Mitä merkillisen hienoa on ns. keskieurooppalaisessa "kahvilakulttuurissa"?
Ihmettelenpä vaan. Aina kun tulee puhe Suomen yleisestä paskuudesta ja ankeudesta, besserwisserit - jotka muuten ovat saaneet Suomessa aika mahtavat lähdöt elämään mm. koulutuksen ja terveydenhoidon kautta - rupeavat haikailemaan sen ihanan keskieurooppalaisen kahvilakulttuurin perään.
Niin, no istut siellä pariisilaisen ulkoilma-cafén punaruutupöytäliinalla katetun pikkupöydän äärellä, juot sumppia ja murustelet croissantia. Onpa mahtavaa.
En ole koskaan ymmärtänyt minkäänlaista kahvilassa istumista - mitä siitä saa? Laskun, jossa kahvi on kolminkertaisesti kallimpaa kuin kotona nautittu, tuijottelet ventovieraita ja ööh, mitä muuta?
Joskus on "pakko" mennä kahville kaverin kanssa, siellähän sitten istutaan täpötäydessä ja meluisassa Ekbergissä ja maksetaan itsemme kipeiksi tarjoiluista, jotka eivät maistu sen kummemmilta kuin himassakaan.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kahvilassa istuminen on omaa aikaa, lapset ovat isänsä kanssa tai tarhassa/koulussa jos sattuu olemaan vapaapäiväni. Nautin kiirettömästä tunnelmasta, ihmisvilinän katsomisesta ja kalleista erikoiskahveista, joita ei kotona saa!
Kahviloiden ja erikoiskahvien määrän kasvaessa moni kahvista nautiskeleva on hankkinut kalliita laitteita koteihin. Aamukahvi jauhetaan itse kahvipavuista ja niistä keitetään kahvi juuri siihen tarkoitukseen valmistetuilla laitteilla. Tavallinen kahvinkeitin ja Moccamasteritkin on jo menneen talven lumia valmiiksi jauhetusta kahvista puhumattakaan.
Ehkä 3% koko kansasta. Suurin osa haluaa pitää kahvilassa oman erikoisuutensa tai keitellä tavallista sumppia kotona.
Missä te Juhlamokasta ja pullista valittavat asutte? En muista käyneeni täällä pk-seudulla moneen vuoteen kahvilassa, jossa ei olisi tarjolla ihan samantasoista cappuccinoa ja kakkupaloja kuin Keski-Euroopan kahviloissa.
90-luvulla ei edes ollut kahviloita, kavereiden kanssa juotiin mustaa tervaa huoltsikalla tai sitten ihan vain jonkun kotona! Siksi kai onkin niin vaikea sukeltaa mukaan tähän ns. "kahvilakulttuuriin".
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta näkee että ap ei tajua mitä kahvilakulttuuri on ja voi olla.
Ekberg eroaa useimmista suomalaisista kahviloista siinä, että se on tietysti vanhin ja lisäksi siellä on pöytiintarjoilu, mutta etenkin siinä, että se muistuttaa tiettyjä wieniläisiä ja saksalaisia kahviloita, koska tuotteet ovat Ekbergin oman leipomon tuotteita. Myös kalustus ja palvelutyyli ovat ns. eurooppalaisia. Tosin tietysti mennyttä aikaa.
Jos mennään Pariisin kahvilakulttuuriin siellä on kaikkea. On korttelikahvila, jossa voi osaa tupakat ja postimerkit, vaihtaa tutun tarjoilijan tai korttelin asukkaiden kanssa kuulumisia, kommentoida politiikkaa tai käydä katsomassa sen futismatsin. On erityisissä paikoissa kuten museoiden puutarhoissa olevia kahviloita. Lisäksi on ne kuuluista kahvilat, joissa maailmankuulut filosofit, taiteilijat, ja kirjailijat ovat istuneet, kenties jo 1600-luvulla.
Pariisilaisessa peruskahvilassa ei olekaan niin tärkeää saako etiopilaista kahvia ja minkälaisen leivoksen vaan se muiden kanssa seurustelu, ajatusten vaihto, maailman parantaminen ja uusien ideoiden toteuttaminen. Tätä vaan ei suomalainen ymmärrä millään, hänelle kun pääsasia on saada se Juhla-Moska -kupposensa halvalla.
