Lue keskustelun säännöt.
Mies pääsee klo14 eikä millään saa lapsia ulos!
27.03.2017 |
Lähden välillä illaksi tekemään keikkatyötä ja mies on kotona töiden jälkeen 1v ja 5v kanssa. Vaikka ruoka on valmiina jne kaikki heillä niin mies saa aikaiseksi lähteä ulkoilemaan lasten kanssa vasta joskus kuuden aikaan. 1v ehtii jo monet itkut välissä ja alkaa jo hermostua, sitten kun tulevat sisälle on väsy ja itkuinen. Mies vetkuttelee kotona juoden kahvia jne....hälläväliä lasten aikatauluista tai mistään. Harmittaa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella ymmärrän kyllä täysin, miksi pikkulapsiperheissä erotaan niin paljon. Koko elämä aikataulutettu jonkun toisen toimesta, kun pääsee töistä kotiin alkaa uusi "työvuoro" toiselle pomolle, joka sitten kellon kanssa tarkkailee ja arvostelee töiden jälkeä. Toisin sanoen kun oma päätäntävalta kaikista asioista, jopa omasta vapaa-ajankäytöstä on täysin ulkoistettu jollekin toiselle ihmiselle, niin ymmärrän kyllä täysin että alkaa ahdistamaan. Asuvatko kaikki kaupungeissa siten, että edes 5-vuotiaat lapset eivät voi leikkiä pihalla ilman aikuisten jatkuvaa valvontaa? Kyllä nimittäin aivan varmasti turhauttaa sekä miestä että naista nököttää jossain puiston laidalla pari tuntia päivässä kun olisi muutakin tekemistä. Kaikki sympatiat kyllä kaikille nykyäideille ja -isille ketkä jaksavat tuota showta pyörittää vielä työpäivänsäkin jälkeen (tai ennen), olette superihmisiä!
Ainoat "pomot" työpäivän jälkeen tässä ovat kyllä ne lapset niin isälle kuin äidillekin, niinkuin kuuluu ollakin jos lapsia on mennyt tekemään.
Jos toinen yrittää ottaa kokonaiskuvan huomioon ja rytmittää elämää niin että kaikki pääsisivät helpommalla ja toinen pelkkää laiskuuttaan sabotoi jutun ja vielä sättii päälle, saa sellainen liitto kaatuakin. Siinä se mies on hankalin kakaroista.
Ei kai sillä merkitystä ole kuka se "pomo" on siellä vapaa-ajalla, mutta jos lapset määräävät kaiken mitä talossa milloinkin tapahtuu, niin pitäisin sitä kyllä vähän vastuuttomana. Nainen on ensin luonut sen rytmin omalta kannaltaan parhaimmaksi, ja sitten pakotetaan toinenkin aikuinen siihen samaan rytmiin, eikä yritetä luoda uusia rutiineja mitkä sopisivat molemmille, tämän takia kirjoitin että siellä kotona on se toinen pomo joka päättää sitten missä rytmissä vapaa-aika sujuu.
Kuten sanoin, ymmärrän täysin miksi tuossa vaiheessa tulee avioero ja ymmärrän sekä miestä että naista, kummankaan kenkiin en haluaisi missään nimessä hypätä. Kai nainen sitten kuitenkin ymmärtää, että jos lapset ovat joinain viikonloppuina isällään, ne rytmit eivät siellä ainakaan päde millään tavalla, mutta ehkä siitä ei isommille lapsille olekaan niin paljon haittaa.
Se nainen (tai enemmän kotona oleva) kyllä luo sen rytmin niille lapsille sopivaksi, ei itselleen. Ei mulla ole mitään mielenkiintoa aloittaa kotipäivää seitsemältä aamulla. Mutta lapsi herää siihen aikaan, niin vähän pakko nousta itsekin.
Entisaikaan kun ei tarvinnut lapsen jokaisen päivän olla elämys ja täynnä onnea, tuo ongelma ratkaistiin yksinkertaisesti valvottamalla viikko vähän pidempään ja sitten rytmi kääntyi tunnilla. Tai jäätiin itse sänkyyn ja otettiin lapsi sinne ja käskettiin olemaan hiljaa. Nykyään se päätös, että tekee lapsia tarkoittaa että ei ole enää minkäänlaista kontrollia omasta elämästään seuraavaan kymmeneen vuoteen vapaa-ajasta puhumattakaan, kaiken päättää mystinen lapsentahtisuus ja se miten lapset viihtyvät missäkin, aikuisista viis. Kaikki eivät tätä välttämättä ymmärrä vieläkään etukäteen ja siksi täysin ymmärrän senkin että joku luovuttaa eikä jaksa tuollaista perhe-elämää. Kuten sanoin, ei käy kateeksi lainkaan.
