Lue keskustelun säännöt.
Kaksi kuollut junan alle tänään - Turussa ja Vantaalla. Miksi raiteille pääsee niin helposti päättämään päivänsä?
26.03.2017 |
Junien myöhästely henkilövahinkojen takia on todella yleistä, viikottaista. Pääradalle kun mennään kuolemaan, niin tuhansien ja tuhansien junamatkustajien matkanteko viivästyy.
Miksei kriittisimmillä rataosuuksilla ole mahdollisuutta estää radalle pääsy?
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Toisilla sitä empatiaa on ja toisilla ei. Onneksi en kuulu jälkimmäisiin.
Miten se empatiasi vaikuttaa siihen puolen neliökilometrin alueelle levinneelle veriselle suolimössölle?
Miksi empatiasi ei ulotu heille jotka joutuvat kärsimään tuon idiootin itsekkäästä teosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Donald Trump on aitojen rakentamisen erikoismies, tonttu apuun.
Kaverini (reilu parikymppinen mies), joka asuu junaradan läheisyydessä, kertoi kerran kävelleensä usein keskikaupungilta rautatietä pitkin kotiinsa humalassa bailattuaan ensin keskikaupungilla, muttei ollut saanut autokyytiä kotiin. Hän sanoi kerran kaatuneensa rautatiellä kävellessään niin, että loukkasi jalkansa pahoin ja nukahti keskelle rautatietä. Hän kuitenkin heräsi riittävän ajoissa ja vältti kuoleman.
Voitko ap suositella miten päättää päivänsä niin ettei sun elämäsi siitä häiriintyisi? Rekan eteen ei saa ajaa kun rekkakuskiparka säikähtää. Jos ajat kallioon niin ap luultavasti on satunnaisella reissulla just sillä tieosuudella ja taas on elin otsassa kun oli käytettävä kiertotietä. Jos vetää ranteet auki niin voi kamalaa kun naapuri on jättänyt hirveän siivon. Jos lykkää sitä itsaria niin varmaan ärsyttää että miks tuollainenkin syrjäytynyt avohoitopummi saa olla ja loisia ap:n verovaroilla. Oliskohan niillä junan eteen menoa harkitsevilla isompia ongelmia kuin sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni haluaa päättää päivänsä? Eikö tässä maassa saa apua kun sitä tarvitsee?
No kun sitä ei nimenomaan saa - silloin kun sitä tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla sitä empatiaa on ja toisilla ei. Onneksi en kuulu jälkimmäisiin.
Miten se empatiasi vaikuttaa siihen puolen neliökilometrin alueelle levinneelle veriselle suolimössölle?
Miksi empatiasi ei ulotu heille jotka joutuvat kärsimään tuon idiootin itsekkäästä teosta?
Empatiaa riittää mulla kyllä itsemurhan tehneelle ja veturinkuljettajalle sekä muille oikeasti kärsimään joutuneille, mutta ei alottajan kaltasille itsekkäille kitisijöille.
Vaikeita asioita.
Ihmisten oikeanlainen välittäminen ja auttaminen voisi estää näiltä surullisilta tarinoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Junat voisivat ajella verisinä pääteasemalle saakka, niin ei tapahtuisi niin paljon myöhästymisiä. Turha radalle kuolleen takia on junaa seisottaa.
Ihan samaa mieltä.
Kun kerran kuuluu pläts!, niin mitä ihmettä varten se juna pitää enää pysäyttää? Mitä siinä enää voidaan tehdä ja mitä sillä pysäyttämisellä voitetaan?
Junankuljettaja voisi ihan hyvin vaan soittaa poliisille ja ilmoittaa tapahtuneesta asiasta. Ei sen asian selvittämiseen enää pysähtynyttä junaa tarvita...!
Mitä olisi mieltä asiasta, jos junan alle jäänyt olisi sinun isäsi tai äitisi, sisaruksesi, puolisosi, lapsesi tai läheinen rakas ystäväsi?
Joku menettää henkensä, mutta MINUN juna myöhästyy, se on tässä tärkeintä. 🤔😳 Kuule, ihan oikein sulle!
Nämä ihmiset olisivat voineet myös hirttää itsensä komeroon sen sijaan, että kiusaavat itsemurhahimoissaan muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliskohan niillä junan eteen menoa harkitsevilla isompia ongelmia kuin sinulla?
No on varmasti, en minä ole itseäni tappamassa. Suurin ongelmani tällä hetkellä elämässäni on se että töissä kyllästyttää kun ei ole haasteita.
En silti näe että olisi hyväksyttävää traumatisoida junankuljettaja tai muutenkaan aiheuttaa ongelmia muille siksi että itsellä olisi ongelmia. Se on itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni haluaa päättää päivänsä? Eikö tässä maassa saa apua kun sitä tarvitsee?
Saa mutta älä kerro sitä heille näin heistä päästään helposti eroon
Ei saa! Mielenterveyshoidosta supistetaan koko ajan lisää. Potilaita lykätään liian pian avohoitoon ja pääsee kenties muutaman kerran kuussa hoitajaa tai lääkäriä tapaamaan.
Näin on. Ja se on KERRAN kuussa se hoitajan tapaaminen, jos on. Osa siirretään pois psykiatrian puolelta terveyskeskuksen potilaiksi. Terveyskeskuslääkäri lopettaa moniongelmaiselta potilaalta bentsot yhtäkkiä naps vaan, mitä vaihtoehtoja jää? Ja tämä oli tositarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä itsarifriikit rupeaa lähipäivinä toimimaan, on ollut niin lämmin ja keväinen sää tänään.
Eikös se mies Vantaalla selvinnyt hengissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Donald Trump on aitojen rakentamisen erikoismies, tonttu apuun.
