Miten Suomessa osattiin 100 vuotta sitten rakentaa homehtumattomia taloja, mutta nyt se tuntuu olevan mahdotonta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikossa. Suurin osa 100 vuotta sitten rakennetuista taloista on jo purettu tai olisi pitänyt purkaa. Mielikuva vanhojen talojen homeettomuudesta johtuu siitä, että ne olivat niin harvoja, että ilma pääsi kiertämään rakenteissa, joka on tietysti tuulettumisen kannalta hyvä asia. Energiatehokkuutta ei taas silloin ajateltu kun talot lämmitettiin omasta metsästä saadulla puulla. Jos tuollaista taloa lämmittää sähköllä, niin halvemmaksi tulee asua hotellissa. Toinen iso syy on se, että 100 vuotta sitten taloissa ei ollut vesijohtoja, joten ei tarvinnut välittää suihkujen vedeneristyksistä, vesijohtojen vuotamisista, höyrynpoistosta jne.

100 vuotta sitten rakennetun talon rakenne oli läpihengittävä, nykyään hengittävyys on suljettu muovilla. Nykyään rakenne pitää tarkkaan miettiä yksyhteen ilmanvaihdon kanssa, koska kosteus pitää tavalla tai toisella poistaa muovilla suljetun talon sisältä....

Ja sitten osa erittäin piheistä ihmisistä ei raaski pitää ilmanvaihtoa tarpeeksi suurella. Ja kohta ollaan taas ongelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tämä totta vai urbaanilegendaa? Ainakin talot oli kylmiä kun nurkista veti joten tuuletus hoitui sillä. Vettä ei tullut talojen sisälle kun sitä haettiin käsin kaivosta, peseydyttiin järvessä, pestiin pyykit jne

Totta se on. Etkö tosiaan ole käynyt yhdessäkään yli satavuotiaassa talossa.

MUOVI on se, joka on tämän saanut aikaan. Ei edes alkuperäisissä rintamamiestaloissa käytetty muoveja, eikä kovin paljon myöskään lastulevyä. Jossakin väitöskirjassa oli juuri tästä, kuin mikrobit tekevät nimenomaan lastulevyissä käytetyistä kemikaaleista myrkkyä.

Hirsitalo ei ole kesällä liian kuuma. Niissä vanhoissa taloissa kun on keskellä sellainen kivikasa = leivinuuni, joka tasaa lämpöä. Puu myös varaa lämpöä, niin kesällä kuin talvella. Ei siis varsinaisesti eristä niin hyvin kuin oikeat eristeet vaan tasaa lämpöä.

Se on kyllä totta, että vetoisia yleensä olivat. Mutta kai siinä joku välimuoto voisi olla niiden vanhojen vetoisten ja nykyisten termospullotalojen välillä.

Otetaan esimerkiksi (esim. virastoissa) lattian valu. Jostain olen kuullut, että kuivumisaika pitäisi olla 1cm/viikko. 10 cm valun kuivuminen pitäisi siis kestää kaksi ja puoli kuukautta. Tämähän ei ole nykyaikana mahdollista, kun urakat on pienitty niin pieniksi paloiksi. Yksi urakoitsija saa homman valmiiksi, niin toinen on hengittämässä niskaan ellei peräti tunge tekemään omaa siivuansa samanaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mites nuo vanhat rintamamiestalot? Kuinka yleistä home niissä?

Jos on tiivistetty väärin niin vihreetä on.

-

Suomessa ei sitten osata valaa betoniakaan.

http://www.rakennuslehti.fi/2016/11/kemijarven-sillan-valuvian-syyt-sel…

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86788-silta-notkahti-pahasti-liikennek…

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071421902260_uu.shtml

Se, että talo hengittää eikä kosteus pääse jumittamaan rakenteisiin, ei välttämättä merkitse sitä, että se olisi harva ja aukkoinen. Olellista on että materiaali hengittää, eli päästää kosteuden pois ja kuivuu. Sellainen materiaali voi olla ihan aukoton, ei siinä välttämättä mitään vetoisia reikiä ole. Miettikää esim.paperitapettia. Se hengittää. Muovitapetti ei.

T.Iät ja ajat vanhoissa puutaloissa asunut

Vanhoista taloista on purettu niitä, joita on ensin korjattu väärin tiivistämällä tai vesijohtojen lisäys on epäonnistunut. Suuri osa n. 70-luvulla korjatuista on korjattu huonosti puutteellisen tiedon takia.

Ongelmia aiheuttaa nykyään myös se, että tehokkuuden takia betonivalujen ei anneta kuivua ennen kuin aletaan rakentaa päälle taloja.

Vierailija kirjoitti:

Tää homevouhotus on aivan ylimitoitettua!

Sori mutta home tappaa.

-

Kukaan ei uskalla edes arvioida terveydenhuollon kustanuksia, kun liki miljoona ihmistä Suomessa on altistunut homeelle. Itse olen käynyt hometyömaalla missä purettiin koulua. Siihen kouluun tehtiin remppoja ennenkuin todettiin tilanne mahdottomaksi. Likinäköinen mummokin olisi nähnyt että vikaa oli kun purkukasoja katseli.

