hulluinta mitä tiedät konmarittajan tehneen
Kommentit (175)
Mua jaksaa aina vaan naurattaa nämä vastustajat, joilla suunnilleen sylki lentää kun pääsevät paasaamaan konmarituksen typeryydestä.
Minulle konmaritus ei ole maksanut senttiäkään. Ihan ilmaista hupia. Pystyviikkaus on helppoa ja nopeaa kun oppii tekniikan. Konmaritus ei ole sama kuin minimalismi. Useat marittajat vaan ovat kyllästyneet turhaan tavaraan jo alkujaan ja projektin edetessä huomaa tulevansa toimeen aika vähällä. Toiset taas ei ja sekin on ihan ok.
Järjestelytekniikoita on useita ihan niinkuin siivoustekniikoitakin. Toiset on tehokkaampia kuin toiset. Itse pidän konmaria selkeimpänä ja parhaana. Siinä pääsee järjestelyn kierteestä eroon. Mutta jos joku haluaa tehdä muulla tavalla niin ei kyllä kutita omaa persusta tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina vaan naurattaa nämä vastustajat, joilla suunnilleen sylki lentää kun pääsevät paasaamaan konmarituksen typeryydestä.
Minulle konmaritus ei ole maksanut senttiäkään. Ihan ilmaista hupia. Pystyviikkaus on helppoa ja nopeaa kun oppii tekniikan. Konmaritus ei ole sama kuin minimalismi. Useat marittajat vaan ovat kyllästyneet turhaan tavaraan jo alkujaan ja projektin edetessä huomaa tulevansa toimeen aika vähällä. Toiset taas ei ja sekin on ihan ok.
Järjestelytekniikoita on useita ihan niinkuin siivoustekniikoitakin. Toiset on tehokkaampia kuin toiset. Itse pidän konmaria selkeimpänä ja parhaana. Siinä pääsee järjestelyn kierteestä eroon. Mutta jos joku haluaa tehdä muulla tavalla niin ei kyllä kutita omaa persusta tippaakaan.
No siinäs naurat. Jos konmari kerran sulle on helppoa ja ilmaista niin ehkäpä tekstit ei ole sua varten täällä. Mutta sun teksti riitelee sen sanoman kanssa tässä kohtaa. Konmarin tarkoitus ei ole lopettaa järjestelyä vaan ylläpitää sitä. Koska pidät vain sen mikä sillä hetkellä tuo iloa niin toisella hetkellä se on kaatopaikkakamaa kun ei huvita enää ja sitten vaan hankkimaan lisää. Pieni piiri pyörii kokoajan. Kaaosta tuossa yritetäuan välttää ei jatkuvaa järjestyksen ylläpitoa. Shoppailijalle ihannemetodi:
Osta-kierrätä jotta kaappi pysyy siistinä kun taas -osta uutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina vaan naurattaa nämä vastustajat, joilla suunnilleen sylki lentää kun pääsevät paasaamaan konmarituksen typeryydestä.
Minulle konmaritus ei ole maksanut senttiäkään. Ihan ilmaista hupia. Pystyviikkaus on helppoa ja nopeaa kun oppii tekniikan. Konmaritus ei ole sama kuin minimalismi. Useat marittajat vaan ovat kyllästyneet turhaan tavaraan jo alkujaan ja projektin edetessä huomaa tulevansa toimeen aika vähällä. Toiset taas ei ja sekin on ihan ok.
Järjestelytekniikoita on useita ihan niinkuin siivoustekniikoitakin. Toiset on tehokkaampia kuin toiset. Itse pidän konmaria selkeimpänä ja parhaana. Siinä pääsee järjestelyn kierteestä eroon. Mutta jos joku haluaa tehdä muulla tavalla niin ei kyllä kutita omaa persusta tippaakaan.
No siinäs naurat. Jos konmari kerran sulle on helppoa ja ilmaista niin ehkäpä tekstit ei ole sua varten täällä. Mutta sun teksti riitelee sen sanoman kanssa tässä kohtaa. Konmarin tarkoitus ei ole lopettaa järjestelyä vaan ylläpitää sitä. Koska pidät vain sen mikä sillä hetkellä tuo iloa niin toisella hetkellä se on kaatopaikkakamaa kun ei huvita enää ja sitten vaan hankkimaan lisää. Pieni piiri pyörii kokoajan. Kaaosta tuossa yritetäuan välttää ei jatkuvaa järjestyksen ylläpitoa. Shoppailijalle ihannemetodi:
Osta-kierrätä jotta kaappi pysyy siistinä kun taas -osta uutta
Konmari ei liity mitenkään shoppailuun tai tuhlaamiseen. Jos sinusta tuntuu, että ihminen ei voi olla ostamatta "uutta ja lisää", se on sinun oma pikku ongelmasi :)
Vierailija kirjoitti:
Mutta konmari ei kerro kuinka pystyviikata, ellei ole laatikoita, joihin pystyviikata.
