Lue keskustelun säännöt.
Miten Suomessa osattiin 100 vuotta sitten rakentaa homehtumattomia taloja, mutta nyt se tuntuu olevan mahdotonta?
Kommentit (54)
1800 luvulla hevosraitiotiet ajoivat paremmin aikataulussaan, kuin 1900-luvun suomi-insjiöörin sähköviritelmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutaan rintsikassa. Ei hometta. Tää ei tuoksu millekään kun ilma kiertää hyvin.
Kellarissa on sauna ja siellä on pienellä lämmitys talvisin. Katto on uusittu ja siellä eristeet pysyny kuivana.
Puu/lämpöpumppu lämmittää. Hyvä talo
Vierailija kirjoitti:
Asutaan rintsikassa. Ei hometta. Tää ei tuoksu millekään kun ilma kiertää hyvin.
Kellarissa on sauna ja siellä on pienellä lämmitys talvisin. Katto on uusittu ja siellä eristeet pysyny kuivana.
Puu/lämpöpumppu lämmittää. Hyvä talo
Ettäkö siis "rintsikassa" alias rintaliiveissä? Ymmärrän sitten hyvin tuon "kellarin saunan lämmityksen".
Vierailija kirjoitti:
Vain yksi sana: Ahneus. Kun saa halvalla...
En ymmärrä sun pointtia. Asun 50- luvulla tehdyssä talossa ja sillon sotien jälkeen rakennettiin just niillä materiaaleilla joita löytyi/sai/oli varaa eli halvalla.
Se mitä olen tässä asunut ja tehnyt remonttia niin pitää lähinnä tietää mitä tekee ja mistä maksaa. Ei ole meinaan kaukana sanonta että pyytää/kysyä voi, ei se ole tyhmää vaan se joka sitten maksaa niistä. Eli ennenkö rakennat, selvitä asioita. Joku "halpa" voi olla yhden mielestä laadutonta mutta se on mitä tarvitaan, jos laittaa rahaa johonkin speciaaliin niin tarvitseeko sitä? Onko siinä esim. seassa muovia jolla estää kosteuden normaalin kulkemisen?
Nykyään on suuri määrä tarjontaa ja niillä valinnoilla saattaa olla vaaransa. Vaikka myyjältä kysyt, niin se myyjä saattaa olla kuka tahansa työtön joka feikkaa tietävänsä. Kannattaa kysyä toisia mielipiteitä myös ja hiukan selvittää.
Eli halvalla saa myös mitä tarvitsee, välillä myös se mistä ostaa voi ratkaista. Hinta määriytyy monesta summasta ja niitäkin voi joskus jopa kilpailuttaa tai pyytää alennusta. Välillä sesonki yksinään tiputtaa hintoja :)
Asumme 30-luvulla rakennetussa hirsirunkoisessa talossa. Tässä on kaksi kaakeliuunia, joita lämmitän talvella 1-2 kertaa päivässä. Lisäksi on öljylämmitys. Talo on monen makuun ehkä aika viileä tai nimenomaan vähän vetoisa. Lisäksi tämä on vanhan mallinen eli sisällä pääsee kävelemään ympyrää huoneesta toiseen, mikä minusta sekin lisää sitä ilman liikkumista. Mitään ilmanvaihtosysteemejä ei ole. Kun lämmitän uuneja, korvausilma tulee ikkunanpielistä jne., siinä tuuletus. Minusta tämä on ihan kiva tapa asua. Olen itse aika vilukissa ja olen kesää lukuun ottamatta aina villasukat jalassa, muu perhe on sukkasillaan tai avojaloin. Vettä on joskus muinoin tullut sisään, mutta on kuivunut itsekseen, kun ei ole muovia joka välissä.
Lapsi taas on homekoulussa, jossa samanaikaisesti sekä tiivistetään rakenteita että lisätään ilmanvaihtoa. Sädesientä on tai ei ole, samaan aikaan jaetaan kahta tietoa. Opettajat kaikkoavat, ne, jotka ovat jääneet, ovat sairastelukierteessä. Myönnän, että ennen vähän hymähtelin näille sisäilmaongelmille: kysy teiniltä, väsyttääkö iltapäivällä, no, kas väsyttää, siis sisäilmaongelma. Nykyisin katson omaa teiniäni, joka nukkuu riittävästi ja iltapäivisin koulussa on aivan umpiväsynyt, ei pysty keskittymään mihinkään. Sanoo, että tuntuu kuin hengittäisi hiekkaa. Flunssaoireet kestävät ja kestävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talomme on rakennettu vuonna 1900. Joskus mietin, että kuinkahan vanhoja ne puut olivat joista hirret tehtiin. Kaikki väliseinät ovat hirttä ja sisäovet täyttö puuta. Eristävät muuten kylmän ja lämmön ja äänetkin aika loistavasti.
