Miltä tuntuu nähdä lastaan valveilla 4-5 tuntia arkipäisin?
Ja viikonloppuna/vapaapäivinä sitten vähän enemmän?
Kuka on lapsesi ensisijaine kasvattaja?
Oletko tuon 4-5 tunnin aikana vielä koneella/näpräätkö puhelintasi?
Käytkö harrastuksista, jolloin näet lastasi vieläkin vähemmän?
Jos vanhempi on töissä esim. 8-16, hän hakee lapsen päiväkodista klo 16.30, sitten lapsi menee nukkumaan klo 20-21 aikaan ja sama seuraavana päivänä uudestaan.
Jos vanhempi on töissä 9-17, hän hakee lapsen päiväkodista klo 17-30, lapsi menee nukkumaan klo 20-21 aikaan.
Jos vanhempi menee töihin klo 13, hän vie lapsen hoitoon klo 12.30 ja hakee illalla klo 21.30, kuinka pitkään lapsesi nukkuu aamulla?
Tämä ei nyt koske niitä, jotka on saaneet toisen vanhemman kanssa sumplittua työvuorot niin, että lapsi on lyhyemmän ajan hoidossa.
Kommentit (75)
Ja en siis ole sanonut omaa mielipidettäni mihinkään, kysellyt vain vanhempien tuntoja. Mutta kiitoksia haukuista.
-ap.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos oikein mukavalta. Lapsi on hoidossa 7 tuntia päivässä, ja siitä on tunnin verran ulkoleikkejä, pari tuntia ruokailuja ja pari tuntia päiväunia; tunnin verran on sisäleikkejä ja yksi tunti menee askarteluun, urheiluun tai musisointiin.
Hoidon jälkeen haen hänet isoon omakotitaloomme. Jäämme usein leikkimään pihaan, siinä kun on keinua ja leikkimökkiä ja liukumäkeä sun muuta. Joinakin päivinä käymme pyöräilemässä, luistelemassa tai uimassa - päivähoitohan ei mitenkään estä minua viettämästä aikaa lapseni kanssa tai opettamasta hänelle monenlaisia taitoja. Kirjastossakin käymme viikottain.
Jos jäisin kotiin lapsen kanssa, hän joutuisi kaiket päivät olemaan ilman ikäistään seuraa. Päiväkodissa hänellä on leikkikavereita ja joka päivä kaikenlaisia hauskoja puuhia. Työttömänä ja rahattomana minä en voisi viedä häntä edes uimahalliin. Kirjasto olisi ainoa paikka, jossa voisimme käydä. Edes mummolaan ei lähdetä, jos täytyy valita, laittaako vähät rahat ruokaan vai bensaan.
Lapsi on kotona 17 tuntia vuorokaudessa. Hoidossa hän käy viitenä päivänä viikossa. Vuodessa on yhteensä kolmisen kuukautta lomia, jolloin lapsi ei mene hoitoon ollenkaan. Lapsi on iloinen ja sosiaalinen ja tykkää tosi paljon päivähoidosta. Minäkin pysyn virkeänä, kun saan käydä töissä. En minä turhaan kouluttautunut 7 vuotta korkeakoulussa.
Minulle on hyvin tärkeää, että lapseni saa paitsi laadukasta hoitoa myös hyvää ravitsevaa ruokaa ja monenlaista mukavaa puuhaa myös vapaa-ajalla, kuten konsertteja, teatteria ja liikuntakerhoja.
Minä en ole lapseni jatke, eikä lapsi ole minun jatkeeni. Me olemme erillisiä ihmisiä, vaikka kuulummekin samaan perheeseen.
Tämä ketju ei koskenut sinua, kun lapsesi ovat hoidossa vain 7 tuntia päivässä sen 9 tunnin sijaan. Mutta elämänne kuulostaa oikein mukavalta kuitenkin :)
-ap
Yritit piilov*ttuilla taitavasti, mutta melko läpinäkyvää. Ettet vain olisi meidän päiväkodin ylimielinen nuori lto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykylapset sentään saa näyttää tunteitaan. Ennen läimittiin korville tunteiluista. Ja lapset oli ennenvanhaan jaloissa ja huidottiin aina kartanolle pyörimästä aikuisten seurasta. Että enemmän tämän päivän työssä käyvä vanhempi on lastensa kanssa. Pyh joku kotiäiti täällä taas mouruaa ja istuu päivät netissä vaahtoamassa.. 😉
Ei ole lapsia, päiväkodissa työskentelen ja tullut vain pohdittua näitä asioita välillä :) Näköjään osui arkaan paikkaan, vaikka ei se ihan tarkoituksena ollut, tosin ymmärrettävää.