On ihan kiva että nyt on Suomeen avattu myös "mammakahviloita" kuten se Krunikan Muumi-kahvila, mutta henkilökohtaisesti pidän kahviloissa just siitä, ettei siellä olisi lasten melua ja että saisin keskittyä aikuiseen älylliseen keskusteluun. Harva suomalainen enää pystyy tuohon kun koko ajan juostaan tukka putkella suorittamassa jotain. Itse asiassa voisi sanoa, että AV-palsta on pariisilaisen kahvilan korvike näillä leveysasteilla :)
Ymmärtääpäs. Mutta suomalaisen ystävät, kaverit, sukulaiset, työkaverit ja edes tuttavat eivät yleensä asu samassa korttelissa eikä aina edes samassa kaupungissa. Ei kyse ole itse kahvista vaan siitä, että suomalainen ei näe mitään järkeä istua yksin kahvilassa lukemassa iltapäivälehteä älypuhelimellaan. Kahvilaan lähdetään, jos joku ystävä, kaveri, sukulainen, työkaveri tai tuttava ehdottaa ja kahvila on kummallekin sopivan matkan päässä ja ajankohta sopii.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla ei edes ollut kahviloita, kavereiden kanssa juotiin mustaa tervaa huoltsikalla tai sitten ihan vain jonkun kotona! Siksi kai onkin niin vaikea sukeltaa mukaan tähän ns. "kahvilakulttuuriin".
No jos noin alhaalta aloittaa, niin missä tahansa kahvilassa käynti on voiton puolella. Tietenkin tuolla taustalla on aika hölmöä dissata muiden kahvilakokemuksia tai kommentoida "eurooppalaista kahvilakulttuuria".
Nyt vaan menet johonkin kivaan kahvilaan, katsot nettisivulta etukäteen mitä haluat tilata ja harjoittelet esim. sanan croissant ja latte mocha oikeaa ääntämistä. Muista ottaa mukaan sanomalehti, johon olet leikannut pienet silmänreiät: niistä voit sitten varovasti kuikuilla miten muut käyttäytyvät tuossa oudossa ympäristössä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla ei edes ollut kahviloita, kavereiden kanssa juotiin mustaa tervaa huoltsikalla tai sitten ihan vain jonkun kotona! Siksi kai onkin niin vaikea sukeltaa mukaan tähän ns. "kahvilakulttuuriin".
No jos noin alhaalta aloittaa, niin missä tahansa kahvilassa käynti on voiton puolella. Tietenkin tuolla taustalla on aika hölmöä dissata muiden kahvilakokemuksia tai kommentoida "eurooppalaista kahvilakulttuuria".
Nyt vaan menet johonkin kivaan kahvilaan, katsot nettisivulta etukäteen mitä haluat tilata ja harjoittelet esim. sanan croissant ja latte mocha oikeaa ääntämistä. Muista ottaa mukaan sanomalehti, johon olet leikannut pienet silmänreiät: niistä voit sitten varovasti kuikuilla miten muut käyttäytyvät tuossa oudossa ympäristössä :)
Sanomalehden sijasta voi laittaa aurinkolasit päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on parempaa että leivonnaiset leivotaan voihin ja maku on oikeasti hyvä. Suomessa kahviloiden syöksykierre alkoi siitä kun alettiin käyttää kasvirasvamateriaaleja. Kaikki maistuu samalta kuivalta hötöltä. Maku on useimmiten pettymys ja kierre on valmis. Ihmisiä kiinnostaa käydä yhä vähemmän ja taas tuotteiden taso laskee.... Ja päälle tosiaan surkea Juhlamokka.
Tämä. Mahat on Suomessa pilattu Valion väärin pastoroidulla maidolla, joten kahvilan hyllyjen pitää pursuta laktoosittomia ja gluteiinittomia selluloosapullia.
Päälle sitten hymytön palvelu niin on sitten sitä suomalaista takuupalvelua. Tiedät mitä saat.
Näin se menee :) Joku vajaa kymmenesosa on ruokavammaisia niin kaikki saavat kärsiä ankeudesta. Koska täytyyhän heidän sellupullaa saada!
