se joka väittää ettei Suomessa ole sosiaaliluokkaeroja on elänyt elämänsä kuplassa
Sosiaaliluokat korreloivat suunnilleen sosioekonomisen aseman mukaan, mutta ennen kaikkea kyse on kulttuurisista eroista.
Joka eroja ei ole huomannut, on elänyt elämänsä kuplassa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että tällä palstalla ei ole kauheasti ns. yläluokkaa, niitä ei Suomessa edes kovin paljon ole. Helsinkiläisenä tunnen väkeä joka lähtöön eikä mulla ole vaikeuksia olla kenenkään kanssa. Landella tuntuu nämä "luokkaerot" olevan tärkeämpiä. Jossain pienessä kylässä kunnanviraston konttorirottakin on jotain eliittiä.
Erässä pikkukylässä huoltoaseman päällikkökin vaikka ei ole edes itse kauppias vaan palkollinen kuuluu Rotareihin. Vähän sama kuin jonkun mäkkärin vuoroesimies olisi Vapaamuurari:D D D
Vapaamuurarius voisi käydä hyvin kuvastamaan sosiaaliluokkien muutosta;
Vielä 1970-luvulla se oli korkeiden virkamiesten ja sivistyneistön herrakerho. Nykyään kaikki nuo ovat jo tuonelan tuolla puolen eikä sotien jälkeen syntyneiden sivistyneistö ole klubiin enää liittynyt, vaan siihen kuuluvat lähinnä ne pienyritysten "kihot" ym.nousukkaat wannabet.
Vapaamuurarius on siis tehnyt sosiaalisen laskun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itse synnyin keskiluokkaiseen perheeseen, kävin lukionkin ja oon ihan mt luuseri ja puli, miten tämän selität mulle teorioinesi :P
Ei tainnut olla kovin hääppöistä keskiluokkaa se sitten. Normaalisti keskiluokka pitää omat lapsensa keskiluokassa, ja jos sinne joku nousee, se ei johdu siitä että joku toinen putoaa, vaan siitä että keskiluokka kasvaa. Toki esim. aivoperäisiä mielisairauksia tulee pienellä prosentilla hyväosaisiinkin perheisiin. Heille se varmaan onkin suurempi häpeä kuin sellaisille jotka jo alun perin tietää että vituiksihan tässä kaikki menee kuitenkin.
"Pitää lapsensa keskiluokassa", hahhah. Suurinosa keskiluokkaisista vanhemmista ei kyllä elätä aikuisia lapsiaan tai pakota heitä opiskelemaan tiettyä alaa. Keskiluokkaisen lapsesta voi hyvin tulla pienituloinen amisduunari. Mt-ongelmat koskevat yhtälailla keskiluokkaisia ja itseasiassa ovat suht yleisiäkin akateemisilla.
Keskiluokka on niin köyhää että sillä ei ole varaa estää lapsiaan putoamasta.
Sen voi tehdä myös käyttämättä valtavasti rahaa, oikeastaan raha ei ole edes ratkaiseva tekijä.
Eri asioihin kannustus, ohjaaminen ja oma esimerkki ovat pidemmällä aikavälillä merkittävämpiä välineitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on pienimmät luokkaerot koko maailmasta
Juuri näin. Ja ne jotka tällä hetkellä havaitsevat kovastikin luokkaeroja tulevat kyllä hämmästymään kun Suomi lähestyy muuta maailmaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Hyvinvointivaltiota ei ole varaa ylläpitää, joten tasavertaiset mahdollisuudet menestymiseen tulevat kapenemaan. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Futuuri ei ole tarpeen. Kehitys on jo alkanut parikymmentä vuotta sitten. Tänä päivänä eletään jo sellaisissa elämäntilanteissa ettei keskiluokka kykene edes kuvittelemaan niin yläluokassa kuin alaluokassakin.
Näissä keskusteluissa menee sekaisin tuo sosioekonominen luokka ja joku muu epämääräinen moraalinen taso.
En ymmärrä miksi tavalliset ihmiset suhtautuvat niin tunteella siihen 'yläluokan' hienouteen, kun heillä ei ole sinne asiaa. Miksi nämä samat ihmiset eivät palvo esim.Donald Trumppia, mutta huonommin käyttäytynyttä Obamaa varmaan pidetään arvossa? Varmaan siksi kun hesarissa lukee että se ei ole hienoa, mutta jotakin muuta ihmistä saa ihailla ja liikutella niitä maalitolppia vähän väliä tunnepohjalta.
Nämä luokista puhumiset ovat oikeastaan vallankäyttöä, jolla nostetaan omaa häntää ja määritellään mielivaltaisesti esim.joku harrastus hienoksi ja toinen huonoksi, jonkun toisen ihmisen tietotaito rahvaanomaiseksi ja joku muu taas arvokkaaksi. Varallisuuden vähättely auttaa siinä, että jokainen elämäänsä tietyn kapean muotin mukaan muokkaava voi tuntea ylemmyyttä menestyneempiä kohtaan paheksumalla jotain tapaa tai harrastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että tällä palstalla ei ole kauheasti ns. yläluokkaa, niitä ei Suomessa edes kovin paljon ole. Helsinkiläisenä tunnen väkeä joka lähtöön eikä mulla ole vaikeuksia olla kenenkään kanssa. Landella tuntuu nämä "luokkaerot" olevan tärkeämpiä. Jossain pienessä kylässä kunnanviraston konttorirottakin on jotain eliittiä.