Mihin arkaan paikkaan 🤔 elä sie lapseton riepu viitti tehdä johtopäätöksiä asioista, kun et käytännössä edes sitten tiedä lapsiperheen elämästä mitään. Pelkkä teorian lukeminen ei tee asiantuntijaa.
Lisäkysymyksiä, koska ainakin 25 alapeukuttajalla on huono omatunto, kun ahdistuivat tästä kyselystä:
Miten muuttaisit tilannettanne? Haluaisitko jäädä kokonaan lasten kanssa kotiin, vai vain lyhentää hoitopäivää?
Voisiko tuota tavoitettasi jotenkin tukea, siis valtion/kunnan taholta?
Aloituksen kyselyt eivät tosiaan olleet piilovittuilua.
Niin ja sitten vielä: Onko lapsen iällä väliä? Esim. ahdistaako enemmän jättää alle kolmevuotias lapsi pitkän työpäivän ajaksi päiväkotiin, vai koskeeko kaikkia päiväkoti-ikäisiä lapsia tuo ahdistus?
Meillä lapset oli max viiden tunnin päivällä. Esikoinen aloitti viisivuotiaana ja kuopus nelivuotiaana. Olivat iltapäivän eskarissa/hoidossa ja meillä oli ihana verkkainen aamu yhdessä, nukkuivat pitkään, söivät rauhassa, leikkivät ja ulkoilivat. Vein kello 11.30 lounaalle. Isänsä haki 16.30 ja tulivat kotiin syömään. Minä jatkoin yleensä töitä kotitoimistolla illalla. Isä taas oli kokonaan lasten kanssa.
Sitten kun menovät kouluun, siirryin tekemään toimistolle koulun viereen, jonne tulivat koulun jälkeen. Söivät välipalaa ja lähtivät paikalliseen leikkipuistoon tms.
Olen tyytyväinen että me on kyetty olemaan lapsille oikeasti läsnä ja paljon.
Ai siis ahdistaako niitä lapsia sinun mielestäsi? Minusta olet ihan väärällä alalla ja täysin väärässä paikassa työssä, jos mielikuvasi on todella tuo että vanhempia pitäisi ahdistaa lasten hoitoon vieminen. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Ai siis ahdistaako niitä lapsia sinun mielestäsi? Minusta olet ihan väärällä alalla ja täysin väärässä paikassa työssä, jos mielikuvasi on todella tuo että vanhempia pitäisi ahdistaa lasten hoitoon vieminen. 🤔
En ole ajatellut asiaa lasten kannalta. Ja mielikuvani perustuvat nyt tähän ketjuun vastanneisiin/alapeukuttajiin, aloituksessa en maininnut minkäänlaisia arvioita mihinkään suuntaan.
-ap
Mun lapset on olleet 3v kotona, sen jälkeen olen pitänyt päiväkotia ihan hyvänä heille. 4-5 tuntia yhdessäoloa arkena tuntuu oikein sopivalta määrältä yli 3-vuotiaan kanssa, joskus tulee vähemmänkin eikä se ole mielestäni lapsille pahasta, ovathan he silloin isänsä kanssa. Alle 3-vuotiaista en kyllä olisi halunnut olla noin kauan erossa per päivä, mutta koska mieskin halusi olla hoitovapaalla niin hänen hoitovapaansa aikana olin - mutta edelleenkin lapset olivat silloin isänsä kanssa kotonaan.
Olen aina leikkinyt lasten kanssa paljon mutta en nyt koko iltaa leiki joka päivä. Aika paljon kyllä, priorisoin lasten kanssa olemisen kotitöiden edelle.
Lapseni vaikuttavat onnellisilta ja koen olevani hyvä äiti.
Olen miettinyt ihan samaa. Että eihän tuossa ole mitään järkeä. Aikaa perheen omalle elämälle ei juuri jää, kun lapsetkin pitäisi jotain harrastaa jo päiväkoti-iässä. Monessa harrastuksessa on jo myöhäistä aloittaa vasta kouluikäisenä.
