Lue keskustelun säännöt.
onko tosiaan niin, että nykyajan perheissä on kahta eri elintasoa?
13.03.2017 |
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kommentit (378)
Vierailija kirjoitti:
Kyseisen lain mukaan molempien osapuolien tulee kykynsä mukaan osallistua perheen elatukseen. Jos toinen tienaa esim. 10 000 kuussa ja toinen opiskelee, tulee enemmän tienaavan kustantaa kohtuullisista menoista enemmän.
Se mikä on kussakin tapauksessa kohtuullista, arvioidaan tapauskohtaisesti. Eli mitään tiettyä summaa/tulorajaa tms. lakiin ei ole kirjattu.
Aivan, mutta mammoilla unohtuu tässä monesti se, että jos nainen tekee töissä vaikka osa-aikaista tai on kokonaan hoitovapaalla (omasta päätöksestään) niin tuskin miestä määrätään laissa mitään maksamaan koska naisella olisi kykyä elättää perhettä enemmänkin jos vaan viitsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tutulla niinpäin, että hänellä isommat tulot kuin kumppanillaan. Kumppani toi suhteeseen kolme lasta, ystävälläni on yksi. Mies pettyi pahan kerran, kun ystävän rahoja ei laitettu tasaisesti jakoon, eli 2/6 hänelle ja lapselleen ja 4/6 miehelle ja hänen lapsilleen. Jotenkin ymmärrän ystävääni. Toisin päinhän tätä pidetään itsestään selvänä, myös uusperheessä, että uuden kumppanin pitäisi elättää iloisesti myös ne naisen lapset edellisestä liitosta. Jos on kyse omista lapsista, on kyllä törkeää että äiti joutuu kaiken maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vuosi 2017 maassa nimeltä Suomi. Miksi kukaan enää haluaa mennä naimisiin monessa mielessä aika vapaamielisessä Suomessa ? Ei kukaan aviottomia pareja täällä enää tuomitse. Tässä syy siihen, miksi en kannata tasa-arvoista avioliittolakiakaan. Miksi mennä naimisiin kun ihan hyvin voi vakiintuneessa parisuhteessa ilman avioliittoakin ? Varmasti elämä ilman avioliittoa on monessa mielessä helpompaakin.
Et satu tietämään että lainsäädäntö kohtelee eriarvoisesti avo- ja aviopareja? Esim. perintöasioissa, ja muutenkin avopuolisolla ei ole mitään virallista asemaa, on vaan "kämppäkaveri".
Pitäisikö olla? Miksi puolison eli toisen aikuisen joka ei ole verisukua, pitäisi saada kuolleen omaisuutta ylitse lapsien tai edes kuolleen sukulaisten?
No esim siksi, että tiedän tapauksen, jossa mies tuli vävyksi taloon. Kaikki omaisuus oli siis naisen nimissä. Mies teki töitä koko ikänsä tilalla, mutta rahat menivät naisen tilille. Kun nainen sitten kuoli, miehelle ei jäänyt sentin senttiä. Koko omaisuus meni parin yhteiselle lapselle. Miehelle ei jäänyt käytännässä mitään, vaikka oli ikänsä töitä tehnyt. No jäi sentään asumisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kotona ei tehdä työtä. Se on oman kodin ja omien lasten hoitoa, mitä työssäkäyvät tekevät myös vapaa-ajalla ja lomilla.
Työtä se oli silloin maailmassa, kun lypsettiin lehmät, tehtiin vaatteet, hoidettiin isovanhemmat, kudottiin matot, tehtiin leivät, kannettiin vedet, tehtiin heinätyöt, nyljettiin kalat ja kanat...lista oli loputon. Meinaatko tosiaan, että keskuslämmityksessä asuva nainen tekee tuottavaakin työtä painaessaan nappeja siellä täällä ja istuessaan kahviloissa, perhekerhoissa ja hiekkalaatikon reunalla?
