Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun isä ei saa kutsua tyttärensä häihin

Vierailija
14.03.2017 |

Miesystäväni tytär menee ensi kesänä naimisiin. En ole tavannut tytärtä itse, koska isä ja tytär eivät ole väleissä. Kaikki johtuu jostain riidasta kauan sitten, isä on yrittänyt sovitella, mutta tytär ei anna anteeksi.
Nyt miesystäväni ei ole muuta tehnyt kuin vatvonut tätä hääasiaa, kun sai joltain sukulaiselta tietää, että tyttönsä on avioitumassa. Miten tytön saisi lientymään, että isä saisi edes jollain lailla osallistua tähän suureen juhlaan?

Kommentit (103)

Vierailija
101/103 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko ok jos ei saa kutsua (ei välttämättä tyttären, mutta ylipäätään kenen tahansa tutun) häihin, mutta menee kirkkoon ja istuu jossain takarivissä huomaamattomana?

Ei todellakaan ole ok. Äärimmäisen epäkunnioittavaa. 

Jos minun isäni olisi yrittänyt tuota, olisin soittanut poliisit jos ei olisi totellut ensimmäistä poistumiskehotusta. Siinä olisikin ollut kivat häämuistot, ja isä olisi saanut heittää ihan vihon viimeisetkin toiveensa välien korjaantumisesta edes seuraavassa elämässä.

Vierailija
102/103 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tulee mieleen insesti jos tytär on vuosia sitten katkaissut välit isäänsä, eikä kutsu tätä häihin. Mietippä sitä.

Kyllä siihen välien katkaisemiseen riittää ihan tavallinen juoppous ja aggressiivinen käytös.

Kaikille ei riitä niitä kivoja isiä.

No kyllä siihen riittää ihan vain normiriitakin, jopa sivukatsojen silmissä vähäpätöinen sellainen.

Äitini ja sisareni ovat kumpikin voimakastahtoisia (lue: omalla tavallaan kumpikin myös ärsyttäviä) ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä riidelleet pikkuasioista. Riidat ovat siis tosiaan aina olleet ainakin omasta mielestäni vähäpätöisiä, tyyliin äiti kritisoi jotain sisaren asiaa, kostoksi sisar kertoo kaverinsa sanoneen pahasti äidistä, äiti loukkaantuu, sanoo vieläkin pahemmin sisaren kaverista, mistä sisar loukkaantuu verisesti. Seurauksena dramaattinen välien katkaisu eivätkä ole viiteen vuoteen tekemisissä, ei kutsuta lapsen ristiäisiin, jne.

Rasittavaa touhua puolin ja toisin.

Mistä alapeukut? Ei aina tarvita insestiä, väkivaltaa, narsismia ja alkoholismia. Joskus lapset ja vanhemmat riitelevät, koska persoonallisuudet eivät natsaa. Joskus molemmissa on vikaa.

Jos lapsella ja vanhemmalla on huonot välit, syypää löytyy sieltä vanhemmasta päästä.

Vanhempi on aina auktoriteetti lapselleen,

sekä ikänsä, että kasvattaja-huolehtija-asemansa tähden.

Jos välit eivät ole kunnossa, pahoja on tehnyt se isä (tai äiti).

Nämä elatusmaksuista kitisevät naistenvihaajat ja mukamas lapsen asialla olevat naisenhakkaaja-/ pettäjä-/ vastuunpakoilijamiehet voisivat lukea nyt tästä lasten mielipiteitä,

miten paljon lapsi kunnioittaa isää,

joka kohtelee huonosti hänen äitiään.

Ei tule hääkutsuakaan...

Isän tärkein tehtävä on rakastaa lastensa äitiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/103 |
16.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tulee mieleen insesti jos tytär on vuosia sitten katkaissut välit isäänsä, eikä kutsu tätä häihin. Mietippä sitä.

Kyllä siihen välien katkaisemiseen riittää ihan tavallinen juoppous ja aggressiivinen käytös.

Kaikille ei riitä niitä kivoja isiä.

No kyllä siihen riittää ihan vain normiriitakin, jopa sivukatsojen silmissä vähäpätöinen sellainen.

Äitini ja sisareni ovat kumpikin voimakastahtoisia (lue: omalla tavallaan kumpikin myös ärsyttäviä) ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä riidelleet pikkuasioista. Riidat ovat siis tosiaan aina olleet ainakin omasta mielestäni vähäpätöisiä, tyyliin äiti kritisoi jotain sisaren asiaa, kostoksi sisar kertoo kaverinsa sanoneen pahasti äidistä, äiti loukkaantuu, sanoo vieläkin pahemmin sisaren kaverista, mistä sisar loukkaantuu verisesti. Seurauksena dramaattinen välien katkaisu eivätkä ole viiteen vuoteen tekemisissä, ei kutsuta lapsen ristiäisiin, jne.

Rasittavaa touhua puolin ja toisin.

Mistä alapeukut? Ei aina tarvita insestiä, väkivaltaa, narsismia ja alkoholismia. Joskus lapset ja vanhemmat riitelevät, koska persoonallisuudet eivät natsaa. Joskus molemmissa on vikaa.

Jos lapsella ja vanhemmalla on huonot välit, syypää löytyy sieltä vanhemmasta päästä.

Vanhempi on aina auktoriteetti lapselleen,

sekä ikänsä, että kasvattaja-huolehtija-asemansa tähden.

Jos välit eivät ole kunnossa, pahoja on tehnyt se isä (tai äiti).

Nämä elatusmaksuista kitisevät naistenvihaajat ja mukamas lapsen asialla olevat naisenhakkaaja-/ pettäjä-/ vastuunpakoilijamiehet voisivat lukea nyt tästä lasten mielipiteitä,

miten paljon lapsi kunnioittaa isää,

joka kohtelee huonosti hänen äitiään.

Ei tule hääkutsuakaan...

Isän tärkein tehtävä on rakastaa lastensa äitiä.

Mitä hemmettiä? Kyllä isän tärkein tehtävä minun näkökulmastani (lapsena, ei vanhempana) on rakastaa lapsiaan.