Miehet, millaista naista teillä on matalin kynnys lähestyä esim. baarissa?

Nainen, joka luo katsekontaktin ja hymyilee minulle. Silloin tulen juttelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa, joka on hoikassa seurassa. 

Ne on niin otettuja sellaisessa tilanteessa, että pääsee ujuttautumaan seurueeseen helposti. Sitten voi katsella kauniimpia ja kääntää flirtin sinne päin. 

Tuo on maailman huonoin taktiikka, että yrittää ensi uida naisporukan yhden jäsenen liiveihin ja sitten vonkaa   heti perään ryhmän toista jäsentä. Naiset pitävät sellaisia likuhihnaiskijöitä säälittävinä ja aika limaisina. Ja usko pois, vaikka sinä luulisit, että teet sen sulavasti, niin Jenni ja Minna kyllä panivat merkille, että alkuillasta pari tuntia sitten yritit ensi vokotella heidän ystäväänsä Hannaa, eli no go.

Miksi sitten aina Jenni tai Minna lähtee panolle kanssani?

Siksi, että olen limainen liukuhihnaiskijä? Näen tässä jotain ristiriitaa..

Siksi, että ilmaiset niin selkeästi olevasi halukas. Ujommat voi olla vaikka hinttareita.

En lähesty naista koskaan baarissa. Naiset lähestyvät minua jos ovat lähestyäkseen. Usein näkee jo kilsan päästä onko nainen tosissaan. Jos nainen on mukava ja riittävän selvin päin, niin usein jutellaankin suurin osa illasta. Harvemmin nämä kuitenkaan päätyy mihinkään suurempaan, mutta ihan hyviä tyyppejäkin ollut joukossa. En ole mikään hyvännäköinen vaan ihan tavallisen näköinen. Hyvät käytöstavat ja positiivinen asenne iskee naisiin aika hyvin. Negatiivisuus ja liiallinen känni ajaa naiset kauas. En kyllä odotakaan näiltä kohtaamisilta mitään mullistavia juttuja, että ehkä sekin ettei näytä epätoivoiselta naisteniskijältä näkyy myös hyvänä merkkinä ulospäin.

Sellaista lähestyn joka antaa pitkiä katseita ja kun katson takaisin suoraan silmiin niin ei toinen heti käännä katsettaan muualle, ja pitää sen olla edes jollain tavalla ulkoisesti ainakin ok tavallinen nainen ( ei ole mitään eritys vaatimuksia tai odotuksia) kunhan vaan ei ole todella ylipainoinen tai varattu...

Yleensä ne pitkään tuijottaneet ja seuranneet ovat olleet varattuja.

Olen pitänyt itseäni ihan nättinä, ja en muista että baarissa olisin koskaan mököttänyt. Olen tanssinut, jutellut kavereille ja tutuille, nauranut ja ollut oma itseni. Äärimmäisen harvoin on kukaan tullut juttelemaan, ei edes se kaikkein kännisin keski-ikäinen mies ole lähestynyt. Kukaan ei ole sanonut mitään pahaa, joku kommentoinut ulkonäköäni kauempaa.

Mutta koskaan ei ole tarjottu drinkkiä, ei pyydetty tanssimaan, ei mitään. Joskus tuntui, että joku hivuttautui lähemmäs tuijottamaan mutta ei se pelkkä tuijotus kauhean kivaa ole. 

Mitä tästäkään pitäisi päätellä? Itse en ole mennyt suoraan puhumaan baarissa miehelle jota en tunne, mutta voisin joskus kokeilla. Enää ei taida kyllä miehiä kiinnostaa, kun ikää +30 ja painoakin vähän liikaa (sitä se turvallinen avioliitto teettää). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa, joka on hoikassa seurassa. 

Ne on niin otettuja sellaisessa tilanteessa, että pääsee ujuttautumaan seurueeseen helposti. Sitten voi katsella kauniimpia ja kääntää flirtin sinne päin. 

Tuo on maailman huonoin taktiikka, että yrittää ensi uida naisporukan yhden jäsenen liiveihin ja sitten vonkaa   heti perään ryhmän toista jäsentä. Naiset pitävät sellaisia likuhihnaiskijöitä säälittävinä ja aika limaisina. Ja usko pois, vaikka sinä luulisit, että teet sen sulavasti, niin Jenni ja Minna kyllä panivat merkille, että alkuillasta pari tuntia sitten yritit ensi vokotella heidän ystäväänsä Hannaa, eli no go.

