Lue keskustelun säännöt.
Te muut vähävaraiset/työttömät, mistä saatte iloa päiviinne?
25.03.2017 |
Itseäni ilahduttaa ihana puoliso ja ihana koira. Pitkät metsälenkit ja nyt kun lämpenee niin usein otan eväät mukaan meille kaikille. Järven rannassa oleskelu, lintuja ja oravia tarkkaillen. Kotona sitten kirjastosta lainattu hyvä kirja, yhteinen lounashetki ja sen jälkeen kaikki sohvalle lepäämään ja katsomaan mieluisaa tv-ohjelmaa.
Päivän kruunaa se,kun illalla käy vielä lämpimässä suihkussa (lauantaisin saunassa) ja puoliso hieroo niskoja :)
Tässä ketjussa ei ole tarkoitus pilkata ketään eli vaikka ilon aiheenne olisi kuinka "pieni" jonkun toisen mielestä, niin kirjoita rohkeasti :)
Kommentit (49)
Koira auttaa ylläpitämään päivärytmiä (muuten varmaan valvoisin yöt ja nukkuisin päivät). Käyn uimassa, lainaan kirjastosta kirjoja, miehen seura ilahduttaa iltaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveys joka tarkoittaa minulla liikuntakykyä itse. Ihanaa käydä milloin haluaa suihkussa yksin ilman avustajaa. Sitä osaa arvostaa pieniä asioita kun on joskus menettänyt sen joksikin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vähävaraisuus liittyy tähän asiaan?
Yhtä tylsää vaikka ei olekkaan vähävarainen. En saa mitään iloa vaikka ostaisinkin jotain :(
No sä et tiedä kuinka onnekas olet, kun et joudu joka päivä tuskailemaan sitä, riittävätkö rahasi pakollisiin laskuihin ja jääkö yhtään rahaa ruokaan. Mulle se, ettei tarvitse jatkuvasti stressata raha-asioita tuo tosi paljon iloa. Sellaistakin elämää joskus oli ja silloin tunsin olevani vapaa, toisin kuin nyt rahattomana ja työttömänä.
Miksi vähävarainen stressaisi rahan vähyydestä? Hän tietää että rahaa ei ole ja tietää että paljonko sitä tulee ja jos ei tiedä niin pitää jotain puskuria. Eli vähävaraisuus ei mitenkään liity mihinkään onnellisuuteen.
Jos ei ole rahaa niin tekee valintoja missä rahaa ei kulu.
Valinnanvapaus on aika vähissä, kun pakollisten laskujen jälkeen jää kuussa satanen, jolla ostaa ruoat, maksaa puhelinlasku ja ostaa vaatteet ja hygieniatuotteet, kuten pesuaineet yms. Ei ole valintoja. Aika ahtaaksi tekee ihmisen mahdollisuudet ja valinnanvaran. Nauti kaikesta ilmaisesta ja näe samalla nälkää ja puutetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vähävaraisuus liittyy tähän asiaan?
Yhtä tylsää vaikka ei olekkaan vähävarainen. En saa mitään iloa vaikka ostaisinkin jotain :(
No ohhoh, mulla ainakin olisi tämä työttömän elämä melkein täysin elämisen arvoinen, jos sentään olisi rahaa käytössä suht mukavasti. Ulkomaillekin saa työtön kuulemani mukaan matkustaa!
Kyllä jossain rantsussa aika kivasti kuluisi ja eiku shoppailisi ja nauttisi uinnista, hieronnoista ja hoidoista.
Raha ei sitä varsinaista sielun onnea tuo, mutta enpä usko että se kovin onnettomaksikaan voi tehdä. Ja töitä minäkin haluaisin. Inhimillistä työtä palkalla, jolla pystyisi itsensä elättämään.
Ja tosiaan, luonto on se henkireikä, jolta saa apua pahaan mieleen ja kunnon ylläpitoon. Ennen hirvikärpäsiä sienestin ja marjastin. Koiraakaan ei enää ole, joten liikunta on nyt vähän jäänyt. Laihisprojekti on onnistunut sentään yli odotusten! :) Jippii!
Osta myssy missä on verkko valmiiksi kiinni hirvikärpäsien suojaksi niin pääset metsään.
Ongelma ratkaistu.
Netti ja TV, kivat kaverit.