Lämmitys pönttöuuneilla ja tupakeittiön valtava leivinuuni-hellakokonaisuudella. Sen kivikasan kun saa lämpimäksi talvella niin pitää lämmön hyvin.
Tuuletus joskus ikkuna auki.
Kesällä viileää kovimmillakin helteillä.
Talon sisällä on pieni suihku jossa iltapesut käydään muuten pihasauna lämpimänä monta kertaa viikossa.
Puut omasta metsästä.
Toki villasukat jalassa takvisin ja lattioilla villamattoja seinästä seinään mutta ilma hyvä ja raikas.
Tää kestää vielä toiset 100 vuotta.
Rakennusten tiiviysvaatimukset ja rakennusvalvonnan leväperäisyys.
Ainoat varmasti terveet talot tehdään nykyään hirrestä. Viime vuosina on muutamassa kunnassa koulutkin tehty hirrestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vika?
Yksinkertaisia, tuulettuvia luonnonmateriaaleja ja rakenteita. Vetoisia ja usein kesällä liian kuumia tosin. 95% on purettu, joten sitä sen aikakauden halparakentamista ei ole jäljellä
Mistä ihmeestä tuon keksit. Siis että noin 100 v sitten rakennetuista taloista on 95% purettu?
Tällä kylällä on tehty selvitys rakennuskannasta 1850-luvulta alkaen ja kaikki vuosina 1900 - 1920 rakennetut talot ovat edelleen asumiskäytössä. Tai voisivat olla, kaksi on ympärivuotisina loma-asuntoina. Niitä taloja on yhteensä 11 kpl, pieniä ja suuria.
Eli kun yhdeltä suomen hehtaarilta löytyi kymmenkunta taloa, todistettiin maanlaajuinen tilasto vääräksi. Mistä saammekaan päähämme tällaista? No, luemme muutakin kuin paikallislehteä ja matkustamme/käymme jossain muuallakin kuin siinä kymmenen talon hehtaarinpläntillä.
100 vuotta sitten talot tehtiin hirrestä tai isoissa kaupungeissa joko tiilestä tai jopa betonista. Asumisen vaatimukset on tänä päivänä toisenlaiset, ja vaativat tietynlaista talotekniikkaa. Syy nykypäivän hometaloihin on yksinkertaisesti ihmisen ahneus ja halu päästä arkiaskareista helpolla!
100 vuotta sitten
a) taloja ei tiivistetty muoveilla, koska muovia ei ollut keksitty
b) sisäkylpyhuoneet ja sisäsaunat olivat harvinaisia
c) ilmanvaihto oli painovoimainen
d) lämmitys oli pääasiallisesti halvalla puulla ja isommissa kaupungeissa hiilelle, ennenkuin keksittiin sähköpatteri
e) pientalot olivat rossipohjaisia, ja kivijalat olivat joko hakattua luonnonkiveä tai köyhemmissä torpissa kivistä kasattuja -> talon jaloissa kiersi ilma
f) katon ja asumuksen alla oli seistävä vintti, jonka eristys monesti oli turve, ja vintin seinät pelkkää hirttä ja lautaa, savupiippua tiilestä, sitä ei vuorattu. -> talon hatussa kiersi ilma ja katon kunnon voi tarkistaa.
g) kosteutta läpäisemättömiä muovimaaleja ei käytetty, vaan pellavaöljymaalia, petroliöljymaalia..... Jos maalissa lukee akrylaatti tai akryyli, vaikka purkin kyljessä lukee öljy, se on muovimaali. Minä en ulkomaaleissa yhden vantaalaisen maalitehtaan tuotteisiin koskekaan....purkin kyljessä pitäisi lukea öljymaalimainen muovimaali.
h) vanha viisaus sanoi, että talo pitää rakentaa hiekalle tai mäen päälle, savi on huonoa rakennusmaata. Aina oli se tuulettuva rossipohja, eikä yleensä tarvittu salaojia. Kellari oli useimmiten erillinen maakellari, eikä viihdepiste.
Nyt taloja tehdään savipelloille ilman rossipohjaa ja rukoillaan, että salaojat toimii. 70-luvulla tehtiin valesokkeleita, joissa seinien puujuoksut upotettiin suoraan märkään betoniin. Betoni oli vissiin kallista, niin sokkelit on yllättävän matalia, kun vertaa esim. 50- lukuun. Luultiin, että betoni ei ime vettä. Kun salaojakin puuttuu, tuuletusrako on puutteellinen tai sitä ei ole ja seinän välissä on lasivillaa ja muovia, homeen kasvualusta oli siinä. Moni tee-se-itse-mies oli asialla, sillä pitihän miehen nyt osata talo rakentaa. Ja kun viisaat insinööritkin nyt tämän viimeisimmän mallin mukaan.....
i) talojen eristeinä ei ollut muovia, vaan tuulensuojapaperia, sahanpurua, sanomalehteä....kuivuvia materiaaleja, jotka eivät pidätä kosteutta.
j) ikkunat, sikäli kun niitä oli kovin monta, olivat lämmönkarkaamisen estämiseksi pienempiä ja puuta.