Meilläkin ex-mies oli tuota mieltä, että antaa vaan lasten herätä ja itse voi jäädä makaamaan sänkyyn, kyllä ne keskenään pärjää. Jokainen täysjärkinen tajuaa että sellainen ei onnistu käytännössä. Tai että otetaan lapsi viereen ja käsketään olla hiljaa :D :D Kumma kyllä saatiin todella äkkiä häipyä sängystä häiritsemästä miehen unia, jos joskus sellaista erehtyi yrittämään.
Eihän se onnistu jos lapsi ei ikinä tottele tai tee mitä käsketään, tai osaa leikkiä edes kotona yksinään vaan pitää aina joku aikuinen olla siinä vieressä keskittymässä. Nykyään ihmettelen sitäkin, että aikuiset leikkivät lasten kanssa joka päivä, mitä ihmettä? Miksi ihmeessä aikuisten täytyy viihdyttää jatkuvasti ja keksiä jotain ohjattua ohjelmaa, eihän lapsen mielikuvitus kehity mihinkään tuollaisesta. Itse en tosiaan saa mitään irti siitä että leikin jollain pikku-ukoilla, ja nykyvaatimusten lasten kasvatukselle ollessa aivan älyttömät (mielestäni siis), jätän lapset tekemättä kokonaan. Huomaatko myös, että laillani ajatteleva miehesi on nykyään ex. En ihmettele lainkaan.
Jep. Laita vaan taas ne lastenohjelmat pyörimään jos aamulla ramasee, ei ne lapset siitä mene rikki. Osaa ne kiivetä itse hakemaan murot kaapistakin, eipä ne vielä nälkäänkään ole kuolleet. Hyvä juttu jos tajuat olla tekemättä lapsia ja eksän yhteystiedot saat oitis, sopisitte hyvin yhteen.
Eivät varmasti mene rikki jos molemmat vanhemmat eivät salamana viikonloppuna sinkoa sängystä ylös kun kullannuppu vähän inahtaa, ja jos viisivuotias esimerkiksi ei osaa ottaa itse ruokaa keittiöstä, niin mielestäni kasvatus on mennyt pieleen eikä oma-aloitteisuutta ole suosittu mitenkään. Eksääsi en huolisi, koska en tosiaankaan halua lapsia nimenomaan viikonlopuksi omaa rytmiäni häiritsemään, ja niinpä en tee enkä ota muiden lapsia huollettavaksi koska haluan aikuisena itse päättää oman elämäni ja vapaa-aikani rytmistä. Jos lasten äideille nimenomaan nuo rutiinit ja rytmit ovat niin tärkeitä, niin luonnollista olisi että äiti ottaa vetovastuun lapsista niin pitkään kun ne rutiinit ovat tärkeitä ja isä hoitaa sitten kaikki harrastukset ja ulkoilut kun lapset ovat vanhempia.
Tai tietenkin voi myös erota ja hoitaa lapset omalla vuorollaan miten parhaaksi näkee ilman kompromisseja, tämänkin on todella suosittu ratkaisu nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti moni mies kokee lapset mieluisaksi ainoastaan tekovaiheessa, sen jälkeen ei haittaisi, vaikka niitä ei olisi olemassakaan.
Mun mies on tehnyt passaamisellaan lapsista niin kauheita marisijoita, että tekee mieli jättää sekä mies että lapset. Niitä muroja ei saatana voi mennä itse ottamaan, koska iskä ei ole koskaan sanonut, että otatte yksin, vaan noussut aina antamaan ne!!! Niin sitten mullekin HUUDETAAN, että muroja! Mitenköhän sitten suupielet pannaan, kun häivyn perheestä kokonaan, koska en kestä ettei niitä muroja saa sieltä kaapista kersa otettua?!?!
Mä jätän miehen yksin huolehtimaan rääkyvistä räkänokista!
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti moni mies kokee lapset mieluisaksi ainoastaan tekovaiheessa, sen jälkeen ei haittaisi, vaikka niitä ei olisi olemassakaan.
Miten joku voi olla niin tyhmä, ettei tajua tätä miehistä ennen kuin lisääntyy? :D
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti moni mies kokee lapset mieluisaksi ainoastaan tekovaiheessa, sen jälkeen ei haittaisi, vaikka niitä ei olisi olemassakaan.