Mammoilla menee heti ihon alle :D Ap, ei kannata yrittää parantaa vanhempien asemaa, paskaa saat vaan niskaasi, kuten vastauksista näet.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on olleet 3v kotona, sen jälkeen olen pitänyt päiväkotia ihan hyvänä heille. 4-5 tuntia yhdessäoloa arkena tuntuu oikein sopivalta määrältä yli 3-vuotiaan kanssa, joskus tulee vähemmänkin eikä se ole mielestäni lapsille pahasta, ovathan he silloin isänsä kanssa. Alle 3-vuotiaista en kyllä olisi halunnut olla noin kauan erossa per päivä, mutta koska mieskin halusi olla hoitovapaalla niin hänen hoitovapaansa aikana olin - mutta edelleenkin lapset olivat silloin isänsä kanssa kotonaan.
Olen aina leikkinyt lasten kanssa paljon mutta en nyt koko iltaa leiki joka päivä. Aika paljon kyllä, priorisoin lasten kanssa olemisen kotitöiden edelle.
Lapseni vaikuttavat onnellisilta ja koen olevani hyvä äiti.
Ja siis, mun lapset eivät koskaan ole olleet hoidossa yli 7h/pvä mutta en mä silti heitä nää yli 5 tuntia arkipäivänä. Mä vien ja isä hakee, näes. Ja jos mä vien, niin olen myöhempään töissä.
Vierailija kirjoitti:
Mammoilla menee heti ihon alle :D Ap, ei kannata yrittää parantaa vanhempien asemaa, paskaa saat vaan niskaasi, kuten vastauksista näet.
Tottakai se menee ihonalle, jos sua syyllistetään siitä, että hankit perheelle elantoa.
Koska ihan yhtä paljon saisit paskaa niskaan jos olisit kotona.
Kyllä, ikävältä tuntuu. Arkisin on ihan liian vähän aikaa lapselle. Teen lyhennettyä päivää, mutta työmatkoineen se ei paljon vaikuta. Omat harrastukset on todellakin jäissä, haluan antaa sen lyhyen vapaa-aikani lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammoilla menee heti ihon alle :D Ap, ei kannata yrittää parantaa vanhempien asemaa, paskaa saat vaan niskaasi, kuten vastauksista näet.
Tottakai se menee ihonalle, jos sua syyllistetään siitä, että hankit perheelle elantoa.
Koska ihan yhtä paljon saisit paskaa niskaan jos olisit kotona.
Aloitus on kirjoitettu täysin neutraalisti. Ole hyvä ja laita suora lainaus siitä, missä aloituksessa syyllistetään vanhempia? Aivan, ei missään, siksi sinun oma vastauksesi paljastaa vain oman syyllisyytesi, kun näet syytöksiä sielläkin missä niitä ei ole. Olen syytön sinun huonoon omatuntoosi,otin vain puheeksi tabun, jota ei yleensä haluta ajatella, koska sen ajattelusta voi tulla paha mieli.
Juttelin kuntamme päivähoidon työntekijöiden kanssa lapsen hoitoon viemisestä. He sanoivat, että mitä varhemmin lapsi tulee päiväkotiin, sitä parempi. Tottuu heti olemaan isossa ryhmässä, noudattamaan mukisematta annettuja ohjeita ja sopeutuu aikatauluun. Että jos on liian isoksi kotona, ei niin sopeudu siihen, että asiat pitää tehdä porukan rytmin eikä oman rytmin mukaan.
Tuttu lapsipsykiatri taas ei suositellut alle 3-vuotiaan viemistä päivähoitoon ainakaan pitkiä päiviä.
Jotenkin tuo päivähoidon henkilökunnan mielipide särähti korvaan. Tuli sellainen olo, että lapsen persoonasta ja yksilöllisyydestä viis. Pääasia, että on laumassa helppohoitoinen ja sopeutuu massaan.
Eivät ne ole kyllä niitä arvoja, joiden mukaan haluan lasta kasvattaa.
Sitten päiväkodin vaihtoehtona perhepäivähoito. Millainen koulutus sillä perhepäivähoitajalla on? Mitä voi älyllisesti, sivistyksellisesti, henkisesti tarjota lapselleni joku todennäköisesti korkeakoulua käymätön ihminen? Riippuu henkilöstä tietty, mutta eihän sitä hoitajaa pääse valitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Juttelin kuntamme päivähoidon työntekijöiden kanssa lapsen hoitoon viemisestä. He sanoivat, että mitä varhemmin lapsi tulee päiväkotiin, sitä parempi. Tottuu heti olemaan isossa ryhmässä, noudattamaan mukisematta annettuja ohjeita ja sopeutuu aikatauluun. Että jos on liian isoksi kotona, ei niin sopeudu siihen, että asiat pitää tehdä porukan rytmin eikä oman rytmin mukaan.
