Näin omaa rauhaa ja yksityisyyttä arvostavana utelias kyylä naapuri on painajainen!
Tyyppi ei ole työelämässä ja aamusta iltaan nyt kesällä riekkuu ja päivystää talon edustalla. Kyylää ja kyselee kaikki tulemiset ja menemiset, ai missä kävit, mitä ostit, minne menet, oliko sitä, oliko tätä jne. Tuntuu siltä, ettei ole mitään omaa rauhaa eikä yksityisyyttä omassa kodissa eikä pääse lähtemään minnekään joutumatta ristikuulusteluun, ja saamatta kyseisen takiaisen kimppuunsa.
Kyllä, aion muuttaa pois.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin kerran pyörötuolissa istuvaan mieheen, joka parkkeerasi itsensä ostarilla marjamyyjän lähelle. Hän jutteli kaikille.Suurin osa suhtautui kuin ap häviten äkkiä paikalta, mutta minä jäin puhumaan hetkeksi. Mies sanoi, että mieluummin hän on hullun maineessa ostarilla kuin istuisi kotona tulemassa oikeasti hulluksi. Hänelle ne lyhyetkin rupattelut olivat tosi tärkeitä, koska hän oli joutunut halvaantumisensa vuoksi luopumaan mökistä, harrastuksista jne. Ei valitellut ja yritti selvitä sillä mitä on. Ja sitten ap murjottaa, jos naapuri yrittää samaa. En käsitä. Toivottavasti ap ei ole sitten niitä tyyppejä, jotka taivastelevat kotiinsa kuolleita vanhuksia ja joita kukaan ei kaipaa kuukausiin,
Hei, nyt ei ole kyse pyörätuolissa istuvasta eikä satunnaisesta jutustelusta torilla.
Kyseinen henkilö joka päivä kärkkyy ja päivystää talon edustalla aamusta iltaan saakka ja liimaantuu ihmisiin kuin kärpäsetpaperi, utelee ja juoruaa eteenpäin muiden asiat. Se on äärimmäisen epämiellyttävä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin kerran pyörötuolissa istuvaan mieheen, joka parkkeerasi itsensä ostarilla marjamyyjän lähelle. Hän jutteli kaikille.Suurin osa suhtautui kuin ap häviten äkkiä paikalta, mutta minä jäin puhumaan hetkeksi. Mies sanoi, että mieluummin hän on hullun maineessa ostarilla kuin istuisi kotona tulemassa oikeasti hulluksi. Hänelle ne lyhyetkin rupattelut olivat tosi tärkeitä, koska hän oli joutunut halvaantumisensa vuoksi luopumaan mökistä, harrastuksista jne. Ei valitellut ja yritti selvitä sillä mitä on. Ja sitten ap murjottaa, jos naapuri yrittää samaa. En käsitä. Toivottavasti ap ei ole sitten niitä tyyppejä, jotka taivastelevat kotiinsa kuolleita vanhuksia ja joita kukaan ei kaipaa kuukausiin,
Hei, nyt ei ole kyse pyörätuolissa istuvasta eikä satunnaisesta jutustelusta torilla.
Kyseinen henkilö joka päivä kärkkyy ja päivystää talon edustalla aamusta i
*Kärpäspaperi
Sanoo rumasti parikertaa, niin pitäis ymmärtää.
Mitä väliä? Minullakin oli samanlainen naapuri vuosikymmenen. Se uteli asioitamme, mutten koskaan kertonut sille mitään. Sitten se kertoi minulle kauhistellen muiden naapureiden asioita.
Minusta se oli lähinnä huvittavaa. Joskus mietin mielessäni, että alan sepittämään sille umpihulluja juttuja, mitä mukamas olisi tapahtunut ja seurannut sen ja muiden naapureiden reaktioita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Minullakin oli samanlainen naapuri vuosikymmenen. Se uteli asioitamme, mutten koskaan kertonut sille mitään. Sitten se kertoi minulle kauhistellen muiden naapureiden asioita.
Minusta se oli lähinnä huvittavaa. Joskus mietin mielessäni, että alan sepittämään sille umpihulluja juttuja, mitä mukamas olisi tapahtunut ja seurannut sen ja muiden naapureiden reaktioita.
