Mitä merkillisen hienoa on ns. keskieurooppalaisessa "kahvilakulttuurissa"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin keskustelusta näkee että ap ei tajua mitä kahvilakulttuuri on ja voi olla.

Ekberg eroaa useimmista suomalaisista kahviloista siinä, että se on tietysti vanhin ja lisäksi siellä on pöytiintarjoilu, mutta etenkin siinä, että se muistuttaa tiettyjä wieniläisiä ja saksalaisia kahviloita, koska tuotteet ovat Ekbergin oman leipomon tuotteita. Myös kalustus ja palvelutyyli ovat ns. eurooppalaisia. Tosin tietysti mennyttä aikaa.

Jos mennään Pariisin kahvilakulttuuriin siellä on kaikkea. On korttelikahvila, jossa voi osaa tupakat ja postimerkit, vaihtaa tutun tarjoilijan tai korttelin asukkaiden kanssa kuulumisia, kommentoida politiikkaa tai käydä katsomassa sen futismatsin. On erityisissä paikoissa kuten museoiden puutarhoissa olevia kahviloita. Lisäksi on ne kuuluista kahvilat, joissa maailmankuulut filosofit, taiteilijat, ja kirjailijat ovat istuneet, kenties jo 1600-luvulla.

Pariisilaisessa peruskahvilassa ei olekaan niin tärkeää saako etiopilaista kahvia ja minkälaisen leivoksen vaan se muiden kanssa seurustelu, ajatusten vaihto, maailman parantaminen ja uusien ideoiden toteuttaminen. Tätä vaan ei suomalainen ymmärrä millään, hänelle kun pääsasia on saada se Juhla-Moska -kupposensa halvalla.

On ihan kiva että nyt on Suomeen avattu myös "mammakahviloita" kuten se Krunikan Muumi-kahvila, mutta henkilökohtaisesti pidän kahviloissa just siitä, ettei siellä olisi lasten melua ja että saisin keskittyä aikuiseen älylliseen keskusteluun. Harva suomalainen enää pystyy tuohon kun koko ajan juostaan tukka putkella suorittamassa jotain. Itse asiassa voisi sanoa, että AV-palsta on pariisilaisen kahvilan korvike näillä leveysasteilla :)

Ymmärtääpäs. Mutta suomalaisen ystävät, kaverit, sukulaiset, työkaverit ja edes tuttavat eivät yleensä asu samassa korttelissa eikä aina edes samassa kaupungissa. Ei kyse ole itse kahvista vaan siitä, että suomalainen ei näe mitään järkeä istua yksin kahvilassa lukemassa iltapäivälehteä älypuhelimellaan. Kahvilaan lähdetään, jos joku ystävä, kaveri, sukulainen, työkaveri tai tuttava ehdottaa ja kahvila on kummallekin sopivan matkan päässä ja ajankohta sopii. 

Niin sellainen ero tietysti on olemassa, että siellä pariisilaisessa kahvilassa ne juttukaverit voivat olla jopa ihan ennestään tuntemattomia ihmisiä, joiden kanssa vaihdetaan muutama sana, jutellaan hetki, juodaan se kupponen tai joku muu juoma ja sitten taas erotaan.

Mistä tulee tuo käsitys, että ranskalaiset menisivät kahviloissa tuntemattomien ihmisten pöytään ja alkaisivat jutella?

Onko kukaan vielä maininnut aukioloaikoja? Muualla kahvilat on auki pitkään, Suomessa ne menevät kiinni siinä viiden paikkeilla. En tykkää käydä baareissa, mutta kahvilassa voisin käydä iltaisin, jos ne vaan Suomessa olisivat auki. 

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan vielä maininnut aukioloaikoja? Muualla kahvilat on auki pitkään, Suomessa ne menevät kiinni siinä viiden paikkeilla. En tykkää käydä baareissa, mutta kahvilassa voisin käydä iltaisin, jos ne vaan Suomessa olisivat auki. 

Jos ei tässä niin toisessa ketjussa mainittiin. Pidempi aukiolo pitäisi laittaa hintoihin, koska työntekijöille pitäisi maksaa iltalisät. Nytkin monet suomalaiset ovat sitä mieltä, että kahviloiden hinnat ovat liian kalliita. 

Mä tykkään eurooppalaisessa kahvilakulttuurissa eniten siitä, että pöytiä on ulkona joka paikassa ja ulkona istutaan heti, kun kevätaurinko alkaa vähänkin lämmittämään. Suomessakin alkaa jo nyt olemaan sellaisia päiviä, mutta monessako paikassa voi poiketa kahvilla ulkona?