ps. Suomessa saa viedä lapsen hoitoonkin, jos ei itse viitsi vaan hoitaa : DD
Olet täysin väärässä. Miten se lasten hoitaminen siellä hoitopaikassa on työtä jos se ei sitä kotona ole? Eihän ne lastenhoitajatkaan sitten mitään työtä tee? Ovat vaan siellä työpaikallaan päivän? Et ota huomioon, että ne jotka ovat päivän töissä ja vievät aamulla sen lapsen hoitoon, eivät hoida sitä lasta päivällä, vaan muut sen hoitaa. Se kotona oleva taas hoitaa päivän sitä omaa lastaan. Et sinä voi vapaa-ajalla ja lomilla tehdä sitä hoitotyötä, mitä silloin päivän aikana on lapsellesi tehty. Pyykit voit pestä illalla, mutta ei voi hoitaa lapsiasi illalla valmiiksi, niin että ne pärjää seuraavan päivän ilman mitään hoitoa. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Siis jos viet lapsen hoitoon, joku muu HOITAA sitä lasta sen ajan kun olet töissä. Kotona oleva siis hoitaa lastaan sen päivän lasta. kun sekin on jonkun tehtävä. Pieni lapsi ei pärjää päivää yksin, ilman hoitoa. Jonkun se on tehtävä. Sinun lapsen hoitaa joku muu, jos viet sen hoitoon, mutta jonkun ihmisen aika siihen menee. Itse hoidin aikoinani 4 alle koulu ikäistä lastani kotona. Naapurissa perhepäivähoitaja, jolla oli 4 hoitolasta. Hänellä oli kuulema niin rankat päivät, kun piti huolehtia niistä 4 hoitolapsesta ja niille piti tehdä ruokaakin monta kertaa päivässä. Minä kuulema pääsin helpolla kun hoidin omia, eikä minun tarvinnut hehdä niille ruokaa??? Pyhällä hengelläkö ne omat lapset elää? Kyllä minäkin keitin aamupuurot, klo 11 lounaan, klo 14 välipala , klo 17 päivällinen ja vielä iltapala. Ei ne meille taivasta tippuneet. Oman lapsen hoitamista ei pidetä työnä, mutta vieraan lapsen hoitamista pidetään. Aika outoa.
Työtä tekee se joka saa ansiopalkkaa ja tuottaa kansalaisille suoranaisia palveluita tai tuotteita. Ei mamma kotonaan so(r)mettaen pilttinsä kanssa mitään tienaa, hän hoitaa omaa lastaan jonka on omasta vapaasta tahdosta synnyttänyt. Hyödyllinen tästä lapsesta ehkä joskus tulee, mutta vielä se lapsi ei ole suora hyödyke yhteiskunnalle kuten se lastenhoito jota päikkytädit tekevät jotta muut ihmiset voivat tehdä oman alansa työtä.
Ymmärsitkö?
Olet väärässä. Kun olet töissä ja jäät äitys-ja vanheimpain vapaalle, saat päivärahaa joka on palkkaan sidottua. Jos tienaat hyvin, saat hyvän päivärahan. Siitä maksat veroja . Sinä se vaan jaksat tyydyttää itseäsi täällä vauva-palstalla ;D (so(r)mettaa). Mitenkä itse olet yhteiskunnalle hyödyksi nytkin siellä so(r)mettaessasi? Ne kotiäisit sentää kasvattaa tulevia veronmaksajia. Entä sinä?
Et sitten osannut olla menemättä henkilöön? No, ei yllätä.
Olet varmaan samaa mieltä, että työtönkin tekee töitä _koska_ saa ansiotuloon sidottua päivärahaa? Ota myös huomioon, että toinen ei ole edes halunnut työttömyyttä ja toinen on halunnut OMAN lapsen. Silti jälkimmäisestikin maksetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseisen lain mukaan molempien osapuolien tulee kykynsä mukaan osallistua perheen elatukseen. Jos toinen tienaa esim. 10 000 kuussa ja toinen opiskelee, tulee enemmän tienaavan kustantaa kohtuullisista menoista enemmän.
Se mikä on kussakin tapauksessa kohtuullista, arvioidaan tapauskohtaisesti. Eli mitään tiettyä summaa/tulorajaa tms. lakiin ei ole kirjattu.
Aivan, mutta mammoilla unohtuu tässä monesti se, että jos nainen tekee töissä vaikka osa-aikaista tai on kokonaan hoitovapaalla (omasta päätöksestään) niin tuskin miestä määrätään laissa mitään maksamaan koska naisella olisi kykyä elättää perhettä enemmänkin jos vaan viitsisi.
Käräjäoikeus pohtii, mikä on kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaista: työskenteleekö nainen osa-aikaisesti koska perheessä on pienet lapset? Ehkä tällöin on parempi, että nainen (tai miksei mieskin) työskentelee osa-aikaisesti.
Täytyy muistaa, että lasten myötä syntyy elatusvelvollisuus myös miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet voivat mennä keskenään nykyään naimisiin mutta tämä hämmentää teitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheenä sama elintaso, vaikka meillä onkin omat rahat ja merkittävä tuloero. Homma toimii oikein hyvin, kun elintaso on alusta lähtien määritelty vähemmän tienaavan mukaan. Asuntoa ostettaessa käytiin ensin varmistamassa, paljonko puoliso saa lainaa. Minä otin saman summan ja asunto ostettiin sen mukaan, mitä sillä rahalla saa. Meillä ei ole muita pakollisia yhteisiä menoja kuin yhtiövastike, sähkölasku ja kotivakuutus. Minä maksan parillisina kuukausina yhtiövastikkeen ja parittomina sähkölaskun, puoliso vastaavasti parittomina yhtiövastikkeen ja parillisina sähkölaskun. Vakuutuslasku tulee kerran vuodessa ja sen maksamme puoliksi. Päivittäistavarat maksaa se, joka käy kaupassa. Tämä menee aika tasan. Joskus ostan perheelle kalliimpaa ruokaa kuin mihin puolisollani olisi varaa, mutta yleensä pidän itsekin ruokabudjetin samalla tasolla puolisoni kanssa. Yhteiset lomat yms tehdään sen mukaan, mihin vähemmän tienaavalla on varaa. Lastenkin kulut maksetaan puoliksi ja lasten elintaso on sama kuin vähemmän tienaavalla. Kumpikin maksaa omat harrastuksensa, omat työmatkakulunsa, omat kännykkälaskunsa, omat vaatteensa, omat huvituksensa jne. Koskaan ei ole tarvinnut riidellä rahasta.