Jokapäiväinen lenkkeily on ilon aihe, lähellä on rauhallinen vanha kaunis hautausmaa ja merenranta, lempipaikkojani.
Hyvät kirjat.
Lapsen kanssa lukuhetket ja legorakennelmien tekeminen, ruoanlaitto ja leipominen yhdessä, sekä kaikenlainen hassuttelu.
Tykkään ruoanlaitosta ja minusta on kivaa keksiä mitä herkkuja voi halvalle tehdä. Tähän liittyen kesällä marjastus ja sienestys yms.
Sitten laatuvaatteiden hankkiminen halvalla, vähänkäytettynä ebaysta. Tästä on tullut harrastus jossa oon jo aika taitava, tosin vie aika paljon aikaa mutta iloitsen aina hyvistä löydöistä :)
Ystävien näkeminen ilahduttaa aina, varsinkin kun niitä ei mulla ole montaa joten niitä vähiä osaa arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Videopelit ja alkoholi.
Olen masentunut ja yksinäinen pitkäaikaistyötön alkoholisti :( ei mulla mitään toivoa ole.
Voi älä sano noin. Hae apua lääkäriltä. Olin samassa tilanteessa kuin sinä. Sain masennuslääkkeet ja olin myös antabuksella päästäkseni alkoholista. Muutaman vuoden se sinnittely kesti että pääsin takaisin suunnilleen elävien kirjoihin. Pitkäaikainen elämänkumppanini kuoli noihin aikoihin. Nyt tuntuu pitkästä aikaa siltä, että ehkä tästä vielä sittenkin selvitään. Tsemppiä Sinulle!
Päivät kulkevat ohi, oikeastaan mitään iloa ei yleensä ole - oleilen kotona, käyn luennoilla ja tulen kotiin tekemään kurssitöitä tai taas vain olemaan.
Tänään kuitenkin jaksoin sheivata, kuoria ja rasvata jalat, siitä tuli mukava olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli työttömänä ansiosidonnaisella paljon enemmän rahaa kuin sitä ennen opiskellessani, joten tuntui kuin olisi lomalla ollut. Rakensin kesän kaverin taloa ja syksyllä menin iltalukioon parantamaan ruotsintaitoani. Parin kurssin jälkeen pääsin oman alani töihin.
Ihanaa että voi nukkua millon haluaa, ei ole aikataauluihin sidottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut sekä vähävarainen että hyvin toimeentuleva ja oikeastaan ne ihan perusasiat ovat aina olleet samoja. Onnea ja iloa tuovat yhteinen arki perheen kanssa, kulttuuri, liikunta ja ihmiskontaktit. Kaikkein huonoimmin olen voinut silloin kun olen ollut kotona kipujen kanssa liikuntakyvyttömänä ja silloin minulla oli tulot kaikkein korkeimmillaan.
Työttömänä oli tärkeätä, että päivissä ja viikoissa oli fiksua rutiinia. Koitin käydä joka päivä jossakin ihmisten ilmoilla ja jutella muille, paitsi jos kävin kirjastossa. Kirjastossa hurahtaa helposti tunti jos toinenkin, kun vain lueskelee lehtiä ja etsiskelee luettavaa, yleensä tuli käytyä kerran viikossa eli silloin kun tuli viikkolehden uusi numero. Kävin myös kansanopiston jumppatunneilla (jotain 40 e koko kausi eli syksy ja kevät tuohon hintaan, laadukas viikkotunti), kesällä halpoja puistojumppia tai sitten ihan sitä itsekseen luonnossa liikkumista ja kirjastosta lainailin välillä pilates-dvd -levyjä tms. Kävin myös kuuntelemassa erilaisia ilmaisia luentoja ja tietoiskuja jne., kävin palvelutalossa mummoni luona (enkä pitänyt kiirettä, vaan juttelin niille muillekin) ja johonkin vapaaehtoistoimintaan olisi voinut hyvin lähteä mukaan. Museoissa on ilmainen päivä joka viikko, on kaikenlaisia ilmaisia tapahtumia sun muuta, jos siis asuu kaupungissa, mutta myös netissä on kaikenlaita mielenkiintoista nähtävää ja seurattavaa.
Raha voi tuoda liikkumavaraa, mutta ei se suoraan tuo onnea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi mutta...hih hih hih...luin "vähärasvaiset ja...." joooh...on pitkä työviikko takana...
