Miten Suomessa osattiin 100 vuotta sitten rakentaa homehtumattomia taloja, mutta nyt se tuntuu olevan mahdotonta?
Kommentit (54)
Kusta ja paskaa. Ei sen kummallisempaa.
100 vuotta sitten talot eivät olleet näin tiiviitä.
Otsikossa. Suurin osa 100 vuotta sitten rakennetuista taloista on jo purettu tai olisi pitänyt purkaa. Mielikuva vanhojen talojen homeettomuudesta johtuu siitä, että ne olivat niin harvoja, että ilma pääsi kiertämään rakenteissa, joka on tietysti tuulettumisen kannalta hyvä asia. Energiatehokkuutta ei taas silloin ajateltu kun talot lämmitettiin omasta metsästä saadulla puulla. Jos tuollaista taloa lämmittää sähköllä, niin halvemmaksi tulee asua hotellissa. Toinen iso syy on se, että 100 vuotta sitten taloissa ei ollut vesijohtoja, joten ei tarvinnut välittää suihkujen vedeneristyksistä, vesijohtojen vuotamisista, höyrynpoistosta jne.
Onkohan tämä totta vai urbaanilegendaa? Ainakin talot oli kylmiä kun nurkista veti joten tuuletus hoitui sillä. Vettä ei tullut talojen sisälle kun sitä haettiin käsin kaivosta, peseydyttiin järvessä, pestiin pyykit jne
Mites nuo vanhat rintamamiestalot? Kuinka yleistä home niissä?
Talot nykyään niin tiiviitä, että pienikään rakennusvaiheessa jäänyt kosteus rakenteisiin, ei pääse haihtumaan. Näin syntyy homekasvua, joka ei tarvitse happea kasvaakseen.
Katselin tuossa rakennustyömaata juuri aamulenkillä. Suojaamattomana räntäsateessa olivat kaikki materiaalit. Ne lyödään seinään kuivaamatta, ja katso... uusi hometalo taas valmis.
Mutta rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että kyllä työmoraalikin on laskenut ihan hurjasti. Kukaan ei ota vastuuta huonoista remonteista ja rakentamisesta. Työmiehet ja aliurakoitsijat ja muut on ulkomailta ja ne häviää sen siliän tien, kun hommat on tehty. Valvonnassakin on varmasti tosi paljon lusmuilua.
Vierailija kirjoitti:
Missä vika?
Yksinkertaisia, tuulettuvia luonnonmateriaaleja ja rakenteita. Vetoisia ja usein kesällä liian kuumia tosin. 95% on purettu, joten sitä sen aikakauden halparakentamista ei ole jäljellä
Vierailija kirjoitti:
Mites nuo vanhat rintamamiestalot? Kuinka yleistä home niissä?
Omakotitaloissa home johtuu pääosin väärin tehdystä salaojituksesta.
Eli sadevesi pääsee rakenteisiin. Tätä tavataan rintamamiestaloissa siinä missä muissakin.
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa. Suurin osa 100 vuotta sitten rakennetuista taloista on jo purettu tai olisi pitänyt purkaa. Mielikuva vanhojen talojen homeettomuudesta johtuu siitä, että ne olivat niin harvoja, että ilma pääsi kiertämään rakenteissa, joka on tietysti tuulettumisen kannalta hyvä asia. Energiatehokkuutta ei taas silloin ajateltu kun talot lämmitettiin omasta metsästä saadulla puulla. Jos tuollaista taloa lämmittää sähköllä, niin halvemmaksi tulee asua hotellissa. Toinen iso syy on se, että 100 vuotta sitten taloissa ei ollut vesijohtoja, joten ei tarvinnut välittää suihkujen vedeneristyksistä, vesijohtojen vuotamisista, höyrynpoistosta jne.
Asun yli 100v ikäisessä homeettomassa talossa, jossa ei tosin ole muovia seinissä ja ilmanvaihtokin toimii avaamalla ikkuna. Silti tässä asuminen on huomattavasti halvempaa kuin mennä hotelliin a' 90 e/vrk.
Vielä 100v sitten talvella laitettiin villasukat jalkaan, jos palelsi. Nyt talon täytyy olla sellainen, että lapsi voi talvella telmiä pelkässä vaipassa lattialla.
Ennen talot oli suomalaisten tekemiä + em. syyt.