Ja elämme siis keskituloisten elämää. Vähemmän tienaava puolisoni ei ole vähävarainen vaan ihan keskituloinen. Hän myös käyttää enemmän rahaa omiin harrastuksiinsa kuin minä. Lisäksi hän haluaa kulkea työmatkansa omalla autolla ja minä kuljen julkisilla. Jos meillä olisi yhteiset rahat, alkaisi tulla puolison puolelta "tarvetta" kaikenlaiselle, mitä minä en pidä mitenkään tarpeellisena kuten esimerkiksi moottoripyörä, kesämökki ja vene.
Olet ymmärtänyt asian väärin. Vaimosi maksaa asumisesta j lasten menoista suhteessa tuloihin enemmän kuin sinä. Sinä ilmeisesti kerrytät mukavasti säästöjä, kun et käytä ylijääviä varoja omiin menoihin.
Vaikka ansaitset enemmän, et ole valmis kuluttamaan rahaa lapsiin yhtään enempää kuin vaimosi. Omiin lapsiisi. Mieluummin säästät kuin maksat harrastuksia, viet matkalle, ostat parempia harrastusvälineitä tai laadukkaampia vaatteita, viet ravintolaan, konserttiin tai teatteriin. Sekä sinusta on tasa-arvoa ja rakkautta?
Olen ihan heteronainen, joten minulla ei ole vaimoa. Siinäkin tapauksessa, että tienaisimme saman verran, minulla olisi enemmän rahaa säästössä kuin miehelläni. Mies kun mieluummin kuluttaa kuin säästää tai sijoittaa. Lapsillamme on ihan kaikki, mitä keskituloisten vanhempien tuon ikäisillä lapsilla keskimäärin on. Ainoa ero on, että kun lapseni aikanaan muuttavat pois kotoa , heillä on myös äidin heille ostamat ensiasunnot. Uskoisin, että se helpottaa heidän opiskelijaelämäänsä yhtä paljon kuin aikoinaan helpotti omaanikin, kun ei tarvinnut maksaa kallista vuokraa vaan pieni yhtiövastike. Ja myös aikanaan omaa perhe-elämäänsä, kun on jo velaton asunto, jonka voi joko myydä tai laittaa vuokralle, kun muuttaa puolison kanssa yhteen.
Ihan kiva, että olet ajatellut tarjota lapsille. Toivottavasti se on teidän yhteinen sopimus. Käytännössä puoliso kuitenkin maksaa suhteessa tuloihin enemmän kuin sinä samalla kun kerrytät itsellesi omaisuutta. Olet ajatellut ostaa lapsille asunnot, mutta voit myös päättää toisin.
Minusta siis YLEENSÄ on oikeudenmukaista, että puolisot maksavat yhteisistä menoissa saman verran suhteessa kuluihin. Teidän tapauksessa voisi tietysti ajatella, että yksi niistä menoista on asuntosäästäminen. Silloinkin voisit antaa pienen osan asunnoista miehen nimiin.
Juuri nyt puoliso maksaa euromääräisesti yhtä paljon kuin minäkin, mutta suhteessa tuloihin enemmän kuin minä. Kuitenkin, jos ajatellaan lasten tulevaisuutta nykyhetken lisäksi, minä investoin lapsiin sekä euromääräisesti että tuloihin suhteutettuna enemmän. Mies ei halua investoida lasten tulevaisuuteen ja minusta se on ihan ok. Ei hänenkään vanhempansa investoineet hänen tulevaisuuteensa, mutta minun vanhempani taas investoivat minun tulevaisuuteeni. Tottakai voisin päättää toisinkin, mutta miksi ihmeessä tekisin niin? Oman vaurastumiseni perusta on ollut vanhemmiltani saama ensiasunto. Toki olisin voinut vaurastua muutenkin, mutta omasta asunnosta oli todella paljon etua niin opiskeluaikana kuin myöhemminkin. Monilla nuorilla on vaikeuksia saada säästettyä edes asuntolainaa varten nykyisin vaadittavaa omaa osuutta, koska vuokra vie niin suuren osan tuloista. Jos maksaa vain yhtiövastiketta, säästöön saa paljon enemmän. Lisäksi omistamaansa asuntoa voi käyttää lainan vakuutena tai jopa myydä sen, jolloin ei ehkä tarvitsekaan niin paljoa lainaa tai hyvässä tapauksessa ei lainkaan lainaa.