Kuten aloittajallakin, luonto ja ulkoilu ovat tärkeitä. Tullut todellakin tutustuttua lähitienooseen ja kaikki vuodenajatkin kokee eri ihan tavalla kun menee ulos ja tarkkailee ympäristöä. Galleriat, kirjastot ja antikvariaatit tuttuja. Kotona huolella valmistettu ruoka, siitä saan valtavaa tyydytystä kun vaatimattomista aineksista luo onnistuneen aterian.
Pitää uskaltaa myös välillä käyttää pieniä roposiaan ja mennä ulos kahville/syömään/leffaan tms. vaikka ensin pahaa tekisi ja helpommalta tuntuisi jäädä kotiin "kun siinä säästää". Ja jos koen että jollakin tavalla pystyn tukemaan jotakin mieluisaa paikallista bändiä/kirjailijaa/taiteilijaa/yritystä tms. sijoittamalla heihin rahaa ja/tai kiinnostusta niin teen sen, tulee sellainen olo että pystyn minäkin johonkin vaikuttamaan. Ilmaiset livekeikat, kirjailijatapaamiset, baarien open mic tai stand up-illat ynnä muut antavat hyvän fiiliksen ja tunteen että on osa jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vähävaraisuus liittyy tähän asiaan?
Yhtä tylsää vaikka ei olekkaan vähävarainen. En saa mitään iloa vaikka ostaisinkin jotain :(
No sä et tiedä kuinka onnekas olet, kun et joudu joka päivä tuskailemaan sitä, riittävätkö rahasi pakollisiin laskuihin ja jääkö yhtään rahaa ruokaan. Mulle se, ettei tarvitse jatkuvasti stressata raha-asioita tuo tosi paljon iloa. Sellaistakin elämää joskus oli ja silloin tunsin olevani vapaa, toisin kuin nyt rahattomana ja työttömänä.
Miksi vähävarainen stressaisi rahan vähyydestä? Hän tietää että rahaa ei ole ja tietää että paljonko sitä tulee ja jos ei tiedä niin pitää jotain puskuria. Eli vähävaraisuus ei mitenkään liity mihinkään onnellisuuteen.
Jos ei ole rahaa niin tekee valintoja missä rahaa ei kulu.
Mistähän vähävarainen tekee puskuria, kun kaikki menee elämiseen nyt? Tottakai rahattomuus stressaa, koska koko ajan on pelko siitä, että laskut jäävät maksamatta tili menee miinukselle, mikä johtaa lopulta ulosottoon ja luottotietojen menetykseen. Raha tuo mielenrauhaa. Ne, jotka väittävät, että raha ei tuo onnellisuutta eivät tod.näk. itse kokeneet köyhyyttä. Rahattomuus tuo epäonnea. Se on fakta.
Leivon ja kokeilen uusia reseptejä. Ei tietenkään joka päivä ja tosi tiukkoina aikoina ei edes joka viikko, mutta aina joskus. Ja pienelläkin budjetilla pystyy tekemään vaikka mitä herkkuja!
Lisäksi kiertelen kirppareja, pk-seudulla riittää kierreltävää moneksi päiväksi. Tämäkin on sellainen mihin saa halutessaan rahaa kulumaan vaikka miten paljon, mutta voi tehdä löytöjä myös tosi halvalla. Viime viikolla ostin kengät, topin, kirjan ja taulun, hintaa jäi yhteensä alle vitosen. Tuosta taulusta tuli mieleen että yksi juttu on myös sisustaminen, sekin tietty pienellä budjetilla. Rakastan selailla pinterestiä ja etsiä sieltä ideoita ja diy-juttuja. Vaihdoin juuri kotona huonekalujen järjestystä ja tein kunnon siivouksen, piristää kummasti mieltä.