On se rasittavaa, kun ei hetkeäkään saa omaa rauhaa. Tyyppi istuu päivät pitkät käytännössä toljottamassa suoraan ikkunoista sisään ja on heti kimpussa kun ovesta astuu ulos, se kälätys ja juoruaminen myös kuuluu näin kesällä sisälle, kun pitää ikkunoita auki. Tyypin kaksinaamainen ja ikävä luonne on siinäkin tullut hyvin selväksi. Esim esittää ulkokultaista ja mukavaa Tiinalle, sitten haukkuu ja ivaa Tiinaa seläntakana Maurille. Jo se nariseva ääni saa niskavillat pystyyn. Inhoan tuota ihmistyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Minullakin oli samanlainen naapuri vuosikymmenen. Se uteli asioitamme, mutten koskaan kertonut sille mitään. Sitten se kertoi minulle kauhistellen muiden naapureiden asioita.
Minusta se oli lähinnä huvittavaa. Joskus mietin mielessäni, että alan sepittämään sille umpihulluja juttuja, mitä mukamas olisi tapahtunut ja seurannut sen ja muiden naapureiden reaktioita.
On se rasittavaa, kun ei hetkeäkään saa omaa rauhaa. Tyyppi istuu päivät pitkät käytännössä toljottamassa suoraan ikkunoista sisään ja on heti kimpussa kun ovesta astuu ulos, se kälätys ja juoruaminen myös kuuluu näin kesällä sisälle, kun pitää ikkunoita auki. Tyypin kaksinaamainen ja ikävä luonne on siinäkin tullut hyvin selväksi. Esim esittää ulkokultaista ja mukavaa Tiinalle, sitten haukkuu ja ivaa Tiinaa seläntakana Maurille. Jo se nariseva ääni saa niskavillat pystyyn. Inho
Missä kunnassa tämä tapahtunut?
Kotonanne sentään sisällä saatte varmaan olla naapurilta rauhassa. Toista se on sitten näiden kyyläkavereiden kanssa jotka soittelee sinnekin jatkuvasti sekaantuakseen asioihini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Minullakin oli samanlainen naapuri vuosikymmenen. Se uteli asioitamme, mutten koskaan kertonut sille mitään. Sitten se kertoi minulle kauhistellen muiden naapureiden asioita.
Minusta se oli lähinnä huvittavaa. Joskus mietin mielessäni, että alan sepittämään sille umpihulluja juttuja, mitä mukamas olisi tapahtunut ja seurannut sen ja muiden naapureiden reaktioita.
On se rasittavaa, kun ei hetkeäkään saa omaa rauhaa. Tyyppi istuu päivät pitkät käytännössä toljottamassa suoraan ikkunoista sisään ja on heti kimpussa kun ovesta astuu ulos, se kälätys ja juoruaminen myös kuuluu näin kesällä sisälle, kun pitää ikkunoita auki. Tyypin kaksinaamainen ja ikävä luonne on siinäkin tullut hyvin selväksi. Esim esittää ulkokultaista ja mukavaa Tiinalle, sitten haukkuu ja ivaa Tiinaa seläntakana Maurille.
Ihan pk-seudulla on. Ap
Mulla oli yhdessä rivariyhtiössä samanlainen olo. Piti selittää naapurille mihin menossa ja mistä tulossa. Eikä se jäänyt siihen. Lapsemme olivat kavereita ja välillä naapuri tunki meille sisään tai kutsui kotiinsa. Minulla ei olisi ollut mitään ystävyyttä vastaan, mutta meillä oli niin erilaiset arvot eikä syntynyt luottamusta, koin raskaaksi tuon tilanteen. Muutimme kerrostaloon, jossa sai mennä ja tulla kenenkään kyselemättä.
Joskus valitettavasti narsistin kanssa tekemisissä olleena saan tästä tyypistä hyvin vahvat narsisti-vibat. Se täysi rajattomuus, muiden yksityisasioiden häikäilemätön utelu, hovin kasaaminen, juoruilu, oman tärkeyden korostaminen, kaksinaamaisuus ja yhden kerran hän myös mölysi ulkona hakkaavansa jonkun. Henkilö on täysi käärme. Senkin takia on inhottavaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kotonanne sentään sisällä saatte varmaan olla naapurilta rauhassa. Toista se on sitten näiden kyyläkavereiden kanssa jotka soittelee sinnekin jatkuvasti sekaantuakseen asioihini.
Kenenkään kanssa ei tarvi olla kaveri, naapureitaan ei valitettavasti saa itse valita.