Mutta kyllä vanhoja taloja on purettu, joko siksi että katto on vuotanut ne pilalle tai alapohjan tuuletus ei ole toiminut, tai ne ovat palaneet. Ei lattiasieni ollut mitenkään tuntematon käsite ennenkään.
Hyvällä talolla pitää olla kuivat jalat ja kuiva hattu. Se miten se on sisustettu, on ihan epäoleellista taloa ostaessa.
Itselläni on mökkinä 1880 tehty hirsitalo, joka menee tänä vuonna kattoremppaan, siellä on mm. juurikin tuo turve-eriste vintillä, pihalla on mm. kivetty kaivo, joka taitaa olla vanhempi kuin talo ja aitta pihalla ehkä samaa aikaa. Sammaleisen tiilikaton alla on pärekatto. Tilalle tulee nyt konesaumattu peltikatto. Talo on erittäin 50-lukuisessa kunnossa ilman sisävesiä ja tarkoitus remontoida hyvin hellin käsin.
Talot ei kuitenkaan ole ikuisia, ja moni vanha talo on hävinnyt pelkästään siksi, että se on yksinkertaisesti vanhana ja vetoisena purettu uuden tiiviin talon tieltä. Kannattaa tutustua Suomen rakennushistoriaan etenkin 60-luku ja 70-luku. Kyllä, Suomessa 95 % vanhoista taloista taitaa olla purettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vika?
Yksinkertaisia, tuulettuvia luonnonmateriaaleja ja rakenteita. Vetoisia ja usein kesällä liian kuumia tosin. 95% on purettu, joten sitä sen aikakauden halparakentamista ei ole jäljellä
Mistä ihmeestä tuon keksit. Siis että noin 100 v sitten rakennetuista taloista on 95% purettu?
Tällä kylällä on tehty selvitys rakennuskannasta 1850-luvulta alkaen ja kaikki vuosina 1900 - 1920 rakennetut talot ovat edelleen asumiskäytössä. Tai voisivat olla, kaksi on ympärivuotisina loma-asuntoina. Niitä taloja on yhteensä 11 kpl, pieniä ja suuria.
Eli kun yhdeltä suomen hehtaarilta löytyi kymmenkunta taloa, todistettiin maanlaajuinen tilasto vääräksi. Mistä saammekaan päähämme tällaista? No, luemme muutakin kuin paikallislehteä ja matkustamme/käymme jossain muuallakin kuin siinä kymmenen talon hehtaarinpläntillä.
Nyt kun kerrot minulle, missä on se tilasto, jonka mukaan 95% 100 vuotta sitten rakennettuista asuintaloista on purettu, niin jatketaan tätä keskustelua. Ja nimenomaan nyt keskustellaan 100 vuotta sitten rakennetuista, ei sitä vanhemmista. (+/- 10v)
Hehtaari on 100 x 100 metriä. Nämä nyt keskustelemamme talot ovat yhteispinta-alaltaan suurempia kuin 10000 neliötä.
100 vuotta sitten rakennettiin myös aittoja, latoja, navettoja jne. Sinun tilastosi taitaa kattaa myös ne, vaikka tiettävästi ladot eivät olleet asuinkäytössä.
Vierailija kirjoitti:
100 vuotta sitten talot tehtiin hirrestä tai isoissa kaupungeissa joko tiilestä tai jopa betonista. Asumisen vaatimukset on tänä päivänä toisenlaiset, ja vaativat tietynlaista talotekniikkaa. Syy nykypäivän hometaloihin on yksinkertaisesti ihmisen ahneus ja halu päästä arkiaskareista helpolla!
100 vuotta sitten
a) taloja ei tiivistetty muoveilla, koska muovia ei ollut keksitty
b) sisäkylpyhuoneet ja sisäsaunat olivat harvinaisia
c) ilmanvaihto oli painovoimainen
d) lämmitys oli pääasiallisesti halvalla puulla ja isommissa kaupungeissa hiilelle, ennenkuin keksittiin sähköpatteri
e) pientalot olivat rossipohjaisia, ja kivijalat olivat joko hakattua luonnonkiveä tai köyhemmissä torpissa kivistä kasattuja -> talon jaloissa kiersi ilma
f) katon ja asumuksen alla oli seistävä vintti, jonka eristys monesti oli turve, ja vintin seinät pelkkää hirttä ja lautaa, savupiippua tiilestä, sitä ei vuorattu. -> talon hatussa kiersi ilma ja katon kunnon voi tarkistaa.
