka lotraa myrkkyjä päällensä ja pakottaa toiset niitä haistamaan, on lotraaja ansainnut vihan osakseen.
Jos lapsi kirkuu niin että toisten korviin sattuu ja toisille tulee siitä kärsimystä, niin sitä lasta saa vihata.
Kyllä! Ihan oikeasti sitä lasta ja sen kyvytöntä vanhempaa saa vihata. Tietenkään vihan kohteelle ei saa tehdä mitään rikollista, mutta heitä saa vihata.
Ihan noin yleisesti kysyisin että kannattaisiko vähän harjoittaa itsereflektiota jos huomaa *vihaavansa* ihmisiä vain siksi että he ovat vähän ärsyttäviä, eivät kuitenkaan esimerkiksi massamurhaajia tms? Tuota omaa esimerkkiäsi lainatakseni, kuinka täysijärkiseltä kuulostaisi jos selittäisin suu vaahdossa *vihaavani* hajusteita käyttäviä ihmisiä? Mua ärsyttää esimerkiksi rullaportaissa väärin ryhmittyvät ihmiset, mutta en perusta identiteettiäni heidän vihaamisensa varaan.
Ei.
Ei vihan tunne ole mikään sellainen, että sitä saisi tuntea vain jotain massamurhaajaa kohtaan.
Ihan sitä saa tuntea vaikka naapuriaan kohtaan.
Sinä voisit kokeilla itse reflektoida itseäsi ja miettiä mikä siinä vihassa nyt on sellaista, että se on sinulle noin iso mörkö.
Oletpa aika omituinen kun höpötät jostain, että tässä muut olisivat perustaneet identiteettinsä vihaamisen varaan. Kerta kaikkiaan omituinen ajatus.
Minä vihaan rääkyviä lapsia. Se ei tarkoita, että olisin identiteettini perustanut vihaamiseen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi.
Minusta vaikuttaa että jotenkin pelkäät vihaamista, tai et oikein ole ymmärtänyt sitä konseptia.
Sinusta tulee myös vähän sellainen kuva, että yrität itseäsi jotenkin nostaa muiden yläpuolelle, tuolla persusteella, että sinä et vihaa, ja tuolla että maalaat muista ihmisistä jonkun hullun kuvan, jossa heillä se viha on muka koko identiteetti.
Maalaamasi kuva on höpötystäsi.
Itse sinä siinä vihan tunteessasi vain kylvet ja oman mielesi tuolla pilaat. Ei ne kirkuvat lapset ja niiden vanhemmat välitä epänormaalista vihantunteestasi. Ihan siksi kannattaisi hakea apua. Itse en vihaa mitään. Oloni on sitä myöten oikein mukava aika pitkälle koko ajan.
Ei vihaan tarvitse mitään apua. Ei se ole mikään sairaus tai vamma.
Silloin jos on ongelmia tunnistaa ja tuntea tunteita, silloin voi olla tarpeen hakea apua.
Mihinkään normaaliin tunteeseen ei tarvitse hakea mitään apua.
En minä kylve vihan tunteessani.
Se että ihminen tunnistaa itsessään vihan tunteita, ja niitä uskaltaa tuntea, on tervettä.
Se on vinksahtanutta että komennellaan toisia menemään hoitoon, jos toinen uskaltaa myöntää, että hei mulla on vihan tunteita ja tunnen niitä.
Se että joku tuntee vihaa, ei tarkoita että tämä ei mitään muuta tekisi kuin vihaisi ja olisi siinä vihan tunteessan koko ajan, saati että hänen identiteetti olisi vihaaja.
Olet sinä aika mustavalkoisesti ajatteleva ihminen, jos sinulle ei ole muutä kuin on ja off.
Minä tunnen kaikkia tunteita.
Kirjoitin tässä ketjussa, että tunnen vihaa, koska ketjussa käsitellään sitä aihetta.
Ei tässä käsitellä iloa, suruna, häpeää tai pelkoa.