Tykkään myös siitä, että pieniin yksityiskohtiin panostetaan. Kahvi juodaan oikeasta kahvikupista aluslautasineen. Saksassa kahvikuppien ja aluslautasen välissä on aina tippatyyny. Pöytiinpalvelu on aina kivaa plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin keskustelusta näkee että ap ei tajua mitä kahvilakulttuuri on ja voi olla.

Ekberg eroaa useimmista suomalaisista kahviloista siinä, että se on tietysti vanhin ja lisäksi siellä on pöytiintarjoilu, mutta etenkin siinä, että se muistuttaa tiettyjä wieniläisiä ja saksalaisia kahviloita, koska tuotteet ovat Ekbergin oman leipomon tuotteita. Myös kalustus ja palvelutyyli ovat ns. eurooppalaisia. Tosin tietysti mennyttä aikaa.

Jos mennään Pariisin kahvilakulttuuriin siellä on kaikkea. On korttelikahvila, jossa voi osaa tupakat ja postimerkit, vaihtaa tutun tarjoilijan tai korttelin asukkaiden kanssa kuulumisia, kommentoida politiikkaa tai käydä katsomassa sen futismatsin. On erityisissä paikoissa kuten museoiden puutarhoissa olevia kahviloita. Lisäksi on ne kuuluista kahvilat, joissa maailmankuulut filosofit, taiteilijat, ja kirjailijat ovat istuneet, kenties jo 1600-luvulla.

Pariisilaisessa peruskahvilassa ei olekaan niin tärkeää saako etiopilaista kahvia ja minkälaisen leivoksen vaan se muiden kanssa seurustelu, ajatusten vaihto, maailman parantaminen ja uusien ideoiden toteuttaminen. Tätä vaan ei suomalainen ymmärrä millään, hänelle kun pääsasia on saada se Juhla-Moska -kupposensa halvalla.

On ihan kiva että nyt on Suomeen avattu myös "mammakahviloita" kuten se Krunikan Muumi-kahvila, mutta henkilökohtaisesti pidän kahviloissa just siitä, ettei siellä olisi lasten melua ja että saisin keskittyä aikuiseen älylliseen keskusteluun. Harva suomalainen enää pystyy tuohon kun koko ajan juostaan tukka putkella suorittamassa jotain. Itse asiassa voisi sanoa, että AV-palsta on pariisilaisen kahvilan korvike näillä leveysasteilla :)

Ymmärtääpäs. Mutta suomalaisen ystävät, kaverit, sukulaiset, työkaverit ja edes tuttavat eivät yleensä asu samassa korttelissa eikä aina edes samassa kaupungissa. Ei kyse ole itse kahvista vaan siitä, että suomalainen ei näe mitään järkeä istua yksin kahvilassa lukemassa iltapäivälehteä älypuhelimellaan. Kahvilaan lähdetään, jos joku ystävä, kaveri, sukulainen, työkaveri tai tuttava ehdottaa ja kahvila on kummallekin sopivan matkan päässä ja ajankohta sopii. 

Niin sellainen ero tietysti on olemassa, että siellä pariisilaisessa kahvilassa ne juttukaverit voivat olla jopa ihan ennestään tuntemattomia ihmisiä, joiden kanssa vaihdetaan muutama sana, jutellaan hetki, juodaan se kupponen tai joku muu juoma ja sitten taas erotaan.

Mistä tulee tuo käsitys, että ranskalaiset menisivät kahviloissa tuntemattomien ihmisten pöytään ja alkaisivat jutella?

No nyt mulla oli mielessä sellainen pieni kulmapaikka, jossa lähinnä seisoskellaan tiskin ääressä. Tuskin kukaan nyt toisten pöytiin menee missään.

Vierailija kirjoitti:

Mä asun Saksassa noin Helsingin kokoisessa kaupungissa. Täällä on useita liikenteeltä rauhoitettuja kävelykatuja, joissa on ravintoloita ja kahviloita ulkopöytineen. Jo nyt keväällä aurinkoisella säällä ne täyttyvät. On niissä tosi ihana pistäytyä. Kyllä tykkään! Mutta ei siinä mitään hienoa ole. On vaan mukava istua auringossa ja nauttia hetken kahvista ja tunnelmasta ennenkuin jatkaa matkaansa asioille.

Nyt keväällä niille tuoleille on jaettu vilttejä että tarkenee istua. Kun kävelin eilen sellaisen ohi, se oli iloinen näky - ihmisiä istuskelemassa viltteihin kääriytyneenä kahvi- tai teekuppi tai kuohuviinilasi edessään, monilla koira mukanaan ja ostoskasseista näkyivät keväiset kukat :)

Vierailija kirjoitti:

Missä te Juhlamokasta ja pullista valittavat asutte? En muista käyneeni täällä pk-seudulla moneen vuoteen kahvilassa, jossa ei olisi tarjolla ihan samantasoista cappuccinoa ja kakkupaloja kuin Keski-Euroopan kahviloissa.