Konmari opastaa nimenomaan välttämään kaikkia hienoja järjestelyvempaimia ja laatikostosysteemien ostamista. Kun putsausta tekee, vastaan tulee aina laatikoita. Olen todennut saman - kenkälaatikot ja pahviset pakkauslaatikot ovat tosi hyviä. Itselläni on myös vedettäviä hyllyjä kaapeissa ja niihin voi mainiosti viikata jopa ilman laatikkoakin. Minulla on myös paljon vaatteita henkareissa, esim. juhlavaatteet, mekot ja mustat puserot (vaikea muuten erottaa). Minulla on vapaus tehdä näin, ei tämä mikään lahko ole, jossa joku tulisi tarkistamaan ja ruoskimaan jos "tekee väärin" haha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina vaan naurattaa nämä vastustajat, joilla suunnilleen sylki lentää kun pääsevät paasaamaan konmarituksen typeryydestä.
Minulle konmaritus ei ole maksanut senttiäkään. Ihan ilmaista hupia. Pystyviikkaus on helppoa ja nopeaa kun oppii tekniikan. Konmaritus ei ole sama kuin minimalismi. Useat marittajat vaan ovat kyllästyneet turhaan tavaraan jo alkujaan ja projektin edetessä huomaa tulevansa toimeen aika vähällä. Toiset taas ei ja sekin on ihan ok.
Järjestelytekniikoita on useita ihan niinkuin siivoustekniikoitakin. Toiset on tehokkaampia kuin toiset. Itse pidän konmaria selkeimpänä ja parhaana. Siinä pääsee järjestelyn kierteestä eroon. Mutta jos joku haluaa tehdä muulla tavalla niin ei kyllä kutita omaa persusta tippaakaan.
No siinäs naurat. Jos konmari kerran sulle on helppoa ja ilmaista niin ehkäpä tekstit ei ole sua varten täällä. Mutta sun teksti riitelee sen sanoman kanssa tässä kohtaa. Konmarin tarkoitus ei ole lopettaa järjestelyä vaan ylläpitää sitä. Koska pidät vain sen mikä sillä hetkellä tuo iloa niin toisella hetkellä se on kaatopaikkakamaa kun ei huvita enää ja sitten vaan hankkimaan lisää. Pieni piiri pyörii kokoajan. Kaaosta tuossa yritetäuan välttää ei jatkuvaa järjestyksen ylläpitoa. Shoppailijalle ihannemetodi:
Osta-kierrätä jotta kaappi pysyy siistinä kun taas -osta uuttaKonmari ei liity mitenkään shoppailuun tai tuhlaamiseen. Jos sinusta tuntuu, että ihminen ei voi olla ostamatta "uutta ja lisää", se on sinun oma pikku ongelmasi :)
Muistaakseni kirjassa puhutaan aika paljon ostoksilla käymisestä, paitsi tavaran hankintana, myös ajanvietteenä. Toki jos konmari saa ajanvieteshoppailijan ostamaan järkevämmin, niin peukku sille.
Konmaritus syntyy kerskakulutuksesta. Elämä pyörii materian ympärillä kunnes on siitä tukossa. Jotkut taas välttävät tämän vaiheen kokonaan alunperinkin. Elämä on tasapainoista ja kevyttä ilman että siivoamisesta ja roinasta eroon hankkiutumisesta pitää nostaa elämää suurempi aihe.
Se kertoo paljon kun "elämänfilosofia" jota monet hehkuttaa nousee tavarasta ja sen hallinnasta. Silloin kannattaa pysähtyä ja miettiä, mitkä arvot ovat tärkeitä ja mitkä ohjaavat omaa elämää. Vai löytyykö niitä roinakasojen (tai vaihtoehtoisesti vimpan päälle ohjeiden mukaan viikattujen vaatteiden) takaa?
Vierailija kirjoitti:
Konmaritus syntyy kerskakulutuksesta. Elämä pyörii materian ympärillä kunnes on siitä tukossa. Jotkut taas välttävät tämän vaiheen kokonaan alunperinkin. Elämä on tasapainoista ja kevyttä ilman että siivoamisesta ja roinasta eroon hankkiutumisesta pitää nostaa elämää suurempi aihe.