Leivonnaisten pitäisi olla sellaisia että niitä ei pysty vastustamaan. Noita mauttomia "ei sisällä mitään" leivonnaisia on hyvin helppo vastustaa. Pelkkää vehnää ja sokeria, maku ja nautinto nolla.
Tuossa on vaan se ongelma, että jos porukassa on yksikin ruokavammainen, kukaan porukasta ei mene kahvilaan, jos ei sieltä saa kaikille sopivaa syötävää.
Eipäs. Vaan pidemmän päälle siinä on se ongelma, että se reilu 90% ei käy kahviloissa ollenkaan, koska kaikki tarjonta on pahaa, kuivaa, mautonta höttöä. Mutta kunhan sitä muutamaa prosenttia Palvellaan. Ruokavammaiset jaksavat aina pitää melua itsestään, mutta suurin osa ihmisistä ja maksavista asiakkaista unohdetaan.
Ruokavammaiset ohjaavat kahvilatarjontaa Suomessa. Minusta se on jännää, että vaikka heidän kroppaansa huutaa, että "älä tunge muhun enää yhtään vehnää ja pullaa ja munaa ja whatever!", niin silti heidän on pakko saada leivonnaisia, jotka perustuvat hyvin pitkälti viljaan, voihin ja kananmunaan. Pilaavat sitten kivasti koko kansan makunautinnot, koska eihän muillekaan sitten saa tehdä mitään oikeasti hyvää kun hekään eivät saa.
Suomessa on muutama hyvä laadukas kahvila, mutta aika hiljaista niissä on. Kaikki menee jonnekin ketjukahviloihin. Esim. Tampereella on montakin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on parempaa että leivonnaiset leivotaan voihin ja maku on oikeasti hyvä. Suomessa kahviloiden syöksykierre alkoi siitä kun alettiin käyttää kasvirasvamateriaaleja. Kaikki maistuu samalta kuivalta hötöltä. Maku on useimmiten pettymys ja kierre on valmis. Ihmisiä kiinnostaa käydä yhä vähemmän ja taas tuotteiden taso laskee.... Ja päälle tosiaan surkea Juhlamokka.
Tämä. Mahat on Suomessa pilattu Valion väärin pastoroidulla maidolla, joten kahvilan hyllyjen pitää pursuta laktoosittomia ja gluteiinittomia selluloosapullia.
Päälle sitten hymytön palvelu niin on sitten sitä suomalaista takuupalvelua. Tiedät mitä saat.
Näin se menee :) Joku vajaa kymmenesosa on ruokavammaisia niin kaikki saavat kärsiä ankeudesta. Koska täytyyhän heidän sellupullaa saada!
Leivonnaisten pitäisi olla sellaisia että niitä ei pysty vastustamaan. Noita mauttomia "ei sisällä mitään" leivonnaisia on hyvin helppo vastustaa. Pelkkää vehnää ja sokeria, maku ja nautinto nolla.
Tuossa on vaan se ongelma, että jos porukassa on yksikin ruokavammainen, kukaan porukasta ei mene kahvilaan, jos ei sieltä saa kaikille sopivaa syötävää.
Eipäs. Vaan pidemmän päälle siinä on se ongelma, että se reilu 90% ei käy kahviloissa ollenkaan, koska kaikki tarjonta on pahaa, kuivaa, mautonta höttöä. Mutta kunhan sitä muutamaa prosenttia Palvellaan. Ruokavammaiset jaksavat aina pitää melua itsestään, mutta suurin osa ihmisistä ja maksavista asiakkaista unohdetaan.
Et ymmärtänyt pointtiani. Suomalaiset aika harvoin menevät kahvilaan yksin. Heillä on siis mukanaan yksi tai useampi henkilö, kun sinne menevät. Jos kahvilasta ei löydy mitään laktoositonta ja gluteenitonta tai löytyy vain jokin kuivahtanut keksi, porukka, jossa on yksikin laktoositon ja gluteiiniton menee johonkin muuhun kahvilaan. Kahviloissa pitäisi siis olla sekä erikoisruokavaliohin sopivia tarjottavia että ruokavammattomille sopivia tarjottavia.