Kerro mullekin missä on Helsingin parhaat kahvilat. Olisi oikeesti kiva tietää, kun tulen seuraavaksi käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kahvilassa istuminen on omaa aikaa, lapset ovat isänsä kanssa tai tarhassa/koulussa jos sattuu olemaan vapaapäiväni. Nautin kiirettömästä tunnelmasta, ihmisvilinän katsomisesta ja kalleista erikoiskahveista, joita ei kotona saa!

Kahviloiden ja erikoiskahvien määrän kasvaessa moni kahvista nautiskeleva on hankkinut kalliita laitteita koteihin. Aamukahvi jauhetaan itse kahvipavuista ja niistä keitetään kahvi juuri siihen tarkoitukseen valmistetuilla laitteilla. Tavallinen kahvinkeitin ja Moccamasteritkin on jo menneen talven lumia valmiiksi jauhetusta kahvista puhumattakaan. 

Ehkä 3% koko kansasta. Suurin osa haluaa pitää kahvilassa oman erikoisuutensa tai keitellä tavallista sumppia kotona.

Näiden laitteiden ja erikoiskahvien myynti kuitenkin kasvaa jatkuvasti. 

En usko että vielä vuosikymmeniin kotitalouksiin tulee kunnon erikoiskahvinkeittimiä. Vai tarkoitatko nyt näitä *tirsk* kapselikahvinkeittimiä, joilla ei ole erikoiskahvin kanssa mitään tekemistä?

Drinkkejäkin muuten saisi todella halvalla kotona tehtynä, oluesta ja ruuasta puhumattakaan. Silti ihmiset tykkäävät mennä ulos syömään ja juomaan.

Miksi juuri kahvi herättää näin paljon tunteita?

En tarkoittanut kapselikeittimiä. Nyt on muuten kuukauden päästä taas Helsinki Coffee Festival, jos kiinnostaa. Pääsee maistelemaan kahveja, joita voi ostaa mukaansakin. 

Taidan olla synnyttämässä silloin. Mutta erittäin hyvä, että ei puhuttu kapselikeittimistä. Uskon, että erikoiskahvinkeittimet jäävät silti pienen hifistelijöiden joukon hankinnaksi.

Itse olisin onnellinen, kun saisin kahvimyllyn kotiin. Muuta en kaipaisi.

Kai ekstrovertit ihmiset saavat jotain iloa siellä muiden seassa olemisesta, ihmisten katselemisesta ja jos on tuttuja, muiden kanssa juttelemisesta. Itselle nämä ovat lähinnä kauhun aihe joten kierrän kahvilat kaukaa. Viimeksi olen tainnut käydä sellaisessa 1980-luvulla :D 

En oikein edes tiedä mistä tässä puhutaan. Kahvia on tullut hörpittyä vähän siellä sun täällä, mutta en jotenkin ajattele sitä minään erillisenä kulttuurina. Sehän on vaan tavallinen elämään kuuluva asia. Kulttuuri sana tässä yhteydessä tarkoittaa että kyse olisi jostain vähän väkinäisestä puuhastelusta jota tehdään siksi että niin kuuluu tehdä. Itselleni kahvilla käynti on ihan perusjuttu missä sitten liikunkin. Haluan pitää taukoja, istahtaa alas ja usein tekee mieli kahviakin. Ei siinä mitään sen kummempaa. Hyvin onnistuu Suomessa ja muualla Euroopassa. Kaikissa maissa valitettavasti ei. Tietenkin jos olen kotona juon kahvia kotona, mutta tiedättekö, jotkut ihmiset on paljon pois kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva se on istua ulkomailla ja katsella ohikulkevaa ihmisvirtaa. Varsinkin Roomassa ja Pariisissa.

Jaa, itse kietelen katselemassa mieluummin museoita, puistoja  ja muita nähtävyyksiä kuin kuin istun tuijottamassa hikisia, haisevia tungeksivia ihmismassoja.

toki minä kierrän myös katselemassa nähtävyyksiä mutta silti on aikaa istua myös, aloitan paikkaan tutustumisen aamusta n 9.00 ja saatan olla hotellilla vasta 23. Viimeksi Roomassa elokuussa ja lähden sinne tänä vuonnakin ja oonkin 2 viikkoa ja samalla voisi kä'ydä Napolissakin.