Tuttu lapsipsykiatri taas ei suositellut alle 3-vuotiaan viemistä päivähoitoon ainakaan pitkiä päiviä.
Jotenkin tuo päivähoidon henkilökunnan mielipide särähti korvaan. Tuli sellainen olo, että lapsen persoonasta ja yksilöllisyydestä viis. Pääasia, että on laumassa helppohoitoinen ja sopeutuu massaan.
Eivät ne ole kyllä niitä arvoja, joiden mukaan haluan lasta kasvattaa.
Sitten päiväkodin vaihtoehtona perhepäivähoito. Millainen koulutus sillä perhepäivähoitajalla on? Mitä voi älyllisesti, sivistyksellisesti, henkisesti tarjota lapselleni joku todennäköisesti korkeakoulua käymätön ihminen? Riippuu henkilöstä tietty, mutta eihän sitä hoitajaa pääse valitsemaan.
Ei ajattella joka päiväkodissa noin, ennemminkin sanoisin että ne jotka ei ole työhönsä väsyneitä (ja halua päästä sen vuoksi mahdollisimman helpolla) säälivät niitä pienimpiä lapsia, varsinkin alle vuoden ikäisiä, jotka oikeasti kaipaisi vain sitä vanhempiensa läheisyyttä ja tukea, ei sitä, että hoitajan huomion jakaa 3 muuta samanikäistä yhtä paljon läheisyyttä tarvitsevaa.
Perhepäivähoitajassa on omat huonot puolensa mm. päiväkotiin pitää hoitolapsen mennä jos perhepäivähoitaja sairastuu tai on lomalla tai koulutuksessa jne. Ja periaatteessa riski sille, että hoitaja tekee jotain "väärää" on suurempi kuin päiväkodissa, koska perhepäivähoitaja työskentelee yksin, ilman valvontaa.
Kiitos oikein mukavalta. Lapsi on hoidossa 7 tuntia päivässä, ja siitä on tunnin verran ulkoleikkejä, pari tuntia ruokailuja ja pari tuntia päiväunia; tunnin verran on sisäleikkejä ja yksi tunti menee askarteluun, urheiluun tai musisointiin.
Hoidon jälkeen haen hänet isoon omakotitaloomme. Jäämme usein leikkimään pihaan, siinä kun on keinua ja leikkimökkiä ja liukumäkeä sun muuta. Joinakin päivinä käymme pyöräilemässä, luistelemassa tai uimassa - päivähoitohan ei mitenkään estä minua viettämästä aikaa lapseni kanssa tai opettamasta hänelle monenlaisia taitoja. Kirjastossakin käymme viikottain.
Jos jäisin kotiin lapsen kanssa, hän joutuisi kaiket päivät olemaan ilman ikäistään seuraa. Päiväkodissa hänellä on leikkikavereita ja joka päivä kaikenlaisia hauskoja puuhia. Työttömänä ja rahattomana minä en voisi viedä häntä edes uimahalliin. Kirjasto olisi ainoa paikka, jossa voisimme käydä. Edes mummolaan ei lähdetä, jos täytyy valita, laittaako vähät rahat ruokaan vai bensaan.
Lapsi on kotona 17 tuntia vuorokaudessa. Hoidossa hän käy viitenä päivänä viikossa. Vuodessa on yhteensä kolmisen kuukautta lomia, jolloin lapsi ei mene hoitoon ollenkaan. Lapsi on iloinen ja sosiaalinen ja tykkää tosi paljon päivähoidosta. Minäkin pysyn virkeänä, kun saan käydä töissä. En minä turhaan kouluttautunut 7 vuotta korkeakoulussa.
Minulle on hyvin tärkeää, että lapseni saa paitsi laadukasta hoitoa myös hyvää ravitsevaa ruokaa ja monenlaista mukavaa puuhaa myös vapaa-ajalla, kuten konsertteja, teatteria ja liikuntakerhoja.
Minä en ole lapseni jatke, eikä lapsi ole minun jatkeeni. Me olemme erillisiä ihmisiä, vaikka kuulummekin samaan perheeseen.