En kyllä ymmärrä, miksi minun pitäisi antaa lapsilleni tarkoitetusta omaisuudesta jotain miehelleni? Lapset ovat myös hänen lapsiaan ja hänen lapsensa saavat siis ensiasunnot ilman, että hän maksaa asunnoista yhtään mitään. Jos hän olisi valinnut keskituloisen vaimon, hänen elintasonsa olisi aivan sama kuin nytkin, mutta hänellä ja hänen vaimollaan ei olisi mahdollisuutta tarjota lapsilleen ensiasuntoja. Ainakaan ilman, että laskisivat merkittävästi elintasoaan.
En minä tarkoita, että teidän systeemissä olisi jotain erityisen väärää, jos se on yhteisesti sovittua. Jos pystytte tarjoamaan lapsille mukavan elintason puolison tulojen mukaan ja puolisolle jää vielä rahaa käyttöön, niin kukaan ei varsinaisesti kärsi.
Voisitte myös toimia toisin. Miksi et tekisi omistuksesta yhteisiä? Saisitte lahjoitettua lapsille enemmän kevyemmillä veroilla. Esim niin että mies omistaa asunnoista 2x5000 €/asunto eli pystyy kolmessa vuodessa lahjoittamaan osuutensa verottomasti lapsille.
Se, että olet päättänyt käyttää tulojasi asuntosijoittamiseen, hyvistä syistä, ei muuta sitä että mies käyttää tuloistaan suhteessa enemmän yhteisiin menoihin. Jos mies on huono säästämään ja sijoittamaan, miksi et auta häntä?
Jos tilanne olisi toisin päin ja mies paisuttaisi osakesalkkua, olisivatko reaktiot erilaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseisen lain mukaan molempien osapuolien tulee kykynsä mukaan osallistua perheen elatukseen. Jos toinen tienaa esim. 10 000 kuussa ja toinen opiskelee, tulee enemmän tienaavan kustantaa kohtuullisista menoista enemmän.
Se mikä on kussakin tapauksessa kohtuullista, arvioidaan tapauskohtaisesti. Eli mitään tiettyä summaa/tulorajaa tms. lakiin ei ole kirjattu.
Aivan, mutta mammoilla unohtuu tässä monesti se, että jos nainen tekee töissä vaikka osa-aikaista tai on kokonaan hoitovapaalla (omasta päätöksestään) niin tuskin miestä määrätään laissa mitään maksamaan koska naisella olisi kykyä elättää perhettä enemmänkin jos vaan viitsisi.
Tässä nyt joltakin unohtuu se, että yleensä se hoitovapaa on puolisoiden yhteinen päätös. Täällä nyt ilmeisesti mesoo sellainen ihminen(mies?) jolla ei ole omia lapsia. Kyllä sen mieskin, kun sillä on se oma 9kk ikäinen taapero, emmenmin haluaa, että se taapero saa jäädä aamuisin mukkumaan ja viettämään turvallista elämää kotonaan, kuin, että se taapero revitään kuuden jälkeen yläs ja retuutetaan puolinukuksissa hoitopaikkaan. Kyllä isätkin pääsääntöisesti ajattelee lapsensa parasta, ei rahaa. Ei se isällekään ole herkkua viedä pientä lasta tarhaan, alle vuoden ikäistä. Uskon, että tämä henkilö. joka täällä suu vaahdossa mesoo, että mammat haluaa jäädä kotiin vastoin isän/miehen tahtoa on takuulla lapseton. Harva isä on niin tunteeton, ettei halua lapselleen vain parasta ja hyvää lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kotona ei tehdä työtä. Se on oman kodin ja omien lasten hoitoa, mitä työssäkäyvät tekevät myös vapaa-ajalla ja lomilla.
Työtä se oli silloin maailmassa, kun lypsettiin lehmät, tehtiin vaatteet, hoidettiin isovanhemmat, kudottiin matot, tehtiin leivät, kannettiin vedet, tehtiin heinätyöt, nyljettiin kalat ja kanat...lista oli loputon. Meinaatko tosiaan, että keskuslämmityksessä asuva nainen tekee tuottavaakin työtä painaessaan nappeja siellä täällä ja istuessaan kahviloissa, perhekerhoissa ja hiekkalaatikon reunalla?