Lukeminen on myös yksi, kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista saa todella halvalla kirjoja omaksi, kirjastosta tietty ilmaiseksi. Lukemiseen saan aina kulumaan parhaimmillaan monta tuntia per päivä. Lisäksi opiskelu, hyvät tv-sarjat ja leffat, datailu, kavereiden kanssa viestittely ja soittelu jne. Olishan se kiva jos olis rahaa vaikka matkustella tai käydä joka vklp leffassa/syömässä/vihteellä/keikoilla, mutta nyt ei vain taloudellinen tilanne anna periksi. Tosin välillä on myös kivoja ilmaistapahtumia, niiden suhteen pitäisi tsempata ja yrittää seurailla tarkemmin. :)
Tästä tuli ehkä enemmän tälläinen mitä pienellä budjetilla voi touhuta- tyyppinen viesti, mutta kaikki nämä tuottaa mulle myös valtavasti iloa. :)
Omaan koiraan ei ole varaa vaikka rakastan koiria yli kaiken. Sain tuurillani aivan ihanan hoitokoiran jota lenkitän päivittäin. En missään nimessä pyytänyt tästä rahaa kun halusin vain lenkkiseuraa. Silti omistaja vaati minua ottamaan vastaan pientä palkkiota (muutama euro per lenkki)
Se on pitkäaikaistyöttömälle veloissa olevalle todellakin iso raha vaikka tietenkin lenkeillä nautin eniten koiran seurasta. Sen vilpitön ystävyys ja luottamus on jotain, mikä ei ole rahassa mitattavissa. Ja nyt tilanne on sellainen, että olen pikkuhiljaa saanut selvitettyä velkojani. Tämä helpottaa stressiä valtavasti.
Tällä hetkellä saan iloa työkokeilusta, työssäni (pk) lapset ovat niin ihania. Töiden jälkeen omat lapset ja ihana mieheni ilahduttavat. Toki välillä harmittaa että teen samat duunit kuin muut töissä mutta ilman palkkaa. Työsuhteeseen en pääse mielenterveysongelmieni yms. takia, jaksan pari pientä kokeilupätkää / kurssia per vuosi ja sitten pitää ladata taas akkuja. Mt-ongelmien lisäksi on fyysisiä pitkäaikaissairauksia, lääkkeisiin menee n. 150€/kk kela-korvausten jälkeen.
Yritän hiljalleen remppailla kotiamme ja sisustan vähällä rahalla. Käyn kirppiksillä ja tuunaan vanhoja kalusteita. Luen paljon, opiskelen kieliä. Kuntoni mukaan käyn verkkaisilla kävelyillä. Nyt kasvatan ikkunalaudalla siemenistä kasveja, siirrän ne kesän koittaessa puutarhaan. Hoidan ja laitan puutarhaa. Luksusta elämässäni on yksi tietty sisustuslehti jonka ostan joka kuukausi, se maksaa vajaan kympin. Joka kuukausi tulee huono omatunto kuinka tärsään turhuuteen :D
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vähävaraisuus liittyy tähän asiaan?
Yhtä tylsää vaikka ei olekkaan vähävarainen. En saa mitään iloa vaikka ostaisinkin jotain :(
No sä et tiedä kuinka onnekas olet, kun et joudu joka päivä tuskailemaan sitä, riittävätkö rahasi pakollisiin laskuihin ja jääkö yhtään rahaa ruokaan. Mulle se, ettei tarvitse jatkuvasti stressata raha-asioita tuo tosi paljon iloa. Sellaistakin elämää joskus oli ja silloin tunsin olevani vapaa, toisin kuin nyt rahattomana ja työttömänä.
Miksi vähävarainen stressaisi rahan vähyydestä? Hän tietää että rahaa ei ole ja tietää että paljonko sitä tulee ja jos ei tiedä niin pitää jotain puskuria. Eli vähävaraisuus ei mitenkään liity mihinkään onnellisuuteen.
Jos ei ole rahaa niin tekee valintoja missä rahaa ei kulu.
Elät norsinluutornissa etkä tiedä, millaisya vähävataisen elämä todellisuudessa on. Ei kahviloita, ravintolalounaita ystävien kanssa, ei maksullisia harrastuksia, ei mitään maksullista. Joku pesukoneen hajoaminen tai julkisen puolen hammashoidossa käyminen kaataa jo budjetin. Ei vähävaraisuus ole sitä, että rahat riittäisivät ja sijoitushiolet puuttuvat, vasn sitä, ettei ole varaa välttämättömäänkään. Elinpiiri kaventuu ja vuosien saatossa elämä muuttuu ankeammaksi.
Miten olisi ulkoilu, ystävien kanssa oleskelu, puutarhan hoito, (sieltä saat myös sitä terveellistä syötävää)
Jokin ilmainen keskusteluryhmä?