Vierailija kirjoitti:
Ruokavammaiset ohjaavat kahvilatarjontaa Suomessa. Minusta se on jännää, että vaikka heidän kroppaansa huutaa, että "älä tunge muhun enää yhtään vehnää ja pullaa ja munaa ja whatever!", niin silti heidän on pakko saada leivonnaisia, jotka perustuvat hyvin pitkälti viljaan, voihin ja kananmunaan. Pilaavat sitten kivasti koko kansan makunautinnot, koska eihän muillekaan sitten saa tehdä mitään oikeasti hyvää kun hekään eivät saa.
Millaista viljatonta, voitonta ja kananmunatonta hyvää kahviloihin kaipaisit? Mulla on nimittäin yksi tuollainen sukulainen ja aina hirveän vaikeaa keksiä, mitä tarjottavaa hänelle laittaisi kahvin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa sinulle, mikä minun mielestäni on eurooppalaisessa kahvilakulttuurissa ihanaa:
Istun pöytään, oli se sitten ulkona tai sisällä, ja minua tullaan palvelemaan.
Kahvi on vahvaa ja hyvää, eikä mitään laimeaa pannunpohjajämä Juhlamokkaa.
Leivonnaiset ovat tuoreita ja herkullisia.
Halutessani voin ottaa myös lasin kuohuvaa tai vaikkapa konjakin kahvin kanssa ja ei - kukaan ei ole kännissä viereisissä pöydissä vaikka kahvilasta saa alkoholipitoisia juomia.
Katselen paikalliselämää ja ajattelen, että milloin Suomessa saa kunnon kahvia ja leivonnaisia/suolaisia piirakoita/voileipiä kohtuuhinnalla ja pöytiin tarjoilemalla.Paljonko tuo palvelija saa palkkaa, eläkettä, sosiaaliturvaa, työterveyshuoltoa? Vai onko tällaisilla asioilla mitään merkitystä "kahvilakulttuurissa".
Varmaankin saa sen verran palkkaa, että kannattaa olla töissä mieluummin kuin odotella työttömyysrahoja kotona. Kaikissa maissa ei todellakaan saa yhtä paljon rahaa kotona makaamalla, kuin Suomessa.
Palveluako sinä karsastat? Jos Suomessa ei olisi näin vahva itsepalvelukulttuuri, olisi työllisyystilanne ihan toinen.
Kysyin että paljonko. On lähinnä itsestäänselvää että sa enemmän kuin työttömyyskorvaus.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta näkee että ap ei tajua mitä kahvilakulttuuri on ja voi olla.
Ekberg eroaa useimmista suomalaisista kahviloista siinä, että se on tietysti vanhin ja lisäksi siellä on pöytiintarjoilu, mutta etenkin siinä, että se muistuttaa tiettyjä wieniläisiä ja saksalaisia kahviloita, koska tuotteet ovat Ekbergin oman leipomon tuotteita. Myös kalustus ja palvelutyyli ovat ns. eurooppalaisia. Tosin tietysti mennyttä aikaa.
Jos mennään Pariisin kahvilakulttuuriin siellä on kaikkea. On korttelikahvila, jossa voi osaa tupakat ja postimerkit, vaihtaa tutun tarjoilijan tai korttelin asukkaiden kanssa kuulumisia, kommentoida politiikkaa tai käydä katsomassa sen futismatsin. On erityisissä paikoissa kuten museoiden puutarhoissa olevia kahviloita. Lisäksi on ne kuuluista kahvilat, joissa maailmankuulut filosofit, taiteilijat, ja kirjailijat ovat istuneet, kenties jo 1600-luvulla.
Pariisilaisessa peruskahvilassa ei olekaan niin tärkeää saako etiopilaista kahvia ja minkälaisen leivoksen vaan se muiden kanssa seurustelu, ajatusten vaihto, maailman parantaminen ja uusien ideoiden toteuttaminen. Tätä vaan ei suomalainen ymmärrä millään, hänelle kun pääsasia on saada se Juhla-Moska -kupposensa halvalla.
