Mitä mieltä siitä, kun lapsia tehdään 50-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Pieni annos realismia ja ihan perusbiologiaa: nainen ei tule raskaaksi 50-vuotiaana. 40-vuotiaanakin on enää parin prosentin mahdollisuus tulla äidiksi.

Jos lapsia haluaa, aivan viimeistään 35-vuotiaana pitää yrittää tulla raskaaksi. Sen jälkeen munasolut ovat jo niin huonolaatuisia, että on hyvin hankalaa. Uskokaa ammattilaista. On surullista, että perheenperustamista lykätään ja luullaan, että sitten nelikymppisenä voi ryhtyä tuumasta toimeen. 

Mutu-ammattilainen sinä olet.

Vierailija kirjoitti:

Sitähän ei kukaan voi tietää kuinka pitkään on lapsen elämässä mukana, teki ne lapset sitten kaksi- tai viisikymppisenä. Kuka tahansa voi kuolla koska tahansa.

Oletko koskaan kuullut todennäköisyyksistä?

Mitä merkitystä tällä on, kun noin vanhan raskaudet on äärimmäisen harvinaisia?

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 42v ja raskaana. Minua niiiin ärsyttää että aina sanotaan, ettei sitten vanhana jaksa olla isovanhempi ja nuorena pitää tehdä lapset että jaksaa mummoilla.

No, äitini oli 21v kun synnytti minut ja anopi oli 19v kun synnytti mieheni. Kumpikaan ei ole sekuntiakaan jaksanut olla mummo, eli kumpaakaan ei kiinnosta lapsemme, kumpinaan ei ole hoitanut hetkeäkään ikinä, kumpikaan ei ole kiinnostunut lapsenlapsista yhtään.

Sen sijaan oma mummoni, lasteni syntyessä ikä 78v, on ollut tukenani, soitellut, kuunnellut ja antanut minulle sellaista 'sukupolvitukea' naisena mitä en tippaakaan saanut omalta äidiltäni tai anopilta.

Joten minusta on aivan ok että 50v iässä tehdään lapsia. Sanoisin että lapset ovat tuolloin todella haluttuja, toivottuja ja rakastettuja..

Viimeinen lause on vain oman suppean kokemuksesi perusteella tehty oletus ja yleistys. Itse sanoit heti viestin alussa että sinua ärsyttää oletus ettei vanhana jaksa ja teet itse aivan samalla tavalla oletuksia muista.

Tuossa iässä pitäisi panna vaan ihan huvittelumielessä.

Mä tiedän muutaman, joka on syntynyt todella vanhoille vanhemmille. Nämä pärjäävät hyvin. Toki nyt vanhemmat on kuolleet, mutta yleensä kovin vanhana lapsia tekevät elävät terveellisesti ja yksikin kaveri menetti vasta nelikymppisenä vanhempansa ja olivat noin 50v. hänen syntyessä. Eikä ne vanhemmat mikään taakka ollut. Nehän pärjäsi kotona hienosti, kunnes romahtivat ja kuolivat aika nopeasti. Enemmän ongelmia on näillä, joiden vanhemmat saa ne kovin nuorina ja elämä on helposti rikkonaista. Uusperheitä, vanhemmat ei sitoudu lapsiinsa jne. 

Ei se tietenkään ideaali ole saada enää viisikymppisenä lasta, mutta parempi sekin kuin liian nuorena. Noin 40-vuotiasta en pidä minään. Eihän tuo ole kuin joku kuusikymppinen, kun lapsi on jo aikuinen. Kuusikymppiset on niin pirtsakoita vielä, että vastaa hyvinkin entisaikojen viisikymppisiä. 

Itse sain lapseni 28 ja 32. Toisaalta kaverini sai 43 ja 45. Joskus mietin, että nyt se puljaa pienten kanssa, kun omista nuorempikin on lähdössä jo pian pois. Mutta aikansa kutakin. Kun minä vaihdoin vaippoja, vein päiväkotiin, ostin ekaluokalle reppua, niin kaveri oli vapaa menemään ja tulemaan.