Minäkin joskus nuorena kuvittelin että vähemmän viehättäviä naisia olisi helpompi iskeä, koska olisivat enemmän otettuja huomiosta, mutta paskan marjat. Ovat epäluuloisempia, vittumaisempia ja hankalampia. Kyllä se vaan niin on että kaunis mieli kauniissa kehossa. Jos nainen on nätti, niin hän on myös todennäköisemmin mukava ja helpommin lähestyttävä.

Niin. Misätähän se mahtaisi johtua, että ne vähemmän viehättävät ovat epäluuloisia? Ehkä sen takia kun koko illan aikana vain heidän viehättäviä kavereitaan yritetään iskeä, ja lopulta pilkkua lähestyessä "rumaa" naista lähestyvät vain pillunvonkaajat. Ymmärrätkö yhtään mitä tuollainen tekee naisen itseluottamukselle? Joka tuutista muutenkin korostetaan miten paljon miehille merkitsee naisen ulkonäkö... Aika helposti siinä katkeroituu, vai mitä?

Mut hei, hyvä että sulla käy flaksi niitten nättien naisten kanssa. Herää kysymys miksi koskaan edes vaivauduit lähestymään niitä vähemmän nättejä naisia.

Naiset, ettekö te voisi lähestyä ssitä miestä siellä baarissa, taivaikka jossain kahvilassa. Itse en varmasti ajaisi ketään pois jos lähestyisi.

Kävin yhden kerran yökerhossa (siellä varmaan lähestytään enemmän kuin baareissa, en tiedä, kokemusta ei niistä ole). Miesporukka yritti tulla juttelemaan minulle vaikka ilmeeni oli vakava ja yritin ahdistuneena poistua tungoksesta. Pari muutakin lähestymisyritystä oli. En todellakaan hymyillyt ja ollut rennosti siellä. Vaatteeni olivat normaalit ja ulkonäössäni ei ole oikein mitään nähtävää. Ehkä kiusasivat minua. Voin vain kuvitella miten paljon hymyilevät ja naiselliset naiset joutuvat saamaan lähentelyä. 

Se oli myös ensimmäinen (ja kolmanneksi viimeinen) kokemukseni siitä, että alkoholi ainoastaan hieman heikentää aistejani ja lisää ahdistusta.

n20

Vierailija kirjoitti:

Olen pitänyt itseäni ihan nättinä, ja en muista että baarissa olisin koskaan mököttänyt. Olen tanssinut, jutellut kavereille ja tutuille, nauranut ja ollut oma itseni. Äärimmäisen harvoin on kukaan tullut juttelemaan, ei edes se kaikkein kännisin keski-ikäinen mies ole lähestynyt. Kukaan ei ole sanonut mitään pahaa, joku kommentoinut ulkonäköäni kauempaa.

Mutta koskaan ei ole tarjottu drinkkiä, ei pyydetty tanssimaan, ei mitään. Joskus tuntui, että joku hivuttautui lähemmäs tuijottamaan mutta ei se pelkkä tuijotus kauhean kivaa ole. 

Mitä tästäkään pitäisi päätellä? Itse en ole mennyt suoraan puhumaan baarissa miehelle jota en tunne, mutta voisin joskus kokeilla. Enää ei taida kyllä miehiä kiinnostaa, kun ikää +30 ja painoakin vähän liikaa (sitä se turvallinen avioliitto teettää). 

Samat kokemukset mullakin. Sitten jos joku tuli juttelemaan, se oli tätä pelimiesten negaamista, tyyliin et voi olla nuorempi kuin 40! Ja tästäkö mun pitäis olla otettu?! Tosin enää en käy baareissakaan juuri koskaan mutta eipä ole sitä aviomiestäkään viereen löytynyt niin kuin sulla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa, joka on hoikassa seurassa. 

Ne on niin otettuja sellaisessa tilanteessa, että pääsee ujuttautumaan seurueeseen helposti. Sitten voi katsella kauniimpia ja kääntää flirtin sinne päin. 

Tuo on maailman huonoin taktiikka, että yrittää ensi uida naisporukan yhden jäsenen liiveihin ja sitten vonkaa   heti perään ryhmän toista jäsentä. Naiset pitävät sellaisia likuhihnaiskijöitä säälittävinä ja aika limaisina. Ja usko pois, vaikka sinä luulisit, että teet sen sulavasti, niin Jenni ja Minna kyllä panivat merkille, että alkuillasta pari tuntia sitten yritit ensi vokotella heidän ystäväänsä Hannaa, eli no go.

Miksi sitten aina Jenni tai Minna lähtee panolle kanssani?

Siksi, että olen limainen liukuhihnaiskijä? Näen tässä jotain ristiriitaa..