Muovi muovi muovi.

Vanha talo voi olla lämmin. Ei tartte olla vetoisa. Idea on rajennusmteriaaleissa. Muoviton puu ja eriste, sahanpuru, turve, sammal sekä tervapaperi, pinkopahvit yms kestävät kosteutta. Ne imee itseensä kosteuden ja luovuttavat tarvittaessa pois. Meilä lämmityskulut 50€/kk yli 80v talossa. Lämmintä on 20-23astetta. Talvella riittää sukat. Kesäl ei ole viel ollut niin kuuma et ois ikkuna auki tarvinnut nukkua. Nykyiset passiivi ja matalaenergiatalot ovat tulevaisuuden pommeja. Liian tiivitä, riippuvaisia sähköstä, erittäin arkoja pienillekin virheille. Kaada ämpärillinen vettä turpeeseen, ekovillaan, lasivillaan tai spulevypakettiin. Odota kuukausi. Mitäs luulet. Mikä on käyttökelpoista edelleen ja missä on mustat pilkut.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut vanhassa hirsitalossa, jossa veti joka nurkasta ja keittiössä ei olisi talvisin tarvinnut edes jääkaappia. Ruoka olisi säilynyt lattialla. Silti ihan mahtava paikka asua. Ilmanlaatu oli (vedon takia :) todella hyvä. Kesäisin oli ihanan viileää. Talvisin sai tosin polttaa puuta takassa laatikkokaupalla, että olohuone pysyi lämpimänä. Talon katto oli vuotanut varmaan kymmeniä kertoja, mutta hometta ei ollut missään, koska purueriste kuivuu ja ullakolla ei ollut muovia. Lapsen kasvattaminen tuolla ei olisi ollut mielekästä, koska lattia oli niin kylmä, että vauva olisi pitänyt olla topattuna talvisin 24/7.

Miten on mahdollista, että vanhassa hirsitalossa ei ollut kunnon leivinuunia vaan pelkkä takka? Oliko se edes varaava?

Vanhoissa taloissa on valtavat muurit, joissa on metrisiä halkoja vetävä uuni.  Ja kyllä niissä on puuta palanutkin! Takka oli pikemminkin valaistusta kuin lämmitystä varten ajalta ennen kuin esi-isä lampun osti.

gu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää homevouhotus on aivan ylimitoitettua!

Sori mutta home tappaa.

-

Kukaan ei uskalla edes arvioida terveydenhuollon kustanuksia, kun liki miljoona ihmistä Suomessa on altistunut homeelle. Itse olen käynyt hometyömaalla missä purettiin koulua. Siihen kouluun tehtiin remppoja ennenkuin todettiin tilanne mahdottomaksi. Likinäköinen mummokin olisi nähnyt että vikaa oli kun purkukasoja katseli.

Olen asunut Pohjois-Italiassa jossa ihan jokainen talo oli homeessa. Silti siellä ei vouhkattu samalla tavalla kuin meillä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen talot oli suomalaisten tekemiä + em. syyt.

Osittain näinkin.

Aiemmin ammattilaisilla oli ensinnäkin ketju jossa hyvät käytännöt opetettiin seuraaville sukupolville, toiseksi kun urakoita ei oltu pätkitty pieniksi persoonattomiksi paloiksi vaan sama porukka teki isomman keikan niin oli jotain kokonaisvastuutakin ja paremmat porukat saivat ns. maineen hyvinä rakentajina. Nyt kouluissa opetetaan se mitä opetetaan ja loput joudutaan oppimaan käytännössä.

Nyt palkataan joku abcdefg oy ja seuraavaan keikkaan bcdefghi oy ja sitä seuraavaan cdefghij oy, samat sohlarit joka firmassa mutta nimi muuttuu veronkierrollisista syistä joten sählääminen voi jatkua. Osa keikkailijoista (todella iso osa) on ulkomaisia porukoita joista suuri osa ei osaa edes kieltä ja toisaalta keikan valmistuttua katoavat olemasta joten ei ole käytännössä pidempiaikaista vastuutakaan mistään.

Iso ongelma on myös uudet ja käytännössä pidemmmällä aikavälillä testaamattomat rakennuskäytännöt energiatehokkuden nimissä. Nämä ovat yksi iso tekijä sohlaamisen lisäksi jotka johtavat hometaloihin.

eli siis tldr: uusista rakenteista ei ole kokemusta ja parhaatkaan suunnitelmat ei auta jos duunarit ei toteuta niitä oikein

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vika?

Yksinkertaisia, tuulettuvia luonnonmateriaaleja ja rakenteita. Vetoisia ja usein kesällä liian kuumia tosin. 95% on purettu, joten sitä sen aikakauden halparakentamista ei ole jäljellä

Mistä ihmeestä tuon keksit. Siis että noin 100 v sitten rakennetuista taloista on 95% purettu?

