Kai sitä ruuhkavuosia elävänä perheenäitinä on pakko vähentää radikaalisti syömistä jos haluaa näyttää joltain, kun kroppaa ei vain ehdi eikä jaksa treenata tarpeeksi.

Jep jep, eli mikään useista ehdotetuista ratkaisuista ei tietenkään käy AP:lle, vaan AP:lla on hyvä tekosyy törmätä jokainen ehdotus. Sen ymmärrän, että lapsiperhe-elämä on hektistä, onhan itsellänkin kaksi pientä lasta. Silti ihminen ihan varmasti löytää sen pari tuntia viikossa aikaa liikuntaa JOS halua vain riittää. Eri asia jos on totaali-yh, mutta siitä ei tainnut olla kyse? Mutta hei, jos ihan oikeasti ei riitä aikaa treenaamiseen, niin miten sitä aikaa riittää ylimääräiseen mussuttamiseen? Ok, jos et halua treenata tai ei ole aikaa treenata, niin ei se ole painonhallinnan kannalta ehdottoman tärkeää. Kaikista tärkeintähän on se mitä suusta alas laittaa. Syömisen rajoittamiseen on varmasti jokaisella aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi liikunta jotenkin eristetään muusta elämästä? Eiköhän normi arjessa olla kuitenkin liikkeessä kaiken aikaa. Liikuntaa se on sekin, ei sali tai lenkit ole ainoita asioita, jolloin ihminen liikkuu. Tämä lähinnä niille, jotka vänkäävät, etteivät voi laihtua tai hoitaa kuntoaan, kun eivät pääse salille. Syöty ruoka on tärkein painonhallinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin ajattelin ennen lasta, että kaikki syyt on tekosyitä. Sitten se lapsi syntyi. Kotona ollessa ehdin vaikka mitä (lapsi juoksurattaisiin ja päiväuniaikaan lenkille, hyvin sujui), mutta töihin paluun jälkeen ei enää onnistunutkaan. Herään 5:30, että ehdin seiskaksi töihin, joten aamutreeni ei kertakaikkiaan onnistu. Lapsen kanssa ollaan illat kahdestaan (mies on aina töissä, enkä vaan enää jaksa tapella aiheesta, joten olkoot sitten). Ja kuten täällä on sanottu, niin ei kolmevuotiaan kanssa kauheasti treenata (juoksurattaatkin on käyneet pieneksi). Toki ulkoillaan ym. mutta ei se vaan vastaa oikeaa treeniä. Nukkumaan lapsi menee 20:30 ja sen jälkeen olen yrittänyt jumpata kotona vaihtelevalla menestyksellä (aina ei vaan kerta kaikkiaan jaksa ja ongelma on, että noin myöhäinen treeni vaikeuttaa nukahtamista, joten seuraavana päivänä on taas väsyneempi. Lisäksi lapsi heräilee edelleen öisin, joten lisäongelmia nukkumiseen ei kaivata). Nyt onneksi alkaa tiet olla sulia, joten pääsen työmatkapyöräilemään. Innolla jo odotan, että lapsi kasvaisi ja menisi johonkin harrastukseen, jolloin pääsisin järkevään aikaan juoksulenkille sillä aikaa. Olenkin päättänyt olla itselleni armollinen ja tällä nyt mennään. Ihan sama, jos vyötäröllä on muutama makkara. Ja kuvitteleeko joku oikeasti, että jollain 3x15 vatsalihastreenillä on yhtään mitään merkitystä??

Tämä on kyllä vaikea set-up! Itse varmaan panostaisin viikonloppuihin ja yrittäisin saada lisäksi yhden treenin johonkin arki-iltaan, vaikka vaan 30 min ja vaikka unien kustannuksella (mutta vain yhden yön!)

Tsemppiä! Onneksi kohta on taas hyvät pyöräilykelit. Laita nastarenkaat harkintaan ensi talveksi!

t.41