No ei tuo nykyajan perhe-elämä kyllä kuulosta mitenkään houkuttelevalta, että en tätäkään ihmettele lainkaan. Vai onko minuutilleen aikataulutettu vapaa-aika ja puiston laidalla seisoskelu jonkun mielestä muka mieluisaa? Lapset tietenkin ovat varmasti erittäin mieluisia, mutta tuo muu elämä mikä tuntuu nykyään olevan pakollista suorittamista myös vapaa-ajalla päivästä toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se jännä. Jos nainen hoitaa ns. miesten töitä eikä tee niitä just niinkuin mies sanoo, käskee, opettaa, neuvoo,määrää - niin nainen saa kuulla kunniansa. Ja nainenhan tekee niinkuin mies käskee ne miesten hommat. Kunhan ne on hyvin perusteltu!
Mutta kun mies tekee niitä perinteisiä naisten hommia, niin miehen touhuun ei saa puuttua! Tai muutoin se on heti nalkutusta. Ts. miestä ei nainen komenna. Toisinpäin vaikuttaa olevan normi (aika monta miespomoa, jolla pelkkiä naisia alaisinaan).
Sulla on ääliömies. JA erittäin sovinistinen.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä. Jos nainen hoitaa ns. miesten töitä eikä tee niitä just niinkuin mies sanoo, käskee, opettaa, neuvoo,määrää - niin nainen saa kuulla kunniansa. Ja nainenhan tekee niinkuin mies käskee ne miesten hommat. Kunhan ne on hyvin perusteltu!
Mutta kun mies tekee niitä perinteisiä naisten hommia, niin miehen touhuun ei saa puuttua! Tai muutoin se on heti nalkutusta. Ts. miestä ei nainen komenna. Toisinpäin vaikuttaa olevan normi (aika monta miespomoa, jolla pelkkiä naisia alaisinaan).
Sulla on ääliömies. JA erittäin sovinistinen.
Onkohan tämä ihan tosielämässä näin? Vai onko perheissä muka vieläkin "miesten ja naisten hommat" erikseen? Jos itse ottaisin tuollaisen miehen jonka mielestä on naisten ja miesten hommia, niin en todellakaan yllättyisi että tällaista miestä ei se lastenhoito nappaa juuri sillä tyylillä kuin perheen äiti oli asian ajatellut hoidettavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistäkää ne miehet myös kärsimään tekojensa seuraukset! Eli jos mies ulkoiluttaa lapset liian myöhään tai antaa nukkua päiväunet liian myöhään, mies myös hoitaa seuraukset eli väsyneen lapsen iltapalan ja muut iltatoimet ja nukuttamisen. Ei ne muuten opi!
Aloittajan olisi hyvä ymmärtää se tosiasia, että hänen tapansa ei ole välttämättä se ainoa oikea tapa hoitaa asioita. Aloittaja on itsekäs, toki myös lapsellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet menee aina lasten suhteen missä aita matalin: roskaruokaa, liian pitkiä päiväunia, puistoilu muuttuukin ostoskeskustepasteluksi, hampaidenpesu ksylitolitabletiksi. Ja näistä kun huomautat, olet päällepäsmäröivä nalkuttava akka.
Nimim. 3 lasta, 2. aviomies
Onkohan nämä vaan matalasta koulutettujen miesten ominaisuuksia/ tyyliä lasten suhteen alittaa rimaa?
Noh, suurempaa otantaa mulla ei ole kuin nää kaksi miestä: toinen on insinöörin tehtävissä ja toinen on toimitusjohtaja, jonka valkokaulusputiikin liikevaihto on useita kymmemiä miljoonia euroja. Että en nyt ihan pohjasakimmaksi heitä kutsuisi. Tässä asiassa ovat kyllä olleet tyhmiä.
T. Nro 10
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet menee aina lasten suhteen missä aita matalin: roskaruokaa, liian pitkiä päiväunia, puistoilu muuttuukin ostoskeskustepasteluksi, hampaidenpesu ksylitolitabletiksi. Ja näistä kun huomautat, olet päällepäsmäröivä nalkuttava akka.
Nimim. 3 lasta, 2. aviomies
Onkohan nämä vaan matalasta koulutettujen miesten ominaisuuksia/ tyyliä lasten suhteen alittaa rimaa?
Noh, suurempaa otantaa mulla ei ole kuin nää kaksi miestä: toinen on insinöörin tehtävissä ja toinen on toimitusjohtaja, jonka valkokaulusputiikin liikevaihto on useita kymmemiä miljoonia euroja. Että en nyt ihan pohjasakimmaksi heitä kutsuisi. Tässä asiassa ovat kyllä olleet tyhmiä.
T. Nro 10
Mies olettaa lompakkoloisvaimon hoitavan lapset.
Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet menee aina lasten suhteen missä aita matalin: roskaruokaa, liian pitkiä päiväunia, puistoilu muuttuukin ostoskeskustepasteluksi, hampaidenpesu ksylitolitabletiksi. Ja näistä kun huomautat, olet päällepäsmäröivä nalkuttava akka.
Nimim. 3 lasta, 2. aviomies
Onkohan nämä vaan matalasta koulutettujen miesten ominaisuuksia/ tyyliä lasten suhteen alittaa rimaa?
Noh, suurempaa otantaa mulla ei ole kuin nää kaksi miestä: toinen on insinöörin tehtävissä ja toinen on toimitusjohtaja, jonka valkokaulusputiikin liikevaihto on useita kymmemiä miljoonia euroja. Että en nyt ihan pohjasakimmaksi heitä kutsuisi. Tässä asiassa ovat kyllä olleet tyhmiä.
T. Nro 10
Mies olettaa lompakkoloisvaimon hoitavan lapset.
Ei muuta.
No todellakin olettaa! Kun työpäivät on 15 h/pv, niin aika vähän pystyy osallistumaan. T. Nro 10
Mua huojentaa kuulla että kovissa ammateissa olevat miehet voivat olla tyhmiä lasten suhteen. Mietin juuri tässä suhteessa kateellisena, että hyvin koulutetut miehet varmasti kasvattavatkin lapset hyvin.
Tv. Maisteriäiti jonka mies teknikko
Joskus tuntuu, että otetaan aivan turhan suuria murheita siitä, että kasvatus ja muu on täydellistä.
Itse kasvoin kahden akateemisesti koulutetun uraihmisen perheessä. Äitini toki oli kotona pari-kolme ensimmäistä ikävuottani, mutta sen jälkeen palasi työelämään tekemään uraa. Vanhempani palkkasivat arkipäiviksi lastenhoitajan, koska ei heillä ollut aikaa minulle kuin arki-iltaisin kuuden jälkeen, kun molemmat palasivat töistä. Sen jälkeen muuten aina tarkastettiin kyllä oliko läksyt tehty, mutta eipä vanhemmat kovin paljon muuten jaksaneet raskaiden työpäivien jälkeen puuhastella. Viikonloppuna oltiin tietysti yhdessä enemmän ja tehtiin kaikenlaista. Käytiin laskettelemassa, uimassa, mökillä ja niin poispäin.
Ihan hyvin pärjäävä ihminen minustakin kasvoi ja jatkoinpa vielä perheen akateemisia perinteitä... Paljon lämpimiä muistoja lapsuudesta. Minusta kasvoi myös aika itsenäinen ja pärjäävä ihminen, vaikka vanhemmat eivät olleet kokoajan aktivoimassa. Osasin leikkiä itsenäisesti ja luin paljon lapsena, harrastinkin kaikenlaista (jalkapalloa, karatea, partiota). Ja ainahan kavereile saattoi soittaa (lankapuhelimella) ja mentiin sitten ulos ja muualla puuhailemaan kaikenlaista. Viikonloppuaamuisin oli muuten ihan selvää, että vanhemmat nukkuvat sinne 10 tienoille ja jos on nälkä, aamupalaa voi tehdä itsekkin ennen sitä.
Jos on varaa ja tekee pitkiä päiviä, kannatta palkata lastenhoitaja jakamaan sitä taakkaa vähän. En tiedä miksi se on niin tärkeää pärjätä itsenäisesti. Monissa kulttuureissa käytetään lastenhoitajia apuna arjessa, kun vahemmat käyvät töissä..
Hyi ku kuulostaa ahdistavalta arjelta... Onks tää miehen välinpitämättömyys lasta/lapsia kohtaan piirre joka tuli esiin vasta omien lasten myötä? Aika vastuutonta olis nimittäin tehä lapsi jonkun kaa jota se ei yhtään tunnu kiinnostavan... Tuntuu ettei joillain oo mitään kriteereitä isän suhteen vaan väkisin pitää se lapsi saada eikä haluta siitä parisuhteestakaan luopua vaikkei olla ollenkaan samalla sivulla lapsen/lasten kasvatuksen suhteen.
Valivalivali, ap. Anna miehen tehdä tavallaan
Onpa huvittava ketju :'D ei meillä ollut noin vaikeaa kun teinimme oli pieni. Eikä vieläkään... ehehee, mitä nillitystä
Jep. Laita vaan taas ne lastenohjelmat pyörimään jos aamulla ramasee, ei ne lapset siitä mene rikki. Osaa ne kiivetä itse hakemaan murot kaapistakin, eipä ne vielä nälkäänkään ole kuolleet. Hyvä juttu jos tajuat olla tekemättä lapsia ja eksän yhteystiedot saat oitis, sopisitte hyvin yhteen.