En JAKSA! Maailma imee mehut - miksi kaikki vaatii minulta jotakin!?!

Sulla on sentään mies ja ehkä vanhemmat. Mulla ei ole kumpaakaan. Lasten harrastukset on jo lopetettu kun en jaksanut.

Kuulostaa niin tutulle. Töissä kaadetaan jatkuvasti lisää hommia; kun sinuun voi luottaa, jne. Samalla työkaveri tulee ja menee miten sattuu.

Koulut ja päiväkoti...huoh.

Sukulaiset soittavat milloin kuskaamaan jonnekin tai auttamaan muutossa. Osa on jo vanhempaa ja on heitelty ilmaan ideaa, että kävisin siivoamassa ja auttamassa muissakin hommissa. Hirveän itsekäs olen kun sanon etten mitenkään ehdi tässä elämäntilanteessa.

Samalla kauhistellaan kun meidän remontti ei ole edennyt tarpeeksi nopeasti.

Oma mieliala ollut jo pitkään matalana, nyt alkaa terveyskin heikkenemään. Töistä kyllä kuuluu jos olet pois. Samalla kotona joudut tekemään kaiken, ihan sama kuinka sairas olet. Harrastuksiin (omiin) ei niin vaan pääsekään, koska pienet lapset ja vuorotyötä. Joo, vali vali, tiedän.

Tee siitä loppu. Sano ettei käy. Jotkut vaativat niin kauan kun vaan annat siihen mahdollisuuden. Se ei ole itsekästä. 

Tee mielessäsi laskelmaa siitä, keneltä saat myös vastalahjaksi jotain... aikaa, iloa, seuraa tms. Sitten rajaat pois ne, jotka ovat vaan jotain vailla antamatta itse mitään sinulle. Parhaimmillaan antavat takaisin vaan haukkumisensa. 

Ymmärrän aloittajaa täysin. Nyt lapset aikuisia mutta oli aika jolloin olisi pitänyt tulla joka paikkaan vapaa-ajalla. Olin ja olen opettaja ja oppitunnit olivat ja ovat ma-to 8.00-16.00 ja pe 8.00-15.00 lisäksi illalla loput valmistelut ja testien tarkistus yms.

Poikani pelasi jalkapalloa ja yhtäkkiä äitien nimenomaan äitien olisi pitänyt olla paistamassa makkaraa keskellä viikkoa kello 16.00! Matkaa minun työpaikalta 30km ja kuljin työmatkat bussilla.

Päiväkodissa oli arki-iltana ei perjantaina joku laulaja kello 18.00 esiintymässä ja maksu 5e ja ilta oli vain aikuisille.

Seuraavana päivänä meitä vanhempia nuhdeltiin kun oli noloa kun vain muutama vanhempi tuli paikalle.

Antakaamunollaaa kirjoitti:

Helkutti kun en enää meinaa jaksaa mitään. Palvelen perhettä, käyn kaupassa, laitan terveeellistä ja monipuolista ruokaa, siivoan, pesen ja silitän pyykit, putsaan viemärit, hommaan lapsille välikausivaatteet ja kengät, käytän hammaslääkärit ja terveystarkastukset, mies vie lapset harrastuksiin, harrastuspaikatkin VAATII vanhempien osallistumista makkaranmyyntiin, siivoukseen, pelimatkoihin ja talkootoimintaan, samoin koulu. Jatkuvasti koulustakin tulee milloin mitäkin vanhempainiltaa, toimintapäivää, diskoa johon vaaditaan valvojia, elokuvailtaan avustajia, luistelupäivää, muistakaa ottaa muovipusseja mukaan taidepläjäystä varten ym. ym. ym.

Ja sitten pitäisi vielä ehtiä olla sosiaalinen, nähdä tuttavia ja istua iltaa, kutsua syömään ja isovanhemmat itkee kun ei taaskaan tänä viikonloppuna nähty, lasten kaverit asuu meillä kaiket päivät, aina on joku muu läsnä.

PASKAAAA!

Haluaisin olla rauhassa! Haluaisin istua lukemassa, nukkua myöhään, mennä omien mielihalujeni mukaan eikä muiden sanelemien aikataulujen. Syödä kun on nälkä. Ehtiä hoitaa omia asioita.