ps. Suomessa saa viedä lapsen hoitoonkin, jos ei itse viitsi vaan hoitaa : DD
Olet täysin väärässä. Miten se lasten hoitaminen siellä hoitopaikassa on työtä jos se ei sitä kotona ole? Eihän ne lastenhoitajatkaan sitten mitään työtä tee? Ovat vaan siellä työpaikallaan päivän? Et ota huomioon, että ne jotka ovat päivän töissä ja vievät aamulla sen lapsen hoitoon, eivät hoida sitä lasta päivällä, vaan muut sen hoitaa. Se kotona oleva taas hoitaa päivän sitä omaa lastaan. Et sinä voi vapaa-ajalla ja lomilla tehdä sitä hoitotyötä, mitä silloin päivän aikana on lapsellesi tehty. Pyykit voit pestä illalla, mutta ei voi hoitaa lapsiasi illalla valmiiksi, niin että ne pärjää seuraavan päivän ilman mitään hoitoa. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Siis jos viet lapsen hoitoon, joku muu HOITAA sitä lasta sen ajan kun olet töissä. Kotona oleva siis hoitaa lastaan sen päivän lasta. kun sekin on jonkun tehtävä. Pieni lapsi ei pärjää päivää yksin, ilman hoitoa. Jonkun se on tehtävä. Sinun lapsen hoitaa joku muu, jos viet sen hoitoon, mutta jonkun ihmisen aika siihen menee. Itse hoidin aikoinani 4 alle koulu ikäistä lastani kotona. Naapurissa perhepäivähoitaja, jolla oli 4 hoitolasta. Hänellä oli kuulema niin rankat päivät, kun piti huolehtia niistä 4 hoitolapsesta ja niille piti tehdä ruokaakin monta kertaa päivässä. Minä kuulema pääsin helpolla kun hoidin omia, eikä minun tarvinnut hehdä niille ruokaa??? Pyhällä hengelläkö ne omat lapset elää? Kyllä minäkin keitin aamupuurot, klo 11 lounaan, klo 14 välipala , klo 17 päivällinen ja vielä iltapala. Ei ne meille taivasta tippuneet. Oman lapsen hoitamista ei pidetä työnä, mutta vieraan lapsen hoitamista pidetään. Aika outoa.
Työtä tekee se joka saa ansiopalkkaa ja tuottaa kansalaisille suoranaisia palveluita tai tuotteita. Ei mamma kotonaan so(r)mettaen pilttinsä kanssa mitään tienaa, hän hoitaa omaa lastaan jonka on omasta vapaasta tahdosta synnyttänyt. Hyödyllinen tästä lapsesta ehkä joskus tulee, mutta vielä se lapsi ei ole suora hyödyke yhteiskunnalle kuten se lastenhoito jota päikkytädit tekevät jotta muut ihmiset voivat tehdä oman alansa työtä.
Ymmärsitkö?
Olet väärässä. Kun olet töissä ja jäät äitys-ja vanheimpain vapaalle, saat päivärahaa joka on palkkaan sidottua. Jos tienaat hyvin, saat hyvän päivärahan. Siitä maksat veroja . Sinä se vaan jaksat tyydyttää itseäsi täällä vauva-palstalla ;D (so(r)mettaa). Mitenkä itse olet yhteiskunnalle hyödyksi nytkin siellä so(r)mettaessasi? Ne kotiäisit sentää kasvattaa tulevia veronmaksajia. Entä sinä?
Et sitten osannut olla menemättä henkilöön? No, ei yllätä.
Olet varmaan samaa mieltä, että työtönkin tekee töitä _koska_ saa ansiotuloon sidottua päivärahaa? Ota myös huomioon, että toinen ei ole edes halunnut työttömyyttä ja toinen on halunnut OMAN lapsen. Silti jälkimmäisestikin maksetaan!
Itsepä taisit sen sormettamisen aloittaa, eikä kyllä yllätä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mutta kotona lasta hoitava ei ole työtön, joten niitä ei voi verrata. Lasta hoitava tekee yhteiskunnalle suuren palveluksen. Ja ota huomioon, että sitä lasta hoidetaan siellä kotona yleensä enintään se 3v. Kyllä yhteiskunnan pitääkin tukea lapsiperheitä , koska me kaikki hyödymme jossakin vaiheessa näistä muiden hoitamista lapsista. Myös sinä. Mutta tämä nyt menee jo pahasti aiheen ohi. Aiheena on perheen kaksi elintasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseisen lain mukaan molempien osapuolien tulee kykynsä mukaan osallistua perheen elatukseen. Jos toinen tienaa esim. 10 000 kuussa ja toinen opiskelee, tulee enemmän tienaavan kustantaa kohtuullisista menoista enemmän.
Se mikä on kussakin tapauksessa kohtuullista, arvioidaan tapauskohtaisesti. Eli mitään tiettyä summaa/tulorajaa tms. lakiin ei ole kirjattu.
Aivan, mutta mammoilla unohtuu tässä monesti se, että jos nainen tekee töissä vaikka osa-aikaista tai on kokonaan hoitovapaalla (omasta päätöksestään) niin tuskin miestä määrätään laissa mitään maksamaan koska naisella olisi kykyä elättää perhettä enemmänkin jos vaan viitsisi.
Käräjäoikeus pohtii, mikä on kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaista: työskenteleekö nainen osa-aikaisesti koska perheessä on pienet lapset? Ehkä tällöin on parempi, että nainen (tai miksei mieskin) työskentelee osa-aikaisesti.
Täytyy muistaa, että lasten myötä syntyy elatusvelvollisuus myös miehelle.