Ha! Näin juuri kerskakulutus-sopuli-instatilillä (lapsilla merkkivaatteet, merkkilaukkuja, valkoinen koti...) kuvattuna konmarikirjan uuden ostoksen kanssa (sopi sävyiltään yhteen kirja ja ostos).
MIKSI SUOMESTA ON TULOSSA KONMARIVALTIO?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs ystäväni otti avioeron. Oikeasti. Konmaritti koko kotinsa muutamassa viikossa, myös miehensä tavarat ja harrastustarvikkeet. Riitelivät aikansa, kunnes ystäväni sai päähänsä, että mies on se, joka häntä elämässä jarruttaa. Nyt ovat eronneet. Mies ymmärtääkseni jatkoi eloaan kuten ennenkin, mutta ystäväni on täysin tuuliajolla tyhjyyttä kumisevassa kodissaan.
No ehkä niillä ei oikeasti vaan mennyt hyvin. Saa kai sitä eroa silti surra.
Mielenkiintoista että niin moni käyttää haukun kohteesta termiä "ystävä". Aikamoisia ystäviä olette...
Kummin päin se sitten on: ystävien kaikki teot pitää ohittaa täysin kritiikittä ( myös abonyymeissa keskusteluissa) vai pitää ystävinä vain ihmisiä, jotka eivät koskaan tee mitään kyseenalaista?
Kommari on aina kommari joka yrittää lausia "cuhsin" vaikka omassa nenässään tietää mikä housussaan tuntuu.
Konmari on noussut Japanista. Siinä mielessä se on syntynyt aivan omassa kulttuurissaan. Japanilaisia on paljon, asuvat tiheästi ja välillä hyvinkin ahtaasti. Japanilaisten estetiikka on aina ollut ennemmän niukkuuden ja pelkistyneisyyden estetiikkaa. Tämä tuli vain mieleen siitä, kuinka hartaasti täälläkin jaksetaan vääntää siitä "pystyyn viikkaamisesta". Sellaiselle on varmasti tilausta jossain lokeroasunnossa/boksissa Tokiossa.
http://www.dailymail.co.uk/news/article-2286069/Living-box-The-tiny-cof…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina vaan naurattaa nämä vastustajat, joilla suunnilleen sylki lentää kun pääsevät paasaamaan konmarituksen typeryydestä.
Minulle konmaritus ei ole maksanut senttiäkään. Ihan ilmaista hupia. Pystyviikkaus on helppoa ja nopeaa kun oppii tekniikan. Konmaritus ei ole sama kuin minimalismi. Useat marittajat vaan ovat kyllästyneet turhaan tavaraan jo alkujaan ja projektin edetessä huomaa tulevansa toimeen aika vähällä. Toiset taas ei ja sekin on ihan ok.
Järjestelytekniikoita on useita ihan niinkuin siivoustekniikoitakin. Toiset on tehokkaampia kuin toiset. Itse pidän konmaria selkeimpänä ja parhaana. Siinä pääsee järjestelyn kierteestä eroon. Mutta jos joku haluaa tehdä muulla tavalla niin ei kyllä kutita omaa persusta tippaakaan.
No siinäs naurat. Jos konmari kerran sulle on helppoa ja ilmaista niin ehkäpä tekstit ei ole sua varten täällä. Mutta sun teksti riitelee sen sanoman kanssa tässä kohtaa. Konmarin tarkoitus ei ole lopettaa järjestelyä vaan ylläpitää sitä. Koska pidät vain sen mikä sillä hetkellä tuo iloa niin toisella hetkellä se on kaatopaikkakamaa kun ei huvita enää ja sitten vaan hankkimaan lisää. Pieni piiri pyörii kokoajan. Kaaosta tuossa yritetäuan välttää ei jatkuvaa järjestyksen ylläpitoa. Shoppailijalle ihannemetodi:
Osta-kierrätä jotta kaappi pysyy siistinä kun taas -osta uutta
Aivan, järjestyksen ylläpito riittää. Mutta ei tarvitse enää tehdä mitään puolivuosittaisia järjestelyoperaatioita, jolloin käydään kaapit läpi ja yllätytään siitä mitä sieltä löytyykään.
Ei kaikista tule konmarin myötä minimalisteja, askeettisia tai vähän ostelevia. Toiset shoppailee silti, se on heidän asiansa. Uskon että kaikkien ostokäyttäytymistä konmari silti järkevöittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs ystäväni otti avioeron. Oikeasti. Konmaritti koko kotinsa muutamassa viikossa, myös miehensä tavarat ja harrastustarvikkeet. Riitelivät aikansa, kunnes ystäväni sai päähänsä, että mies on se, joka häntä elämässä jarruttaa. Nyt ovat eronneet. Mies ymmärtääkseni jatkoi eloaan kuten ennenkin, mutta ystäväni on täysin tuuliajolla tyhjyyttä kumisevassa kodissaan.
