Nuorella todettiin diabetes
Alkushokissa. Miten tämän kanssa selvitään, miten ikinä oppii hiilihydraatit, insuliinit ym??
Ahdistaa ja pelottaa, onko netissä esim mitään vertaistukipalstaa?
Kommentit (38)
Kyllä sen kanssa oppii elämään ihan täyttä elämää.
Kyllä kaikki järjestyy ja selviää vähän kerrallaan. Meitä diabeetikkolasten vanhempia on paljon, tiedetään kyllä millaisessa sokissa olette. Voimia!
Liity oman kotipaikkakuntasi diabetesyhdistykseen ja sitä kautta Diabetesliittoon. Liitolla on keskustelupalsta, jossa on diabeetikkolasten vanhemmille oma osastonsa. Sieltä saat vertaistukea. Yhdistyksillä on omia perhekerhoja niille, joilla on d-lapsi.
Hiilihydraattien laskemisen opitte kyllä. Saatte varmasti hyvää opetusta sairaalasta. Materiaalia saatte mukaanne ja sitä löytyy lisää netistä.
Älkää jääkö yksin, hakeutukaa muiden joukkoon. Noin vuoden kuluttua hakekaa Diabetesliiton perheleirille Tampereelle. Siellä viimeistään alkaa elämä kirkastua.
Olen pahoillani puolestanne, tiedän miltä tuo shokki tuntuu. Kyllä diabeteksen kanssa oppii elämään, vaikka diabetes kulkeekin joka paikassa mukana eikä anna lomaa.
Facebookin puolelta löytyy Diabetes vertaistukiryhmä 1 tyyppiläisten vanhemmille, löytyy myös erikseen nuorten vanhemmille oma ryhmä, jonka nimeä en muista, kun ei ihan vielä ole ajankohtainen. Kannattaa laittaa liittymispyyntö ryhmään, paljon käytännön vinkkejä ja vertaistukea arjen haasteisiin.
No juniori oppii nopeasti tunnistamaan oman tilansa eli lisää insuliinia vai limpparia/ruokaa naamariin. Ei ole maailman kaato tilanne. Ruoan kanssa oppii sitten kanssa säännöästelemään.
-
Ei ittellä, mutta koiraa hoitanut ja eli normipituisen elämän ja itseasiassa kuoli tapaturmaisesti. Lisäksi lähellä aikamonta tapausta. Tuo limppari ei ollut vitsi vaan osa diabeetikko-urheilijoista säätelee verensokeriansa sillä tapaa. Ihan kestävyysurheilijat.
Myös nuorille (teini-ikäisille) diabeetikoille on omia keskustelupalstoja. On heille oma yhdistyskin.
Tsemppiä!
18-v tyypin 1 diabeetikko täällä. Sairastuin 12-v, rehellisesti voin sanoa oman hoidon olevan aika retuperällä. Jos saisin ite rutiinin muodostettua eritoten mittaamisessa niin hoitaisin aivan erinomaisesti. Hiilarit oppii yllättävän nopeesti, ja kyllä ne sitten ajan kanssa oppii muistamaan ilman että tarvitsee tarkistaa mitään. Tietysti karkit, sipsit, muut mässyt yms. kantsii tarkistaa. Itse olin vielä piikkikammoinen mutta nopeasti sekin meni ohi. Netissä on diabetesfoorumeja nuorille sekä aikuisille sekä fb-ryhmiä. Tän taudin kanssa tulee olemaan ailahteluja ja huonoja päiviä ja kun oma inskatuotanto loppuu kokonaan niin voi sokerit mennä melkoista vuoristorataa, pelotella ei silti kannata koska sitten vain kuumottelee ja kärvistelee taudin kanssa. Tän kanssa on silti mahdollista elää vaikka alussa tuntuukin maailmanlopulta. Tsemppiä teille!
Nuori pitää opettaa vastuulliseksi tilastaan, niin ei tapahdu vahinkoa elimistölle.
gu kirjoitti:
No juniori oppii nopeasti tunnistamaan oman tilansa eli lisää insuliinia vai limpparia/ruokaa naamariin. Ei ole maailman kaato tilanne. Ruoan kanssa oppii sitten kanssa säännöästelemään.
-
Ei ittellä, mutta koiraa hoitanut ja eli normipituisen elämän ja itseasiassa kuoli tapaturmaisesti. Lisäksi lähellä aikamonta tapausta. Tuo limppari ei ollut vitsi vaan osa diabeetikko-urheilijoista säätelee verensokeriansa sillä tapaa. Ihan kestävyysurheilijat.