Miehellä on oikeus alkaa tekemään lyhennettyä työaikaa ja vielä ihan ilman syytä! Pakottaako käräjäoikeus miehen täydelle työajalle ja siten tienaamaan naisen haluamat rahat? Veikkaan, että ei voi pakottaa vaikka se lompakkoloisen ideologiassa olisikin ihannekäytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kotona ei tehdä työtä. Se on oman kodin ja omien lasten hoitoa, mitä työssäkäyvät tekevät myös vapaa-ajalla ja lomilla.
Työtä se oli silloin maailmassa, kun lypsettiin lehmät, tehtiin vaatteet, hoidettiin isovanhemmat, kudottiin matot, tehtiin leivät, kannettiin vedet, tehtiin heinätyöt, nyljettiin kalat ja kanat...lista oli loputon. Meinaatko tosiaan, että keskuslämmityksessä asuva nainen tekee tuottavaakin työtä painaessaan nappeja siellä täällä ja istuessaan kahviloissa, perhekerhoissa ja hiekkalaatikon reunalla?
ps. Suomessa saa viedä lapsen hoitoonkin, jos ei itse viitsi vaan hoitaa : DD
Olet täysin väärässä. Miten se lasten hoitaminen siellä hoitopaikassa on työtä jos se ei sitä kotona ole? Eihän ne lastenhoitajatkaan sitten mitään työtä tee? Ovat vaan siellä työpaikallaan päivän? Et ota huomioon, että ne jotka ovat päivän töissä ja vievät aamulla sen lapsen hoitoon, eivät hoida sitä lasta päivällä, vaan muut sen hoitaa. Se kotona oleva taas hoitaa päivän sitä omaa lastaan. Et sinä voi vapaa-ajalla ja lomilla tehdä sitä hoitotyötä, mitä silloin päivän aikana on lapsellesi tehty. Pyykit voit pestä illalla, mutta ei voi hoitaa lapsiasi illalla valmiiksi, niin että ne pärjää seuraavan päivän ilman mitään hoitoa. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Siis jos viet lapsen hoitoon, joku muu HOITAA sitä lasta sen ajan kun olet töissä. Kotona oleva siis hoitaa lastaan sen päivän lasta. kun sekin on jonkun tehtävä. Pieni lapsi ei pärjää päivää yksin, ilman hoitoa. Jonkun se on tehtävä. Sinun lapsen hoitaa joku muu, jos viet sen hoitoon, mutta jonkun ihmisen aika siihen menee. Itse hoidin aikoinani 4 alle koulu ikäistä lastani kotona. Naapurissa perhepäivähoitaja, jolla oli 4 hoitolasta. Hänellä oli kuulema niin rankat päivät, kun piti huolehtia niistä 4 hoitolapsesta ja niille piti tehdä ruokaakin monta kertaa päivässä. Minä kuulema pääsin helpolla kun hoidin omia, eikä minun tarvinnut hehdä niille ruokaa??? Pyhällä hengelläkö ne omat lapset elää? Kyllä minäkin keitin aamupuurot, klo 11 lounaan, klo 14 välipala , klo 17 päivällinen ja vielä iltapala. Ei ne meille taivasta tippuneet. Oman lapsen hoitamista ei pidetä työnä, mutta vieraan lapsen hoitamista pidetään. Aika outoa.
Työtä tekee se joka saa ansiopalkkaa ja tuottaa kansalaisille suoranaisia palveluita tai tuotteita. Ei mamma kotonaan so(r)mettaen pilttinsä kanssa mitään tienaa, hän hoitaa omaa lastaan jonka on omasta vapaasta tahdosta synnyttänyt. Hyödyllinen tästä lapsesta ehkä joskus tulee, mutta vielä se lapsi ei ole suora hyödyke yhteiskunnalle kuten se lastenhoito jota päikkytädit tekevät jotta muut ihmiset voivat tehdä oman alansa työtä.
Ymmärsitkö?
Olet väärässä. Kun olet töissä ja jäät äitys-ja vanheimpain vapaalle, saat päivärahaa joka on palkkaan sidottua. Jos tienaat hyvin, saat hyvän päivärahan. Siitä maksat veroja . Sinä se vaan jaksat tyydyttää itseäsi täällä vauva-palstalla ;D (so(r)mettaa). Mitenkä itse olet yhteiskunnalle hyödyksi nytkin siellä so(r)mettaessasi? Ne kotiäisit sentää kasvattaa tulevia veronmaksajia. Entä sinä?
Et sitten osannut olla menemättä henkilöön? No, ei yllätä.
Olet varmaan samaa mieltä, että työtönkin tekee töitä _koska_ saa ansiotuloon sidottua päivärahaa? Ota myös huomioon, että toinen ei ole edes halunnut työttömyyttä ja toinen on halunnut OMAN lapsen. Silti jälkimmäisestikin maksetaan!