On ihan kiva että nyt on Suomeen avattu myös "mammakahviloita" kuten se Krunikan Muumi-kahvila, mutta henkilökohtaisesti pidän kahviloissa just siitä, ettei siellä olisi lasten melua ja että saisin keskittyä aikuiseen älylliseen keskusteluun. Harva suomalainen enää pystyy tuohon kun koko ajan juostaan tukka putkella suorittamassa jotain. Itse asiassa voisi sanoa, että AV-palsta on pariisilaisen kahvilan korvike näillä leveysasteilla :)
Rikas kahvilassa istuja vaihtaa kuulumisia köyhän tarjoilijan kanssa. Voiko teennäisempää olla. Rikas paska muka kiinnostunut köyhän elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavammaiset ohjaavat kahvilatarjontaa Suomessa. Minusta se on jännää, että vaikka heidän kroppaansa huutaa, että "älä tunge muhun enää yhtään vehnää ja pullaa ja munaa ja whatever!", niin silti heidän on pakko saada leivonnaisia, jotka perustuvat hyvin pitkälti viljaan, voihin ja kananmunaan. Pilaavat sitten kivasti koko kansan makunautinnot, koska eihän muillekaan sitten saa tehdä mitään oikeasti hyvää kun hekään eivät saa.
Millaista viljatonta, voitonta ja kananmunatonta hyvää kahviloihin kaipaisit? Mulla on nimittäin yksi tuollainen sukulainen ja aina hirveän vaikeaa keksiä, mitä tarjottavaa hänelle laittaisi kahvin kanssa.
No minä en nimenomaan kaipaisi mitään tuollaisia "leivonnaisia". Miksi akkojen pitää tunkea itseenä leivonnaisia (= jauhoja, munaa, voita, sokeria), elleivät ne heidän elimistölleen sovi?!? Se on sitten joku muu paikka ja jokin muu herkku. Kannattaa mennä vaikka smoothie-baariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kahvilassa istuminen on omaa aikaa, lapset ovat isänsä kanssa tai tarhassa/koulussa jos sattuu olemaan vapaapäiväni. Nautin kiirettömästä tunnelmasta, ihmisvilinän katsomisesta ja kalleista erikoiskahveista, joita ei kotona saa!
Kahviloiden ja erikoiskahvien määrän kasvaessa moni kahvista nautiskeleva on hankkinut kalliita laitteita koteihin. Aamukahvi jauhetaan itse kahvipavuista ja niistä keitetään kahvi juuri siihen tarkoitukseen valmistetuilla laitteilla. Tavallinen kahvinkeitin ja Moccamasteritkin on jo menneen talven lumia valmiiksi jauhetusta kahvista puhumattakaan.
Ehkä 3% koko kansasta. Suurin osa haluaa pitää kahvilassa oman erikoisuutensa tai keitellä tavallista sumppia kotona.
Näiden laitteiden ja erikoiskahvien myynti kuitenkin kasvaa jatkuvasti.
En tiedä onko muilla samoja kokemuksia, mutta jostain syystä Suomessa ei kalliissakaan kahvilassa ole useimmiten kaikki palaset kohdallaan. Ainakin omalla kokemuksella seuraavasta listasta toteutuu usein melkein jokainen:
- henkilökuntaa liian vähän
- palvelu ilmeetöntä ja kiireistä
- pöytiä siivoamatta ja pyyhkimättä
- kahvikupit ja lautaset tahraisia
- wc epäsiisti ja käsipaperit / pyyhkeet lopussa
- pöydät ja tuolit kalustettu ahtaasti vieriviereen
- kakkupalat pienoiskoossa
Se on mahtavaa. Rakastan kun kesällä voi mennä Turun CaféArtin eteen kadulle mutustelemaan kakkua ja nauttimaan täydellisesti tehdystä cappucinosta. Se on elämää parhaimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavammaiset ohjaavat kahvilatarjontaa Suomessa. Minusta se on jännää, että vaikka heidän kroppaansa huutaa, että "älä tunge muhun enää yhtään vehnää ja pullaa ja munaa ja whatever!", niin silti heidän on pakko saada leivonnaisia, jotka perustuvat hyvin pitkälti viljaan, voihin ja kananmunaan. Pilaavat sitten kivasti koko kansan makunautinnot, koska eihän muillekaan sitten saa tehdä mitään oikeasti hyvää kun hekään eivät saa.