Tällä kylällä on tehty selvitys rakennuskannasta 1850-luvulta alkaen ja kaikki vuosina 1900 - 1920 rakennetut talot ovat edelleen asumiskäytössä. Tai voisivat olla, kaksi on ympärivuotisina loma-asuntoina. Niitä taloja on yhteensä 11 kpl, pieniä ja suuria.

Suuri osa suomalaisista asuinrakennuksista taitaa olla kaupungeissa ja aika harvassa on merkittäviä määriä 100v vanhoja taloja.

Vierailija kirjoitti:

Vanhoista taloista on purettu niitä, joita on ensin korjattu väärin tiivistämällä tai vesijohtojen lisäys on epäonnistunut. Suuri osa n. 70-luvulla korjatuista on korjattu huonosti puutteellisen tiedon takia.

Ongelmia aiheuttaa nykyään myös se, että tehokkuuden takia betonivalujen ei anneta kuivua ennen kuin aletaan rakentaa päälle taloja.

Betonin kuivuminen on yksi ongelma, mutta toinen on veden tiivistyminen materiaaleihin joko rakennusaikana tai sen jälkeen.

Minä mitään rakentamisesta ymmärtämätön ihminen katsoin kauhuissani sitä "puutaloaluetta", jota rakennettiin sateisena kesänä. Ensin laitettiin katto - hyvä se - mutta seuraavassa vaiheessa sateessa likosivat seinien eristeet. En tiedä, oliko ne "puutalon" eristeen jotain ns. vuorivillaa vai puuperäistä, mutta olivat järkyttävän pitkään sateessa ennen ulkolaudoituksen tekoa. En todellakaan haluaisin niissä taloissa asua!

Talot on olleet kylmiä ja vetoisia, käytttiin enemmän luonnon materiaaleja, puu oli ainoa rakennusmateriaali.

Rakennusalalla rehottaa harmaa talous. Koko alan valvonta on olematonta, ei vain yksittäisten työmaiden. 

Ammattiylpeys on kadonnut halpatyövoiman käytön seurauksena. 

Vierailija kirjoitti:

Talot on olleet kylmiä ja vetoisia, käytttiin enemmän luonnon materiaaleja, puu oli ainoa rakennusmateriaali.

Mistä ajoista oikein puhu?

Onhan kivitaloja tehty satoja vuosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vika?

Yksinkertaisia, tuulettuvia luonnonmateriaaleja ja rakenteita. Vetoisia ja usein kesällä liian kuumia tosin. 95% on purettu, joten sitä sen aikakauden halparakentamista ei ole jäljellä

Mistä ihmeestä tuon keksit. Siis että noin 100 v sitten rakennetuista taloista on 95% purettu?

Tällä kylällä on tehty selvitys rakennuskannasta 1850-luvulta alkaen ja kaikki vuosina 1900 - 1920 rakennetut talot ovat edelleen asumiskäytössä. Tai voisivat olla, kaksi on ympärivuotisina loma-asuntoina. Niitä taloja on yhteensä 11 kpl, pieniä ja suuria.

Suuri osa suomalaisista asuinrakennuksista taitaa olla kaupungeissa ja aika harvassa on merkittäviä määriä 100v vanhoja taloja.

Tämä taas ei ole seurausta 100v sitten vallalla olleesta surkeasta rakentamisesta vaan kaavoituksesta. Ihan kunnollisia taloja on purettu pois kerrostalojen tieltä.

Vielä 100v sitten suurin osa asuinrakennuksista oli yllättäen maalla.

Vain yksi sana: Ahneus. Kun saa halvalla...

Vierailija kirjoitti:

gu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää homevouhotus on aivan ylimitoitettua!

Sori mutta home tappaa.

-

Kukaan ei uskalla edes arvioida terveydenhuollon kustanuksia, kun liki miljoona ihmistä Suomessa on altistunut homeelle. Itse olen käynyt hometyömaalla missä purettiin koulua. Siihen kouluun tehtiin remppoja ennenkuin todettiin tilanne mahdottomaksi. Likinäköinen mummokin olisi nähnyt että vikaa oli kun purkukasoja katseli.

Olen asunut Pohjois-Italiassa jossa ihan jokainen talo oli homeessa. Silti siellä ei vouhkattu samalla tavalla kuin meillä.

Voisiko ero lämpötiloissa vaikuttaa?

Pahinta mielestäni on, että ensin ryssitään rakennustyömaalla todella ikävästi sekä suunnittelutöissä että humalaisten suomalaisten rakentajien söheltäessä ja tehdessä virheitä (oho, parveke on puoli metriä alempana kuin asunto eikä ilmastointi toimi, t. Pikku-Huopalahti), seuraavaksi jokin perhe erehtyy muuttamaan taloon ja lähes koko heidän omaisuutensa tuhoutuu, rakennustarkastajien tutkimuksilla ei ole MITÄÄN merkitystä eikä kukaan korvaa mitään tutkimusmokista, koko perhe sairastuu, taloon tehdään valtava remontti eikä edes vakuutuksesta saa rahaa. Asiatonta, ajattelematonta ja julmaa.

50-luvun talot ovat paljon laadukkaampia kuin nykyiset.