Itsepä taisit sen sormettamisen aloittaa, eikä kyllä yllätä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mutta kotona lasta hoitava ei ole työtön, joten niitä ei voi verrata. Lasta hoitava tekee yhteiskunnalle suuren palveluksen. Ja ota huomioon, että sitä lasta hoidetaan siellä kotona yleensä enintään se 3v. Kyllä yhteiskunnan pitääkin tukea lapsiperheitä , koska me kaikki hyödymme jossakin vaiheessa näistä muiden hoitamista lapsista. Myös sinä. Mutta tämä nyt menee jo pahasti aiheen ohi. Aiheena on perheen kaksi elintasoa.
Et ymmärrä mitä tarkoittaa henkilöön meneminen keskustelussa? Sinulla on oikeus mennä henkilöön jos yleisesti vastaukset eivät sinua miellytä?
Ensisijaisesti lapsia hankitaan koska niitä itse haluataan. Lapsia pitäisi hankkia JOS niihin on varaa. Monissa asioissa tuet on Suomessa niin hyvät, että edes totutuista tavoista ja elintasoista ei tarvitse tinkiä vaikka hankkii lapsia ison liudan. Siksi eniten lapsia tekeekin vähätuloisimmat ja -älyisimmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa elintasoahan ne tuossa jakavat !
Ei nuo kahden elintason perheet oikein perheiltä kuulosta, ihmisiä jotka asuvat yhdessä. Mietin vain, että jos tuollainen itsekäs puoliso, joka ei jaa hyvinvointiaan puolisonsa ja lastensa kanssa, sairastuukin. Jos "perheessä" on oltu vain yhdessä asuvia ihmisiä eikä toisistaan ole pidetty huolta, niin kiinnostaakohan tervettä puolisoa alkaa huolehtia vaikkapa aivoinfarktin jälkeen puolisosta, joka ei varmaan aluksi osaa edes puhua tai lukea ennen kuntoutusta. Siinä kannattaa yksilöeläjän varmistaa itselleen hyvät sairausvakuutukset vielä terveenä ollessaan, koska tuskin voi odottaa huolenpitoa "perheeltä", jonka hyvinvointi ei ole kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää palsta on nykyisin niin ala-arvoinen.. Miehet puhkuvat naisvihaa ja perustelevat, miksi heille pitää olla kaikki ja naisille ei mitään, tai ainakin naisten kuuluu vastata heidän lapsistaan, itsestään, kodista, työstä, elannosta naiselle ja lapsille.. Miehen ei tarvitse kuin kerryttää omaa omaisuuttaan, ja huolehtia itsestään, ja sitä vielä perustellaan, että se on oikein. Edelleen lapset ovat siis naisten juttu ja naisten vastuulla, tasa-arvosta ei puhettakaan.
Itse tienaan noin kolme kertaa enemmän puhtaana käteen kuin mieheni. Meillä on uusioperhe, ja mä maksan suurimman osan kuluista erikseen niitä tässä luettelematta. Maksan myös isojen lasteni isälle lapsistani, vaikka hänellä on vielä minua suuremmat (todella isot tulot). Se mikä tässä on pielessä on se, että sen lisäksi, että minulla on todella vaativa työ ja iso vastuu, teen isoimman osan kotitöistä. Niitä riittää isossa perheessä. Miehellä on aikaa katsoa töllöä, lukea kirjoja ja hoitaa kuntoaan. Mulla ei ole käytännössä yhtään vapaa-aikaa, lapset ja kotityöt vievät sen kaiken. Siksi olen aina väsynyt.
Miehellä on myös aikaa, sillä hänellä ei ole nyt vakituista työtä. Jos meno jatkuu tällaisena, en näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Ei rahan takia, vaan epätasa-arvoisen työnjaon. En suostu olemaan kotipiika. Mä pärjään yksinkin lasten kanssa, pärjäsin jo aiemmin.
Tottahan se on, että kun on hyvä työ ja sitä kautta rahaa, voi vapaammin omassa elämässään toimia eikä ole riippuvainen kenestäkään. Mä en ole riippuvainen, vaan voin itse päättää.
Sinällään naimisissa olevien ihmisten pitäisi jo lainkin mukaan elättää toinen. Itse en voisi olla ihmisen kanssa, joka tieten tahtoen pitäisi minua huonommalla elintasolla tai itse tekisin toiselle samoin. Näistäkin keskusteluista on käynyt ilmi, että hyvin tienaavat naiset pitävät huolta miehestään ja lapsista. Miehet taas eivät, vaan haluavat kaiken itselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos "perheessä" on oltu vain yhdessä asuvia ihmisiä eikä toisistaan ole pidetty huolta, niin kiinnostaakohan tervettä puolisoa alkaa huolehtia vaikkapa aivoinfarktin jälkeen puolisosta, joka ei varmaan aluksi osaa edes puhua tai lukea ennen kuntoutusta.
Toisaalta... Sairaus voi iskeä siihen perheen puolesta kituuttajaankin ja itsekkäältä puolisolta on varmaan turha sitten odottaa apua, jos aikaisemminkaan ei ole kiinnostanut elää perheenä.