Millaista viljatonta, voitonta ja kananmunatonta hyvää kahviloihin kaipaisit? Mulla on nimittäin yksi tuollainen sukulainen ja aina hirveän vaikeaa keksiä, mitä tarjottavaa hänelle laittaisi kahvin kanssa.
No minä en nimenomaan kaipaisi mitään tuollaisia "leivonnaisia". Miksi akkojen pitää tunkea itseenä leivonnaisia (= jauhoja, munaa, voita, sokeria), elleivät ne heidän elimistölleen sovi?!? Se on sitten joku muu paikka ja jokin muu herkku. Kannattaa mennä vaikka smoothie-baariin.
Mitä sinä sitten kaipaisit kahviloissa kahvin kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ruokavammaiset ohjaavat kahvilatarjontaa Suomessa. Minusta se on jännää, että vaikka heidän kroppaansa huutaa, että "älä tunge muhun enää yhtään vehnää ja pullaa ja munaa ja whatever!", niin silti heidän on pakko saada leivonnaisia, jotka perustuvat hyvin pitkälti viljaan, voihin ja kananmunaan. Pilaavat sitten kivasti koko kansan makunautinnot, koska eihän muillekaan sitten saa tehdä mitään oikeasti hyvää kun hekään eivät saa.
'
Näin kirjoittava on käynyt kahvilla vain jossain nesteellä ja abc:lla. Sitä paitsi croissantti on pelkkää vehnää ja voita. Suomessa on valtavasti tarjontaa, juustokakkuja, rahkakakkuja, suklaata ja vaikka mitä kahviloissa. Ei kannata arvostella, jos itse ei kahviloissa käy, kun ei selvästi ole nykytarjonta tuttua. Vai kävitkö viimeksi 1982 Pihtiputaan Essolla kahvilla? Nykyään jo huotsikoillakin on tarjonta parantunut ja sieltäkin jopa löytää kakkuja, voileipiä, yms. ja jopa salaatteja.
Tästäkin keskustelusta näkee että ap ei tajua mitä kahvilakulttuuri on ja voi olla.
Ekberg eroaa useimmista suomalaisista kahviloista siinä, että se on tietysti vanhin ja lisäksi siellä on pöytiintarjoilu, mutta etenkin siinä, että se muistuttaa tiettyjä wieniläisiä ja saksalaisia kahviloita, koska tuotteet ovat Ekbergin oman leipomon tuotteita. Myös kalustus ja palvelutyyli ovat ns. eurooppalaisia. Tosin tietysti mennyttä aikaa.
Jos mennään Pariisin kahvilakulttuuriin siellä on kaikkea. On korttelikahvila, jossa voi osaa tupakat ja postimerkit, vaihtaa tutun tarjoilijan tai korttelin asukkaiden kanssa kuulumisia, kommentoida politiikkaa tai käydä katsomassa sen futismatsin. On erityisissä paikoissa kuten museoiden puutarhoissa olevia kahviloita. Lisäksi on ne kuuluista kahvilat, joissa maailmankuulut filosofit, taiteilijat, ja kirjailijat ovat istuneet, kenties jo 1600-luvulla.
Pariisilaisessa peruskahvilassa ei olekaan niin tärkeää saako etiopilaista kahvia ja minkälaisen leivoksen vaan se muiden kanssa seurustelu, ajatusten vaihto, maailman parantaminen ja uusien ideoiden toteuttaminen. Tätä vaan ei suomalainen ymmärrä millään, hänelle kun pääsasia on saada se Juhla-Moska -kupposensa halvalla.
On ihan kiva että nyt on Suomeen avattu myös "mammakahviloita" kuten se Krunikan Muumi-kahvila, mutta henkilökohtaisesti pidän kahviloissa just siitä, ettei siellä olisi lasten melua ja että saisin keskittyä aikuiseen älylliseen keskusteluun. Harva suomalainen enää pystyy tuohon kun koko ajan juostaan tukka putkella suorittamassa jotain. Itse asiassa voisi sanoa, että AV-palsta on pariisilaisen kahvilan korvike näillä leveysasteilla :)