No ehkä niillä ei oikeasti vaan mennyt hyvin. Saa kai sitä eroa silti surra.
Mielenkiintoista että niin moni käyttää haukun kohteesta termiä "ystävä". Aikamoisia ystäviä olette...
Kummin päin se sitten on: ystävien kaikki teot pitää ohittaa täysin kritiikittä ( myös abonyymeissa keskusteluissa) vai pitää ystävinä vain ihmisiä, jotka eivät koskaan tee mitään kyseenalaista?
Itse en esitä ystävilleni kritiikkiä. Mielipiteeni voin sanoa ystävällisesti. Mutta jos ystävä ottaa eron ja on sen jälkeen surkeana, en naureskele asialle ja ystävän tyhmyydelle ( = se tyhmä erosi vaan tämän konmari-hypetyksen vuoksi). Sinä et voi tietää millaisia vaikeuksia liitossa oli, et edes ystävänä. Ne perimmäiset syyt tietää aina vain asianomainen itse.
Vierailija kirjoitti:
Konmari on noussut Japanista. Siinä mielessä se on syntynyt aivan omassa kulttuurissaan. Japanilaisia on paljon, asuvat tiheästi ja välillä hyvinkin ahtaasti. Japanilaisten estetiikka on aina ollut ennemmän niukkuuden ja pelkistyneisyyden estetiikkaa. Tämä tuli vain mieleen siitä, kuinka hartaasti täälläkin jaksetaan vääntää siitä "pystyyn viikkaamisesta". Sellaiselle on varmasti tilausta jossain lokeroasunnossa/boksissa Tokiossa.
http://www.dailymail.co.uk/news/article-2286069/Living-box-The-tiny-cof…
Aivan näin. Maritus tulee todella tarpeeseen japanissa, missä on todella ahdasta asua, mutta ei ole niin tärkeää täällä. Kukin tietenkin tyylillään. Mikä vain lisää onnellisuutta elämään, niin se on varmasti hyvä asia.
Ainakaan itselleni Konmari ei ollut mitään tajunnan rajäyttävää. Mutta todella suuri hyöty on pystyviikkauksesta. En ole viikkausohjeita ihan täsmälleen edes noudattanut, vaan ostin muovikorit, joihin viikkaan vaatteet pystyyn omalla tyylilläni. Vaatteiden löytäminen on helppoa ja kaikkia vaatteita tulee käytettyä. Samaa sanovat lapsetkin, kun sama järjestelmä on myös heidän vaatekaapeissaan.
Japanissa asutaan hyvin ahtaasti PLUS kulutus ja krääsän määrä on aivan omaa luokkaansa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista hulluinta on se, kun tuttuni pääsi itsetutkiskelun jälkeen eroon huonoja muistoja pursuavista tavaroista, epäsopivista vaatteista, rumista koriste-esineistä, risoista ja haisevista kengistä ja epämiellyttävistä huonekaluista. Monet näistä olivat olleet lahjoja sukulaisilta, joita hän ei siksi hennonnut aiemmin poistaa asunnosta. Hän voi nyt paremmin, tajuttuaan että hänen elämänsä kuuluu yksin hänelle, muiden mielipiteillä ei ole väliä.
No kykenevätkö mitkään esineet (tai niiden järjestys asunnossa) sitten jotenkin 'riistämään' tuon 'oman elämän' keneltäkään ?
Kyllä. Jos joka kerta nähdessäsi tädiltä saamasi vaasin muistat sen häpeän ja nöyryytyksen. Jos vaatekaapissa roikkuva mekko tuo mieleen exän, joka löi sinua. Jos äitisi ostamat lautaset tuovat vain surua mieleen, jne.
Kun olet poistanut nämä esineet, mieli on kumman kevyt.