Erässä pikkukylässä huoltoaseman päällikkökin vaikka ei ole edes itse kauppias vaan palkollinen kuuluu Rotareihin. Vähän sama kuin jonkun mäkkärin vuoroesimies olisi Vapaamuurari:D D D
Vapaamuurarius voisi käydä hyvin kuvastamaan sosiaaliluokkien muutosta;
Vielä 1970-luvulla se oli korkeiden virkamiesten ja sivistyneistön herrakerho. Nykyään kaikki nuo ovat jo tuonelan tuolla puolen eikä sotien jälkeen syntyneiden sivistyneistö ole klubiin enää liittynyt, vaan siihen kuuluvat lähinnä ne pienyritysten "kihot" ym.nousukkaat wannabet.
Vapaamuurarius on siis tehnyt sosiaalisen laskun.
Korkeiden virkamiesten eli niiden, jotka ovat pärjänneet koulussa ja ehkä saaneet vielä nousua nepotismista, äidinkielestä ja hyvä veli/sisko-verkostoista. Korkean virkamiehen tarvitsee huolehtia vain omasta navastaan ja palkka juoksee, yrittäjä taas voi olla vastuussa monestakin alaisesta.
Opiskelen Helsingissä sellaista alaa, jonne pääsee vain hyvin pieni prosentti hakijoista sisään. Itse olen duunaritaustaisesta suvusta, suurimmalla osalla koulukavereista vanhemmat ovat hyvin kouluttautuneita, vähintäänkin opettajia, monilla esimerkiksi lääkäreitä, arkkitehtejä jne. Suurimman osan suvuissa on selvästi vanhaa rahaa ja perheet tukevat nuoriaan taloudellisesti. Kesätöitä löytyy suhteiden ja kontaktien kautta.
On ollut aikamoinen läväytys päin naamaa ettei edes kouluttautuminen saa minua paremmille osingoille tässä yhteiskunnassa. Opintoni ovat olleet useamman kerran katolla erään sairauden vuoksi, lääkärit ja lääkkeet maksavat aivan kohtuuttomasti ja joudun joka kuukausi käymään sossussa hattu kourassa. Sossussa ei kuitenkaan suhtauduta mitenkään lempeästi tai kunnioittaen vaan enemmänkin ruoskien ja potkien, vaikka sairauteni ei ole minun oma syyni eikä pahenemisvaihteita voi ennustaa. Perheeni ei voi auttaa.
Joillekin koulukavereille olen uskaltanut kertoa taustoistani ja moni on ollut hyvin järkyttynyt, heillä ei ole mitään kosketuspintaa siihen elämään mikä esimerkiksi minulle on täyttä totta. Vanhempiani 90-luvun lama kuritti oikein kovalla kädellä, olimme hyvin köyhiä, ei matkusteltu eikä harrastettu. Välillä äiti joutui tekemään kahta työtä yhtä aikaa, eikä siis vanhempia näkynyt kotona senkään vertaa, me lapset jouduimme itse itsemme kasvattamaan. Yksi sisaruksistani on erityslapsi, silti emme saaneet mitään tukitoimenpiteitä kunnalta. Ihan oikeasti, sekin olisi auttanut jos olisimme saaneet vaikkapa kodinhoitajan kerran viikossa tai lastenhoitajan tai perheterapiaa tai mitä hyvänsä. Köyhyyden lisäksi oli vakavia mielenterveysongelmia.
Olen joutunut lapsuuttani paikkailemaan lapsuuttani myöhemmin psykoterapiassa ja myös henkiset syyt ovat tästä syystä haitanneet opiskelujani. Olen ollut ensimmäisen kerran masentunut jo lapsena. Minulla on siis perintönä köyhä perhe, geneettinen taipumus psyykensairauksiin, fyysinen sairaus jota ei voida parantaa... Tunnen aina suurta ulkopuolisuutta hyväosaisten keskellä kun en vaan mitenkään pääse osaksi sitä hyvinvointia.
Mikään perheessni tapahtuneista asioista ei ole ollut minun valintaani, on vain ollut huonoa tuuria. Se huono tuuri voi sattua kenelle tahansa. Suomessa rakennetaan luokkayhteiskuntaa erittäin rankalla kädellä. Siksi leikataan joka ikiseltä koulutusasteelta. Kyllä rikkaiden sukujen jälkeläiset löytävät hyvällä avulla ja tuella aina keinon miten menestyä. Se ei pidä paikkaansa meidän rupusakkiin kuuluvien kohdalla. Itsellenikin kouluttautuminen on ainut keino miten päästä parempaan elämään. Se muuten ei ole helppoa, kun kukaan ei koskaan tue, ei henkisesti eikä taloudellisesti.
Sosiaaliluokkaerothan näkyvät rivien välistä myös AV:lla!
On näitä aloituksia, joissa keskustellaan fiksusti ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä tai tavoista ja suvaitaan eri näkökulmia. Sitten on näitä, joissa huonolla kieliopilla valitetaan tai ihmetellään naapurin, puolison, ex-puolison tms. tuttavan toimia tai keskustellaan tosi-tv-ohjelmista tai haukutaan julkkiksia.
Juuri näin. Ja ne jotka tällä hetkellä havaitsevat kovastikin luokkaeroja tulevat kyllä hämmästymään kun Suomi lähestyy muuta maailmaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Hyvinvointivaltiota ei ole varaa ylläpitää, joten tasavertaiset mahdollisuudet menestymiseen tulevat kapenemaan. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.