g) kosteutta läpäisemättömiä muovimaaleja ei käytetty, vaan pellavaöljymaalia, petroliöljymaalia..... Jos maalissa lukee akrylaatti tai akryyli, vaikka purkin kyljessä lukee öljy, se on muovimaali. Minä en ulkomaaleissa yhden vantaalaisen maalitehtaan tuotteisiin koskekaan....purkin kyljessä pitäisi lukea öljymaalimainen muovimaali.
h) vanha viisaus sanoi, että talo pitää rakentaa hiekalle tai mäen päälle, savi on huonoa rakennusmaata. Aina oli se tuulettuva rossipohja, eikä yleensä tarvittu salaojia. Kellari oli useimmiten erillinen maakellari, eikä viihdepiste.
Nyt taloja tehdään savipelloille ilman rossipohjaa ja rukoillaan, että salaojat toimii. 70-luvulla tehtiin valesokkeleita, joissa seinien puujuoksut upotettiin suoraan märkään betoniin. Betoni oli vissiin kallista, niin sokkelit on yllättävän matalia, kun vertaa esim. 50- lukuun. Luultiin, että betoni ei ime vettä. Kun salaojakin puuttuu, tuuletusrako on puutteellinen tai sitä ei ole ja seinän välissä on lasivillaa ja muovia, homeen kasvualusta oli siinä. Moni tee-se-itse-mies oli asialla, sillä pitihän miehen nyt osata talo rakentaa. Ja kun viisaat insinööritkin nyt tämän viimeisimmän mallin mukaan.....
i) talojen eristeinä ei ollut muovia, vaan tuulensuojapaperia, sahanpurua, sanomalehteä....kuivuvia materiaaleja, jotka eivät pidätä kosteutta.
j) ikkunat, sikäli kun niitä oli kovin monta, olivat lämmönkarkaamisen estämiseksi pienempiä ja puuta.
Mutta kyllä vanhoja taloja on purettu, joko siksi että katto on vuotanut ne pilalle tai alapohjan tuuletus ei ole toiminut, tai ne ovat palaneet. Ei lattiasieni ollut mitenkään tuntematon käsite ennenkään.
Hyvällä talolla pitää olla kuivat jalat ja kuiva hattu. Se miten se on sisustettu, on ihan epäoleellista taloa ostaessa.
Itselläni on mökkinä 1880 tehty hirsitalo, joka menee tänä vuonna kattoremppaan, siellä on mm. juurikin tuo turve-eriste vintillä, pihalla on mm. kivetty kaivo, joka taitaa olla vanhempi kuin talo ja aitta pihalla ehkä samaa aikaa. Sammaleisen tiilikaton alla on pärekatto. Tilalle tulee nyt konesaumattu peltikatto. Talo on erittäin 50-lukuisessa kunnossa ilman sisävesiä ja tarkoitus remontoida hyvin hellin käsin.
Talot ei kuitenkaan ole ikuisia, ja moni vanha talo on hävinnyt pelkästään siksi, että se on yksinkertaisesti vanhana ja vetoisena purettu uuden tiiviin talon tieltä. Kannattaa tutustua Suomen rakennushistoriaan etenkin 60-luku ja 70-luku. Kyllä, Suomessa 95 % vanhoista taloista taitaa olla purettu!
Alunperin tässä on keskusteltu 100v ikäisistä taloista, ei ylipäätään vanhoista taloista. Rakennuskannasta suurin osa eli muistaakseni juuri tuo 95% on nuorempia kuin 100v, mutta se ei tarkoita sitä, että 100v ikäisistä taloista olisi purettu 95%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvun talot ovat paljon laadukkaampia kuin nykyiset.
Tarkoitatko omakotitaloja?
Asuin 50-luvun kerrostalossa ja KAIKKI kuului naapurista.
1960-luvun kerrostalossa ei kuulunut!
Meidän vanhassa talossa (120v.) on katon eristeenä metrin psksuudelta sammalta, turvetta ja ihan hienoa hiekkaa(?). Ja vintti on kylmänä. Korkea kivijalka jonka jotkut luukut mies laittaa talveksi kiinni ja avaa kohta nöin keväällä.
Talvella ei lämmitetä kaikkia kamareita vasn pidetään jossain kymmenessä asteessa.
Ikinä ei missään haise tunkkainen ja vanhat vaatteet ja verhot vintillä ovat kuivia ja hajuttomia nekin.
Lämmitys puilla ha ilmalämpöpumppu pohottamassa. Sähköpattereilla pieni peruslämpö.
Ja ei mitään spa-osastoja eikä tuntien suihkuja talossa sisällä. Kylpemiset ja lotraamiset rantasaunassa. Ihanaa elämää.
Tarkoitatko omakotitaloja?
Asuin 50-luvun kerrostalossa ja KAIKKI kuului naapurista.