Vanhempani oli reilusti yli nelikymppisiä kun synnyin. Vanhempia sisaruksia on, mutta kuten joku aikaisempi jo sanoi, niin sisaruussuhteelta se ei tuntunut vaan lähinnä sukulaisuussuhteelta. Kaikki serkut on eri ikäluokkaa, eikä siten ole heihin minkäänlaista suhdetta. Isovanhempiakaan ei oikeastaan ole, osa oli kuollut jo ennen omaa syntymääni ja loputkin kuoli ollessani lapsi, eikä täten muistoja heistä liiemmin ole. Kun omat vanhemmat oli muiden isovanhempien ikäisiä, aloin jo hyvin pienenä pelkäämään että äiti ja isä kuolee. Vanhempani ovat vielä elossa, mutta jo elämän ehtoopuolella. Yhteenvetona kaikesta tästä, totean että olen koko ikäni tuntenut itseni ulkopuoliseksi ja siten melko yksinäiseksi. Omia lapsia en koskaan halunnut ja näillä kokemuksilla on siihen varmasti iso merkitys.

On todella harvinaista saada lapsia 50-vuotiaana. Miehellä toki hieman helpommin jos onnistuu nappaamaan nuoren naisen itselleen. Naisilla todella vaikeaa raskautua enää. Yli 45-vuotiaille äideille syntyi suomessa yhteensä 187 lasta vuonna 2022.

Minusta ihan OK. Miksi kenenkään pitäisi haluta olla lapsensa elämässä pitkään mukana? Kunhan hoitaa lastaan asiaankuuluvalla tavalla niin homma kunnossa.

Äitini oli 41 kun synnyin ja isäni 46. Minullakin on parikymmentä vuotta vanhemmat sisarukset. Isäni kuoli 67-vuotiaana ja äitini 87-vuotiaana, molemmilla harvinaiset syövät. Isän menettäminen parikymppisenä oli rankkaa, etenkin kun hänen sairautensa oli kuluttava ja kesti useamman vuoden. Äiti taas oli erittäin terve loppuun asti, emme edes tienneet syövästä kuin vasta ruumiinavauksen jälkeen. Hitsauduimme äidin kanssa mahtavaksi tiimiksi vuosien varrella. Itselläni ei ole lapsia, joten pystyin hyvin auttelemaan äitiä loppuaikana. Se vei toki aikaa kun asuimme eri paikkakunnilla. Nyt kun ollaan mieheni kanssa kaksin, minulla on edessä vähän kuin uusi elämä. Voin alkaa harrastaa uusia asioita, voimme matkustella enemmän. Uskon, että vanhemmista, joiden lapset tässä iässä lähtevät kotoa, tuntuu samalta. Totta kai on kolkkoa, kun nyt kumpaakaan vanhemmistani ei enää ole, ja suru ja kaipaus on käsinkosketeltava. Mutta niin se on siitä huolimatta, minkä ikäisenä se tapahtuu.

Sanoisinkin lapsista haaveileville että siitä vaan! Ikä on useimmiten vain numeroita.

Jokainen yksilö lisääntyköön niin kuin haluaa luonnon ja lääketieteen sallimissa rajoissa. Mutta minua huolettaa väestötasolla se kuvitelma, että 40-50-vuotiaana niin vain pullautellaan terveitä vauvoja maailmaan. Ihan samoin kuin minua huolettaisi jos yleinen keskustelu antaisi ymmärtää että lapset on hankittava alle 20v tai muuten on myöhäistä. Kumpikaan ei ole ihan kiinni todellisuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen yksilö lisääntyköön niin kuin haluaa luonnon ja lääketieteen sallimissa rajoissa. Mutta minua huolettaa väestötasolla se kuvitelma, että 40-50-vuotiaana niin vain pullautellaan terveitä vauvoja maailmaan. Ihan samoin kuin minua huolettaisi jos yleinen keskustelu antaisi ymmärtää että lapset on hankittava alle 20v tai muuten on myöhäistä. Kumpikaan ei ole ihan kiinni todellisuudessa. 

Vanhempani olivat yli 40 minut saadessaan. En ole sen sairaampi kuin 20v vanhemmat sisaruksenikaan.