Ja minä näen, kun sinä heräät yksin näistä päiväunistasi vain lämmin kätösesi lohdukkeenasi.

Vierailija kirjoitti:

Naiset, ettekö te voisi lähestyä ssitä miestä siellä baarissa, taivaikka jossain kahvilassa. Itse en varmasti ajaisi ketään pois jos lähestyisi.

Voitais varmasti, en vaan uskalla :) Itse asiassa mun mielestä oli ihan kiva kun olin kerran vieraassa kaupungissa yksin syömässä ja viereisestä pöydästä mies huikkas että jos oot yksin niin liity seuraan. Se ei ollut mitenkään ahdistavaa, vaan tosi kivaa.

.

Itse olen sen verran vanhanaikainen että toivon miehen lähestyvän :) Ja jos jotenkin keksin tavan lähestyä kiinnostavaa miestä, niin haluaisin että hän sitten jotenkin osoittaisi kiinnostuksen olevan molemminpuolista. Jo mies pälyilee hermostuksissaan muualle niin tulkitsen sen kyllä niin ettei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

En lähesty naista koskaan baarissa. Naiset lähestyvät minua jos ovat lähestyäkseen. Usein näkee jo kilsan päästä onko nainen tosissaan. Jos nainen on mukava ja riittävän selvin päin, niin usein jutellaankin suurin osa illasta. Harvemmin nämä kuitenkaan päätyy mihinkään suurempaan, mutta ihan hyviä tyyppejäkin ollut joukossa. En ole mikään hyvännäköinen vaan ihan tavallisen näköinen. Hyvät käytöstavat ja positiivinen asenne iskee naisiin aika hyvin. Negatiivisuus ja liiallinen känni ajaa naiset kauas. En kyllä odotakaan näiltä kohtaamisilta mitään mullistavia juttuja, että ehkä sekin ettei näytä epätoivoiselta naisteniskijältä näkyy myös hyvänä merkkinä ulospäin.

Mikä on syynä ettet itse lähesty naisia?

Jos panettaa, niin mehevää läskiä.

Minua lähestyvät vain todella humalaiset, aivan liian nuoret ja aivan liian vanhat... 

Liian monta kertaa on näitä kaatokännisiä jotka yrittävät pysyä narikkajonossa pystyssä ja samalla puhutella minua viettelevästi jollakin ulkoavaruuden käsittämättömällä murteella :DDD

Tätä ketjua kun lukee, niin ei tee mieli lähestyä miehiä. Jos mies pelkää tulla puhumaan minulle (olen alle 160cm), miten se pärjäisi kanssani muutenkaan. En ole hiljainen ja hymyilevä koriste, vaan roisin huumorin ja vahvat mielipiteet omaava ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa, joka on hoikassa seurassa. 

Ne on niin otettuja sellaisessa tilanteessa, että pääsee ujuttautumaan seurueeseen helposti. Sitten voi katsella kauniimpia ja kääntää flirtin sinne päin. 

Tuo on maailman huonoin taktiikka, että yrittää ensi uida naisporukan yhden jäsenen liiveihin ja sitten vonkaa   heti perään ryhmän toista jäsentä. Naiset pitävät sellaisia likuhihnaiskijöitä säälittävinä ja aika limaisina. Ja usko pois, vaikka sinä luulisit, että teet sen sulavasti, niin Jenni ja Minna kyllä panivat merkille, että alkuillasta pari tuntia sitten yritit ensi vokotella heidän ystäväänsä Hannaa, eli no go.

Minäkin joskus nuorena kuvittelin että vähemmän viehättäviä naisia olisi helpompi iskeä, koska olisivat enemmän otettuja huomiosta, mutta paskan marjat. Ovat epäluuloisempia, vittumaisempia ja hankalampia. Kyllä se vaan niin on että kaunis mieli kauniissa kehossa. Jos nainen on nätti, niin hän on myös todennäköisemmin mukava ja helpommin lähestyttävä.

Eivät he ole epäluuloisia, vittumaisia ja hankalia siksi, että olisivat mieleltään rumia vaan siksi, että sinä olet. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. He aistivat aikeesi käyttää heitä hyväkseen ja pitävät sinua säälittävänä. Ja näyttävät sen.

Sanon naisena suoraan, että jos lähestyn mielenkiintoista miestä pelkään että hän tulkitsee sen niin että haluan panna tai että minua saa käyttää seksuaalisesti hyväksi tms. Aika vähiin jää siis lähestymiset, korkeintaan uskallan vienosti katsoa ja hymyilla takaisn

Sammunutta naista.