Siksi en erikseen mainunnut, että joo tunnen niitäkin. Oletin että teillä on sen verran järkeä päässä, että ymmärrätte minun tuntevan myös niitä.
Mutta sain pettyä.
Totta kai te näätte mielikuvissanne jonkun raivoisan miehen jolla ei ole naista, ja joka koko ajan piehtaroi vihassa, tuntematta muuta.
Olette väärässä. Olen normaali nainen, enkä kuvittelemanne hirviö.
Teidän pitää vaan nyt hyväksyä se että ihmiset tuntevat vihaa, eikä se tee heistä mitään hirviötä tai mielisairasta.
No täytyyhän sen olla raskasta jos tuntee vihaa jotain noin yleistä kohtaan kuin lapset. Omat vihantunteeni on hyvin harvinaisia, satunnaisia ja menevät nopeasti ohi. Todellakin hakisin apua jos tuntisin vihaa jotain kohtaan joka vaikuttaa elämääni jatkuvasti. Sitä paitsi vihan tunteminen ihmisryhmää kohtaan ei ole hyväksyttävää, vaan tuomittavaa. Tuollainen fb-ryhmä pitäisi poistattaa. Ei muitakaan ihmisryhmiä saa avoimesti vihata sosiaalisessa mediassa.
Millä tavalla on raskaampaa vihata sinun rääkyvää lastasi, kuin rääkyvää naapurin akkaa?
Eihän viha ole kenellekään varmasti mikään nautinnollinen tunne, mutta normaali tunne se on.
EIkö sinulla itselläsi ole raskasta kun teet toisten ihmisten tunteista itsellesi tuollaisen ongelman, että niitä pitää yrittää täällä kieltää ja pakottaa olemaan olematta.
En ole itse nähnyt tuota kyseistä fb-ryhmää, enkä osaa sanoa onko siellä mitään rikollista.
Mitäpä luulet, mitä se vaikuttaa jos noita ryhmiä kielletään? Ihmiset alkaa sinun huonosti kasvatettua lasta ihailemaan?
Niin varmaan kuvittelet. Rasismikin loppuu kun kielletään kaikki ryhmät ja n-sana.
Ei se mene ihan niin.
Jos naapurin nainen aiheuttaisi häiriötä, vihaisitko siis kaikkia naisia, kaikkia hänen ikäisiään naisia, kaikkia hänen nimisiään naisia, hänen värisiään naisia, vai mikä se ryhmä olisi jota alkaisit vihaamaan hänen takiaan? Miksi? Olisiko järkevämpää ymmärtää että häiriötä aiheuttaa tietty yksilö?
Miksi jankutatte koko ajan että vihaisin kaikkia lapsia.
Sanon tässä nyt KOLMANNEN KERRAN !
Vihaan OSAA lapsista. Niitä teidän rääkyviä ja huonosti käyttäytyviä hirviöitä, koska te aiheutatte kärsimystä muille.
Osaa lapsista en vihaa, mutten ihaile. He ovat ihan saman tekeviä, kuten muutkin tuntemattomat ihmiset. Jos osaa käyttäytyä ja on kirkumatta julkisilla paikoilla, niin ei tietenkään ole minun vihan kohteenani.
Hyvin pieni osa lapsista on sellaisia kenestä pidän. Eriyisen fiksut ja älykkään ja hyvin kasvatetut yksilöt.
En tätä enää neljättä kertaa jaksa vääntää teille.
Uskokaa jo näillä puheilla!
Kukahan täällä jankuttaa? Olet nyt kirjoittanut pelkästään viimeisimmän sivun viesteistä viestit 222, 223, 224, 225 229, 230, 231 ja 234. Suurimman osan myös sitä edeltävistä, mutta en mene laskemaan. Pitkiä, dramaattisia, hyvin tunnistettavia vuodatuksia. Sinulle vastaillaan täällä satunnaisesti. Ehkä ei pitäisi. Ollenkaan. Vaikuttaa siltä että vain lietsot itseäsi raivoon tarkoituksella. Ammattiapu olisi tosiaan paikallaan.