Meidän naapuri on tuollainen hypersosiaalinen ja itse haluaisin olla rauhassa. Joskus on kuullut kyllä tärkeitä asioita taloyhtiöstä, mutta yleensä rupattelee niitä näitä. Ja kun meillä ei ole mitään yhteistä. Haluan olla omassa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus valitettavasti narsistin kanssa tekemisissä olleena saan tästä tyypistä hyvin vahvat narsisti-vibat. Se täysi rajattomuus, muiden yksityisasioiden häikäilemätön utelu, hovin kasaaminen, juoruilu, oman tärkeyden korostaminen, kaksinaamaisuus ja yhden kerran hän myös mölysi ulkona hakkaavansa jonkun. Henkilö on täysi käärme. Senkin takia on inhottavaa. Ap
Kuulostaa narsistilta kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin kerran pyörötuolissa istuvaan mieheen, joka parkkeerasi itsensä ostarilla marjamyyjän lähelle. Hän jutteli kaikille.Suurin osa suhtautui kuin ap häviten äkkiä paikalta, mutta minä jäin puhumaan hetkeksi. Mies sanoi, että mieluummin hän on hullun maineessa ostarilla kuin istuisi kotona tulemassa oikeasti hulluksi. Hänelle ne lyhyetkin rupattelut olivat tosi tärkeitä, koska hän oli joutunut halvaantumisensa vuoksi luopumaan mökistä, harrastuksista jne. Ei valitellut ja yritti selvitä sillä mitä on. Ja sitten ap murjottaa, jos naapuri yrittää samaa. En käsitä. Toivottavasti ap ei ole sitten niitä tyyppejä, jotka taivastelevat kotiinsa kuolleita vanhuksia ja joita kukaan ei kaipaa kuukausiin,
Hei, nyt ei ole kyse pyörätuolissa istuvasta eikä satunnaisesta jutustelusta torilla.
Kyseinen henkilö joka päivä kärkkyy ja päivystää talon edustalla aamusta i
Ihan samasta asiasta kyse! Ihminen ei ole työelämässä ja on yksinäinen, ja hakeutuu ulos ja yrittää saada juttuseuraa. Jos et halua jutella, vastaa yhdellä sanalla ja jatka matkaasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus valitettavasti narsistin kanssa tekemisissä olleena saan tästä tyypistä hyvin vahvat narsisti-vibat. Se täysi rajattomuus, muiden yksityisasioiden häikäilemätön utelu, hovin kasaaminen, juoruilu, oman tärkeyden korostaminen, kaksinaamaisuus ja yhden kerran hän myös mölysi ulkona hakkaavansa jonkun. Henkilö on täysi käärme. Senkin takia on inhottavaa. Ap
Kuulostaa narsistilta kyllä.
Ja viime kesänä tässä talossa tapahtui selvittämättä jäänyt ilkivallanteko, josta ensimmäinen ajatus joka itselle heräsi oli, että tämä tyyppi oli kostoksi sen tehnyt toiselle naapurille. Olen itse jatkuvasti nykyään jotenkin stressaantunut, koska minusta tämä tyyppi voi olla vaarallinen enkä lainkaan pidä siitä, että hän pitää kirjaa kaikkien menemisistä ja tulemisista täällä. Ap
Parempi olla huomioimatta. Muutto uuden kyylän kuulusteltavaksi ei ole mahdoton yhtälö.
No ei ole todellakaan samasta asiasta kyse siinä, että joku on yksinäinen ja työtön vs. on pyörätuolissa!
Yksinäinen tai juoruileva käärme on pikkasen eri asioita
Eihän tuo ole mitään verrattuna sellaisiin jotka torjuttuina näyttävät sairautensa asteen ja alkavat todellisen vainoamisen.
Päihdetyyppejä. Tiiätkö, minun vainoajani sepittää minulle 'rakkauselämääkin'.
Järkyttävää ja painajaista olla tuollaisen kohteena.
Kärsimyskorvauksia oikeuskäsittelyn kautta pitäisi alkaa saada, todistajalausunnot vaan pitäs ensin kerätä.
Mun tekis mieli ottaa siitä äijästä valokuva ja pistää se kuva levitykseen. Tässä se äijä joka niitä sepitteitä levittää! Näyttääkö ok tyypiltä?
Törmäsin kerran pyörötuolissa istuvaan mieheen, joka parkkeerasi itsensä ostarilla marjamyyjän lähelle. Hän jutteli kaikille.Suurin osa suhtautui kuin ap häviten äkkiä paikalta, mutta minä jäin puhumaan hetkeksi. Mies sanoi, että mieluummin hän on hullun maineessa ostarilla kuin istuisi kotona tulemassa oikeasti hulluksi. Hänelle ne lyhyetkin rupattelut olivat tosi tärkeitä, koska hän oli joutunut halvaantumisensa vuoksi luopumaan mökistä, harrastuksista jne. Ei valitellut ja yritti selvitä sillä mitä on. Ja sitten ap murjottaa, jos naapuri yrittää samaa. En käsitä. Toivottavasti ap ei ole sitten niitä tyyppejä, jotka taivastelevat kotiinsa kuolleita vanhuksia ja joita kukaan ei kaipaa kuukausiin,