Aidat ja piikkilanka olivat olennainen osa sosialistista yhteiskuntaa. Tästä ei paljoa pidetä ääntä, se kun se oli hyvää ja oikeaa ihmisten liikkumisen rajoittamista.
Ystävälläni on itsetuhoisia ajatuksia. Hän on joutunut kokemaan ilman omaa syytään sellaisen lapsuuden ja nuoruuden, että moni täällä ei osaisi sellaista edes kuvitella. Kolme kuukautta olen hänen kanssaan etsinyt ja pyytänyt apua. Tuloksena vain tyhjiä sanoja ja tyhjiä lupauksia. Häneltä on voimat loppumassa, mutta vielä minulla on yksi konsti jäljellä, jota kokeilla. Toivon voimia ja kaikkea hyvää niille jotka kamppailevat jaksaakseen elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Donald Trump on aitojen rakentamisen erikoismies, tonttu apuun.
Aidat ja piikkilanka olivat olennainen osa sosialistista yhteiskuntaa. Tästä ei paljoa pidetä ääntä, se kun se oli hyvää ja oikeaa ihmisten liikkumisen rajoittamista.
Armeijan sotilaat vielä junarata-aitojen läheisyyteen ampumaan itsemurhaa yrittivät ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm siis ei minuakaan kiinnosta joku päivänsä päättävä joka junan eteen hyppää. Miksi se pitäisi kiinnostaa, eikä saisi harmistua oman matkan myöhästymisestä? Mitä te tarkoitatte tuolla ajatuksella? Pitäisikö se tuntematon (kuollut) ihminen alkaa kiinnostamaan siinä vaiheessa, siitä syystä että sattui hyppäämään juuri sen junan alle jossa matkustan? Omat menot ei tunnu enää tärkeiltä ja myöhästyminen ei haittaa, koska alan henkilökohtaisesti surea sitä tuntematonta ihmistä ja hänen kohtaloaan? (Jonka hän itse valitsi.)
Sitä paitsi hän on kuollut jo, ei kukaan voi enää välittämällä auttaa. MIKSI sen tuntemattoman kuoleman pitäisi herättää tunteita? Miksi ei saa harmitella että oma matkanteko hidastuu?
Minä ainakin toivon jatkossakin että kukaan tuntematon ei tule tekemään kuolemaa siten, että se haittaa minun elämääni. En kylläkään matkusta junalla ikinä. Mutta en koe huonoa omatuntoa tästä ajatuksesta.
No minä pystyn tuntemaan empatiaa myös tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Nytkin tunnen suurta myötätuntoa sua kohtaan, koska koen et sulta puuttuu jotain oleellista ja inhimillistä, vaikka en sua tunne.
No voi kiitos, kyllä elämä on parempaa heti kun joku netissä kokee myötätuntoa minua kohtaan. Huoh.
Koen empatiaa mutta jos kaikki mitä tiedän, on se että JOKU kuoli junan alle, niin ei oikein pääse syntymään minkäänlaista tunnesidettä. Elätkö myötäsurua myös kun luet uutisia kuolleista ihmisistä jne? Minusta tuollainen olisi vain raskasta itselle jos kaikki tuntemattomat kuolleet herättäisi tunteita.
Tottakai tutut ihmiset tai tuttujen suru on eri asia ja tuntemattomiinkin voi tuntea haikeutta ja suruakin, mutta siihen pitää jo saada enemmän tietoa. "Joku kuoli" ei aiheuta tunteita. Junan myöhästyminen aiheuttaa.
Mä luulen, et sun elämä on raskaampaa kuin mun. Täytyyhän sen olla, kun alennut ilkeilemään tuolla tavoin.
Ei mua erilaiset heräävät tunteet rasita millään tavalla, koska osaan suhtautua niihin oikealla, terveellä tavalla. Pystyn siis tuntemaan empatiaa kuormittumatta.
Mun on pakko lopettaa tämän ketjun seuraaminen.
Monella tässä ketjussa säälittävä sairaus, empatiakyvyn puute! Hankkikaa apua tuo ei johda mihinkään hyvään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Junat voisivat ajella verisinä pääteasemalle saakka, niin ei tapahtuisi niin paljon myöhästymisiä. Turha radalle kuolleen takia on junaa seisottaa.
Ihan samaa mieltä.
Kun kerran kuuluu pläts!, niin mitä ihmettä varten se juna pitää enää pysäyttää? Mitä siinä enää voidaan tehdä ja mitä sillä pysäyttämisellä voitetaan?
Junankuljettaja voisi ihan hyvin vaan soittaa poliisille ja ilmoittaa tapahtuneesta asiasta. Ei sen asian selvittämiseen enää pysähtynyttä junaa tarvita...!
Mitä olisi mieltä asiasta, jos junan alle jäänyt olisi sinun isäsi tai äitisi, sisaruksesi, puolisosi, lapsesi tai läheinen rakas ystäväsi?
Luulen että hän on ihan yhtä kuollut pysähtyi se juna tai ei.
No voi kiitos, kyllä elämä on parempaa heti kun joku netissä kokee myötätuntoa minua kohtaan. Huoh.
Koen empatiaa mutta jos kaikki mitä tiedän, on se että JOKU kuoli junan alle, niin ei oikein pääse syntymään minkäänlaista tunnesidettä. Elätkö myötäsurua myös kun luet uutisia kuolleista ihmisistä jne? Minusta tuollainen olisi vain raskasta itselle jos kaikki tuntemattomat kuolleet herättäisi tunteita.
Tottakai tutut ihmiset tai tuttujen suru on eri asia ja tuntemattomiinkin voi tuntea haikeutta ja suruakin, mutta siihen pitää jo saada enemmän tietoa. "Joku kuoli" ei aiheuta tunteita. Junan myöhästyminen aiheuttaa.