Syy on siinä, että ennen talot oli vetoisempia kuin nykyään. Eli liian tiiviit talot on lisännyt kyllä varmana asuinmukavuutta huomattavasti, mutta talo ei pääse tuulettumaan. Näin minä, tarjoilija luulen asian menevän :)
Syyt on yksin rakennusmääräyksissä. Nykyään ei saa tehdä esim. täystiilitaloa, vaikka rakenteen ylivertaisuus on todistettu. Energiamääräysten syy. Täysin aivotonta ja politiikkoja kiittäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vika?
Yksinkertaisia, tuulettuvia luonnonmateriaaleja ja rakenteita. Vetoisia ja usein kesällä liian kuumia tosin. 95% on purettu, joten sitä sen aikakauden halparakentamista ei ole jäljellä
Mistä ihmeestä tuon keksit. Siis että noin 100 v sitten rakennetuista taloista on 95% purettu?
Tällä kylällä on tehty selvitys rakennuskannasta 1850-luvulta alkaen ja kaikki vuosina 1900 - 1920 rakennetut talot ovat edelleen asumiskäytössä. Tai voisivat olla, kaksi on ympärivuotisina loma-asuntoina. Niitä taloja on yhteensä 11 kpl, pieniä ja suuria.
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa. Suurin osa 100 vuotta sitten rakennetuista taloista on jo purettu tai olisi pitänyt purkaa. Mielikuva vanhojen talojen homeettomuudesta johtuu siitä, että ne olivat niin harvoja, että ilma pääsi kiertämään rakenteissa, joka on tietysti tuulettumisen kannalta hyvä asia. Energiatehokkuutta ei taas silloin ajateltu kun talot lämmitettiin omasta metsästä saadulla puulla. Jos tuollaista taloa lämmittää sähköllä, niin halvemmaksi tulee asua hotellissa. Toinen iso syy on se, että 100 vuotta sitten taloissa ei ollut vesijohtoja, joten ei tarvinnut välittää suihkujen vedeneristyksistä, vesijohtojen vuotamisista, höyrynpoistosta jne.
100 vuotta sitten rakennetun talon rakenne oli läpihengittävä, nykyään hengittävyys on suljettu muovilla. Nykyään rakenne pitää tarkkaan miettiä yksyhteen ilmanvaihdon kanssa, koska kosteus pitää tavalla tai toisella poistaa muovilla suljetun talon sisältä. Erityisesti varoittaisin lämpöpumpun hankkineita ns. jäähdytystoiminnosta kesällä. Lämpöpumppu on ihan hyvä apuri lämmittämisessä, mutta jos sillä jäähdytetään taloa, jonka ilmatiivisrakenne on suunniteltu pitämään kylmä ulkona eikä sisällä, voidaan aiheuttaa korjaamatonta vanhinkoa (homeongelmia) rakennukselle.
Tää homevouhotus on aivan ylimitoitettua!
Olen asunut vanhassa hirsitalossa, jossa veti joka nurkasta ja keittiössä ei olisi talvisin tarvinnut edes jääkaappia. Ruoka olisi säilynyt lattialla. Silti ihan mahtava paikka asua. Ilmanlaatu oli (vedon takia :) todella hyvä. Kesäisin oli ihanan viileää. Talvisin sai tosin polttaa puuta takassa laatikkokaupalla, että olohuone pysyi lämpimänä. Talon katto oli vuotanut varmaan kymmeniä kertoja, mutta hometta ei ollut missään, koska purueriste kuivuu ja ullakolla ei ollut muovia. Lapsen kasvattaminen tuolla ei olisi ollut mielekästä, koska lattia oli niin kylmä, että vauva olisi pitänyt olla topattuna talvisin 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Syy on siinä, että ennen talot oli vetoisempia kuin nykyään. Eli liian tiiviit talot on lisännyt kyllä varmana asuinmukavuutta huomattavasti, mutta talo ei pääse tuulettumaan. Näin minä, tarjoilija luulen asian menevän :)
Näinhän se menee. Vanhoissa taloissa oli rossipohja (tyhjä tila alla) ja erittäin vähän eristettä. Näin olleen lämpö puski alaskinpäin ja rakenteet kuivuivat jos sattui joskus kosteutta tulemaan. Nykyään asiasta mitään ymmärtämättömät poliitikot päättävät, että eristettä pitää olla tietyn paksuinen kerros. Tämä aiheuttaa sen, että kosteuspiste on villan sisällä. Asiantuntijat ovat tästä puhuneet jo kauan, mutta Arkadianmäellä ei kiinnosta mitkään asiantuntijat, kun pässinpäät ovat jotain päättäneet.
http://www.ts.fi/static/content/pic_5_3441908_k1795270_651.jpg