Jos on kahdenvaiheilla toisen lapsen yrittämisestä niin kannattaako jättää yrittämättä vai yrittää?

Itselläni kävi (kierukka)vahinko ja se oli hyvä asia

Muuttuu paljon. En yrittäisi vielä, semmoinen 2 vuoden ikäero on aika rankka. Vuosi lisää niin sekin on jo huomattavasti parempi. Myös sen esikoisen kannalta katsottuna.

Kannattaa yrittää. Jos ei muuten, niin ainakin Suomi saa lisää tulevia veronmaksajia.

Mulla on lapset lähes tasan kahden vuoden ikäerolla, ja olin saman ikäinen kuin sinä esikoisen syntyessä. Näin jälkikäteen ajateltuna 3 v. olisi ollut sopiva väli. Esikoinen oli aurinkoinen, nopeasti kehittyvä ja herttainen vauva, mutta pikkusisarus sitten kokonaan toista maata. Isompi lapsi oli tosi mustasukkainen uudesta vauvasta, kiukutteli ja oli kuriton (myös uhmiksella oli varmaan osuutta). Ensimmäiset puoli vuotta tuntui siltä, että aina joku oli parkumassa. Hermot olivat kireellä varmaan kaikilla perheenjäsenillä.

Ei kannata yrittää ennen kuin oikeasti tuntuu siltä, että itse haluaa sen toisen lapsen. Itselläni on vain yksi. Ei koskaan tullut sitä oloa, että haluaisin toisen. Mutta mitä on kavereiden perheitä katsellut, on n. kahden vuoden ikäero ja sitä pienempi kaikista rankin. Vähimmällä ovat päässeet perheet, joissa lasten ikäero on ollut 3-4 vuotta.

Kysyisin miehen mielipidettä. 

Aloituksesta saa käsityksen, että kyseessä on vain sinun projektisi. 

Iän puolesta voit hyvin odottaa vähän. Alle kahden vuoden ikäero on rankka.

Kannattaa tehdä neljä putkeen.

Kiitos vastauksistanne! Yhteinen "projekti" tämä on mieheni kanssa. Hänen mielestään yksi lapsi riittää hyvin mutta myös toinen on tervetullut. Hänen mielestään minä siinä kovimmalla olen kun kannan lasta 9kk, synnytän ja imetän..eli siis jos minä jaksan niin silloin voidaan yrittää.

Tuota itsekin mietin että 2v ikäero mahtaisi olla rankka. Vaikka esikoinen onkin ollut helppo. Taidetaan vielä pari vuotta katsella miten tilanne ja mieli muuttuu :) Kuitenkin nautin nyt elämästä todella paljon poikamme ja mieheni kanssa! Sitä vain miettii toisen lapsen yrittämistä kun vuosi vuodelta ikääkin tulee enkä halua paljoa yli 30v olla lapsia tehdessä.

Odottaisin vuoden pari, noin pieni ikäero kuulostaa aivan kamalalta. Mulla on nyt esikoinen 4,5v ja nyt alkaa tuntua siltä, että vauvakin menisi tässä samalla suht kivuttomasti, kun esikoinen on oikeasti jo omatoiminen ja fiksu. En kestäisi kahta täysin autettavaa.