Koiran diabetes ei ole sama asia kuin ihmisen diabetes. Ykköstyypin diabetesta ei hoideta rajoittamalla syömisiä. Ruokavalio on kakkostyypin diabeteksen hoitomuoto. Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Kyllä. Täytekakku tai kaksi naamaan, siitä ne ykköstyypit tykkää!
Ai niin - se pistäminen menee artkipäiväjuttuna viikon kahden sisällä. Meikä pystyy tuikkaamaan piikin ravaavaan koiraan aikoinani. Kynä on kait paras. Itteäni olen pistellyt toisissa merkeissä eli antibioottia, klexanea etc.
-
Älkää ottako stressiä - mikään ei ole itseasiassa muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Paikan perusprovoilija oletan?
Kiitos teille. Ja joku kysyi niin on 1 tyypin siis. Tuntuu ettei ole tottakaan koska lapsi on hyväkuntoinen ja virkeä, vain lisääntynyt vedenjuonti toi mieleen että oisko jotain.
Miten matkustelu ulkomaille? Onko ruokia tms mitä ennen ei tarvitse pistää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Kyllä. Täytekakku tai kaksi naamaan, siitä ne ykköstyypit tykkää!
Ikävää, kun puhut asiasta, mistä et tiedä yhtään mitään.
Ykköstyypin diabeetikko pistää insuliinia itseensä sen verran, mitä hänen syömässään ruoassa on hiilihydraatteja. Ruokarajoituksia ei ole mutta tietenkin pitää olla tervettä järkeä. Ei kukaan syö paria täytekakkua kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille. Ja joku kysyi niin on 1 tyypin siis. Tuntuu ettei ole tottakaan koska lapsi on hyväkuntoinen ja virkeä, vain lisääntynyt vedenjuonti toi mieleen että oisko jotain.
Miten matkustelu ulkomaille? Onko ruokia tms mitä ennen ei tarvitse pistää?
Matkustelu ulkomaille onnistuu ihan hyvin. Täytyy vain olla hyvin varustautunut - eli riittävästi insuliinia ja muita hoitotarvikkeita mukaan.
Me lähdimme ulkomaanmatkalle kolme viikkoa sen jälkeen kun pojallamme oli diagnosoitu diabetes. Hän oli tuolloin 5,5-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Kyllä. Täytekakku tai kaksi naamaan, siitä ne ykköstyypit tykkää!
No joo ei ihan noinkaan. Sanotaan vaikka että kaikkea voi syödä, mutta järki käteen. Jokaista suklaapatukkaa ja kokislasillista ei tarvitse pelätä, mutta ei kannata vetää mäkkäriateriaa, suklaakakkua ja kiloa sokeria yhdeltä istumalta. Kuten ei muuten terveenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Kyllä. Täytekakku tai kaksi naamaan, siitä ne ykköstyypit tykkää!
Ikävää, kun puhut asiasta, mistä et tiedä yhtään mitään.
Ykköstyypin diabeetikko pistää insuliinia itseensä sen verran, mitä hänen syömässään ruoassa on hiilihydraatteja. Ruokarajoituksia ei ole mutta tietenkin pitää olla tervettä järkeä. Ei kukaan syö paria täytekakkua kerrallaan.
Kyllä 130-kiloiset syövät.
Insuliinin pistämiseltä ei voi välttyä. Vain jos ruoassa ei ole yhtään hiilihydraatteja, ei tarvitse pistää. Hiilihydraatteja ei ole mm. lihassa.
Vähentäkää tai lakatkaa kokonaan syömästä lihaa. Suosikaa täysjyvää ja hedelmiä. Kannattaa tutustua Nutritionfacts.org sivustoon ja Youtube-kanavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ykköstyyppiläiset voivat syödä, mitä haluavat ja miten paljon tahansa.
Kyllä. Täytekakku tai kaksi naamaan, siitä ne ykköstyypit tykkää!
Ikävää, kun puhut asiasta, mistä et tiedä yhtään mitään.
Ykköstyypin diabeetikko pistää insuliinia itseensä sen verran, mitä hänen syömässään ruoassa on hiilihydraatteja. Ruokarajoituksia ei ole mutta tietenkin pitää olla tervettä järkeä. Ei kukaan syö paria täytekakkua kerrallaan.
Kyllä 130-kiloiset syövät.
OT mutta ei kyllä todellakaan syö. T: 140 kiloinen
1 vai 2 tyypin?
Jos 1 niin tosi ikävä tilanne, kakkoseen pystyy omilla valinnoilla vaikuttamaan huomattavasti.