EN halua tavata ihmisiä! En kaipaa matkustelua, toimintaa, melua tai turhaa höpinää. En jaksa seurustella muodon vuoksi tai mennä tekemään jotakin koska ei sieltä kehtaa poiskaan jäädä. En halua talkootoimintaan, saisiko sieltä maksaa itsensä rahalla ulos?

Kiitos kun sain avautua.

Samat fiilikset. Töissä vielä sama juttu: olen luokanopettaja jota nyitään hihasta ihan koko ajan johonkin. Ja vanhemmatkin vielä vaatii ties mitä erityisjuttuja muistamaan lapsilleen.

Minusta on tullut ihan ADHD-piirteinen heiluja, kohta varmaan pimahdan.

Luopukaa monista nykyajan mukavuuksista. Netti poikki, telkkari pois. Puhelin lankapuhelimeksi.

Ei lehtiä, ei uutisia.

Kellot pois seiniltä ja ranteista. Myös mikroaaltouuni pois.

Hidasta ruokaa, hidasta kaikki.

Kirjojen lukemista, ulkoilua.

Ei ole pakko kuin kuolla.

Puutarhaharrastus. Musiikkia vanhasta soittimesta. Mieluiten vinyyli, joka pitää kääntää, että kuulee lisää kappaleita.

Vierailija kirjoitti:

Luopukaa monista nykyajan mukavuuksista. Netti poikki, telkkari pois. Puhelin lankapuhelimeksi.

Ei lehtiä, ei uutisia.

Kellot pois seiniltä ja ranteista. Myös mikroaaltouuni pois.

Hidasta ruokaa, hidasta kaikki.

Kirjojen lukemista, ulkoilua.

Ei ole pakko kuin kuolla.

Puutarhaharrastus. Musiikkia vanhasta soittimesta. Mieluiten vinyyli, joka pitää kääntää, että kuulee lisää kappaleita.

Töissä ja päiväkodissa varmaan tykättäisiin ihan kympillä, kun kieltäytyisi käyttämästä kelloa ja sähköpostia sekä kokkailisi ihan rauhassa kahvihuoneessa hidasta ruokaa. Ja ihan sama onko vinyyli tai cd, kumpaakaan ei pahemmin kuule, kun muksut päättävät riidellä tai ei riidellä, eli toinen juoksee ympyrää ja luulee olevansa paloauto ja toinen yrittää selittää jotain, josta ei saa mitään selvää, koska se piipaa-auto.

Tämä on ihan tämän päivänkin ongelma mulla vaikka vanha keskustelu 😔

Up

Onkohan ap:n elämä neljässä vuodessa rauhoittunut?

Tiedän tunteen.

Itsellä kolme lasta joista yhdellä autismi. Terapia yms tähän päälle. Kokoaikainen huoli ja murhe. Olen työssäkäyvä omaishoitaja jolla puhkesi vakava autoimmuunisairaus kirsikkana kakkuun. Aivan kohtuutonta. Rahalla yritän maksaa itseni pois kaikista velvoiteista.

Riittämättömyyden tunne on läsnä aina. Olet sitten töissä tai kotona.

Vierailija kirjoitti:

Lasten teko on oma valinta, ja olisi pitänyt ymmärtää että jos pitää puskea uusia ihmisiä maailmaan, niin niistä on sitten itse vastuussa. Lapsettomalla ei ole mitään vanhempainiltoja, vaipanvaihtoja, harrastuksiin viemistä, lasten kysymyksiin vastaamista, oksennusten siivoamista, lukiokirjojen ostamista, mokkapalojen leipomista jääkiekkomyyjäisiin jne. Niin makaa kuin petaa. Oma kissa nukkuu tuossa vieressä ihan hiljaa ja vaatimatta mitään. Ei kuskaa kaverikissoja tänne, tarvitse ärsyttävän paljon huomiota, vaadi jatkuvaa panostusta tai mitään luisteludiskoaskartelupäivien ekstrahuomiota.

Olisit käyttänyt kondomia.

Jos on asiat hyvin ja elämä helppoa, niin muiden ongelmista ärtymisen luulisi voivan käsitellä ihan tykönään.

Luin että maatila imee mehut...