Todellakin kyllä! Olen toiminut näin jo parin vuosikymmenen ajan. En muista, mistä sain tämän tunteen. Joku intuitio se oli. Kunpa olisin älynnyt kirjoittaa siitä kirjan! Olisikohan nyt sitten AnKatus muotia xD
Heitti pois vanhat valokuvat ja todistukset yms. Jälkikäteen katui. :( sääliksi kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voin kertoa oman Konmaritarinani. Vuosi sitten luin kirjan ja sen jälkeen raivasin omat ja lapsen (kolmevuotias, joten lienee luvallista) tavarat. Miehen tavaroihin en koskenut. Mitään pois laittamaani en ole kaivannut (en tosin koskaan ole ollut mikään varsinainen hamsteri, mutta kyllä sitä vaan kaikkea kertyy, jos ei aktiivisesti laita samalla pois. En myöskään laittanut pois, jos tavaralla edelleen oli mulle käyttöarvoa, vaikka olisikin ollut ruma). Vaatteita on ehkä edelleen liikaa, mutta toisaalta vuoteen en ole mitään ostanutkaan. Mennään nyt näillä ja antaa loppujen poistumisten tulla luonnollisesti hajoamisen myötä.
Siivouspäivänä otan rätin esiin ja alan pyyhkiä pölyjä (sen sijaan. että ensin menee tunti kasojen raivaamiseen kuten ennen). Edelleen taistelen tavaroiden heti paikalleen laittamisen kanssa, mutta toivottavasti asiasta tulee vielä rutiini. Tiedän tarkalleen missä tavarani ovat ja arki on oikeasti helpottunut selvästi. (Ja nyt joku valopää tulee kertomaan miten mulla on kaikki ollut aina paikallaan ihan ilman mitäään Konmaria; kivat sulle, mutta kun kaikki ei aina kaikille ole niin itsestään selvää). Miehellä on edelleen kaikki aina hukassa. Jatkuva kitinä, kun jotain ei löydy ja kuulemma mun kuuluisi auttaa etsimisessä. En enää auta, koska ei ole mun homma tuhlata aikaa siihen jatkuvaan laatikkojen läpikäymiseen, kun ei toinen viitsi tehdä mitään asialle. Ja pystyviikkaus on parasta ikinä. Laatikosta näkee heti kaikki vaatteet ja sieltä vaan nappaa sopivimman :).
Konmarilla ei ole ollut käytössää vaatekaappia, siksi ei kai tiedä, että vaatteet näkee myös hyllylle viikattuina. Pysyykö vaate paremmin kuosissaan pystyviikattuna vai vaakatasossa? Veikkaan jälkimmäistä. En ihan heti keksi, milla tavalla pystis olisi parempi?
Vaakatasoon viikkaaminen ja pinoaminen voi toki toimia jos siinä pinossa on vain samanlaisia vaatteita. Mutta ihmisten vastekaapissa tuppaa olemaan erilaisia vaatteita ja jos siitä pinosta vetää välistä sen lempipaidan, niin yleensä mukana lähtee pari muutakin (jotka uudelleen viikkaamisen sijaan heitetään mytyssä kaappiin tai jätetään siihen lattialle). Pystyyn viikattuna ei tarvitse alkaa taiteilemaan kun valitsee vaatekappaletta ja ne seisoo pystyssä ilman tukeakin.
Lisäksi pinotessa pinkan alimmaiseen kohdistuu painetta, tulee ryppyjä jne.. Pystyyn viikattuna ei ole ongelmaa, kunhan laatikkoa ei ole ahdettu liian täyteen.Nostan toisella kädellä ne vaatteet siististi viikattuna, jotka ovat haluamani paidan päällä ja toisella otan haluamani. Heitän sä gylle valitsemani paidan ja laitan ne toisella kädellä nostamani paikoilleen siistiin pinoon. Ei tule sotkuisia pinoja, eikä ikinä ole ne alimmatkaan vaatteet olleet rypyssä, jos on helposti ryppyyntyvää materiaalia, menee sellaisen vaatteet hengarille.
Saat toki jatkaa ihan miten haluat, mutta ethän sä nyt tosissasi väitä, että tuo kaksi kättä vaativa tekniikka olisi helpompi kuin mun pystyyn viikkaus. Avataan laatikko (yhdellä kädellä). Napataan paita (yhdellä kädellä) ja suljetaan laatikko. Todellakin kätevämpää kuin toisella kädellä pinon nostelu ja toisella samaan aikaan jonkun paidan kaivelu. Ja ei mulla kaikki ole pystyyn viikattu. Henkarit on edelleen käytössä, mutta esim trikoovaatteet (T-paidat, topit ym.) on ehdottomasti parasta viikata pystyyn.
Eikös tämä pystyynviikaus vaadi säilytystilakseen laatikoita? Jos on kaappi niin pitääkö ostaa laatikosto? Juuri kun on päässyt liioista tavaroitaan eroon..
Eikö jokainen täysipäinen tajua tämän muutenkin? Ja eikö jokainen myös tajua hankkia uusia esim. laatikoita, jos jo olemassa olevista ei ole apua?