Olet nyt vihainen kun tiedät itsekin, ettet lapsinesi tule koskaan pääsemään siihen ryhmään, ketä ihailtaisiin tai keheen suhtauduttaisiin edes neutraalisti.
Omassa itsessäsi on vika että pysytte vihattujen ryhmässä.
Suurin osa ihmisistä ei ole toisten ihmisten jatkuvan vihan kohteena, vaan kyllä sellainen yksilö joka koko ajan saa vihaa osakseen, on ihan itse sen ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tämän ilmiön. Työkaverinani oli joku aika sitten vapaaehtoisesti lapsettomaksi identifioituva nainen, joka oli aidosti lapsivihamielinen. Hän saattoi työpaikan kahvipöydässä ihan avoimesti yökötellä ja tokaista "hyi", jos ylpeä mummi mainitsi jotain lapsenlapsestaan ja lapsiperheellisiin asiakkaisiin hän suhtautui kriittisemmin kuin muihin.
Minulla tulee aina kauhea myötähäpeä tällaisten ihmisten puolesta. Todella huonoa käytöstä avoimesti vihata yhtään mitään ihmisryhmää. Luultavasti näillä fanaattisimmilla veloilla ei ole kaikki ihan ok.
Itse tunnen aika paljonkin veloja. Kaikki normaaleja lapsiin neutraalisti suhtautuvia. Kukaan ei vihaa eikä sekoile. Ymmärrän kipakat vastaukset sukulaistädille tai työkaverille tms. joka alkaa kyselemään lasten perään. Koska sekin on huonoa käytöstä. Mutta en ymmärrä sitä, että netissä ilman mitään triggeröivää tekijää haukutaan ja vihataan lapsia. Älytöntä touhua!
En ole missään ryhmässä, enkä oikein ymmärrä miksi kuvittelet minun vihaavan koko ajan.
Ei minulla ole mitään ongelmaa tämän asian kanssa.
Älä mene sinne ryhmään ollenkaan, miksi menisit?
Minun vihan tunteeni ovat myös sellaisia että ne menee ohi. Minä olen ihan sinut sen kanssa, että koen vihaa.
Kuvitteletko sinä minut joksikin mikä aktiivisesti ja koko ajan tuntee vihaa jotain lapsia kohtaan harrastusmuotoisesti?
Ne on sinun omia kuvitelmiasi.
Voin kertoa esimerkkejä tästä kokemastani vihasta ja siitä miten vihaa koen.
Olen vaikka bussissa/junassa/lentokoneessa, ja siellä joku pentu potkii selkänojaa, kirkuu ja rääkyy, niin että se tuntuu minusta pahalta ja tuottaa kärsimystä minulle.
Tunnen vihaa sitä pentua kohtaan ja toivon sydämessäni, että se kuolisi siihen paikkaan.
Istun normaalisti ja ketään pahoinpitelemättä. Saatan nousta ehkä ja mulkaista pennun typerää äitiä, joka ei tee mitään.
Matka on ollut sietämätön ja olen väsynyt ja kärsin.
Lapsi on tehnyt olostani pahan ja huonon.
Voin vielä illalla olla matkasta uupunut ja voida pahoin kun olen joutunut kärsimään kirkumisesta ja potkimisesta. Voin vielä illallakin ajatella, että olipas paskapentu ja paskaäiti.
En jää viikoiksi, vuosiksi ja loppuiäkseni vihaamaan sitä paskapentua. Jatkan elämääni.
Kunnes tulee taas joku seuraava tilanne, jossa joku toinen paskapentu tulee tuottamaan kärsimystä minulle. Ja samat vihan tunteet käyn läpi.
Minulla on vinkki teille, kenelle on ongelma että teidän lastanne kohtaan joku tuntee vihaa.
Ilmainen vinkki:
KASVATTAKAA LAPSENNE JA OPETTAKAA KÄYTTÄYTYMÄÄN!
Silloin kukaan ei vihaa teidän lasta.
Kukaan ei lakkaa vihaamasta lastanne käskemällä ja kieltämällä. Ei se toimi niin.