Vierailija kirjoitti:
Tää palsta on nykyisin niin ala-arvoinen.. Miehet puhkuvat naisvihaa ja perustelevat, miksi heille pitää olla kaikki ja naisille ei mitään, tai ainakin naisten kuuluu vastata heidän lapsistaan, itsestään, kodista, työstä, elannosta naiselle ja lapsille.. Miehen ei tarvitse kuin kerryttää omaa omaisuuttaan, ja huolehtia itsestään, ja sitä vielä perustellaan, että se on oikein. Edelleen lapset ovat siis naisten juttu ja naisten vastuulla, tasa-arvosta ei puhettakaan.
Itse tienaan noin kolme kertaa enemmän puhtaana käteen kuin mieheni. Meillä on uusioperhe, ja mä maksan suurimman osan kuluista erikseen niitä tässä luettelematta. Maksan myös isojen lasteni isälle lapsistani, vaikka hänellä on vielä minua suuremmat (todella isot tulot). Se mikä tässä on pielessä on se, että sen lisäksi, että minulla on todella vaativa työ ja iso vastuu, teen isoimman osan kotitöistä. Niitä riittää isossa perheessä. Miehellä on aikaa katsoa töllöä, lukea kirjoja ja hoitaa kuntoaan. Mulla ei ole käytännössä yhtään vapaa-aikaa, lapset ja kotityöt vievät sen kaiken. Siksi olen aina väsynyt.
Miehellä on myös aikaa, sillä hänellä ei ole nyt vakituista työtä. Jos meno jatkuu tällaisena, en näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Ei rahan takia, vaan epätasa-arvoisen työnjaon. En suostu olemaan kotipiika. Mä pärjään yksinkin lasten kanssa, pärjäsin jo aiemmin.
Tottahan se on, että kun on hyvä työ ja sitä kautta rahaa, voi vapaammin omassa elämässään toimia eikä ole riippuvainen kenestäkään. Mä en ole riippuvainen, vaan voin itse päättää.
Sinällään naimisissa olevien ihmisten pitäisi jo lainkin mukaan elättää toinen. Itse en voisi olla ihmisen kanssa, joka tieten tahtoen pitäisi minua huonommalla elintasolla tai itse tekisin toiselle samoin. Näistäkin keskusteluista on käynyt ilmi, että hyvin tienaavat naiset pitävät huolta miehestään ja lapsista. Miehet taas eivät, vaan haluavat kaiken itselle.
Todennköisesti täällä on vain miehiä, joilla ei ole isoja tuloja ja monella tuskin on sitä perhettäkään. Kyllä näitä varoissaankin olevia miehiä vielä on, jotka pitävät huolen perheestään. Meillä on yksi sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vuosi 2017 maassa nimeltä Suomi. Miksi kukaan enää haluaa mennä naimisiin monessa mielessä aika vapaamielisessä Suomessa ? Ei kukaan aviottomia pareja täällä enää tuomitse. Tässä syy siihen, miksi en kannata tasa-arvoista avioliittolakiakaan. Miksi mennä naimisiin kun ihan hyvin voi vakiintuneessa parisuhteessa ilman avioliittoakin ? Varmasti elämä ilman avioliittoa on monessa mielessä helpompaakin.
Et satu tietämään että lainsäädäntö kohtelee eriarvoisesti avo- ja aviopareja? Esim. perintöasioissa, ja muutenkin avopuolisolla ei ole mitään virallista asemaa, on vaan "kämppäkaveri".
Pitäisikö olla? Miksi puolison eli toisen aikuisen joka ei ole verisukua, pitäisi saada kuolleen omaisuutta ylitse lapsien tai edes kuolleen sukulaisten?
Jos minulla olisi paljon rahaa ja sattuisin kuolemaan, haluaisin rahojen ennen muuta menevän lapsille ja miehelleni. Kaikista maailman ihmisistä, haluan juuri miehelleni parasta, mitä elämällä on tarjota. Jos kuolisin, toivoisin perintöni tuovan edes jonkinlaista taloudellista tukea miehelleni, jotta tuleva arki yksinhuoltajana olisi helpompaa. Jos taas lapsia ei olisi, haluaisin silti, että rahat menisivät hänelle. Olemme myös olleet pitkään yhdessä ja rakentaneet omista elämistämme itsemme näköiset puolison tuen avulla. Mieheni on siten oikeutettu perintööni. Omilta vanhemmiltani tuleva perintö taas ei mielestäni kuuluisi miehelle vaan suoraan lapsilleni.
En tiedä teistä, mutta minä ainakin rakastan miestäni niin paljon, että haluan antaa hänelle tukeni niin henkisellä, fyysisellä kuin taloudellisella tasolla. Tämä on meillä vastavuoroista. En suostuisi siis olemaan pelkkä antaja tai saaja. Olen elättänyt miestä välillä ja välillä hän on elättänyt minua, kun olen opiskellut. Kun aloimme seurustella, laitoimme kaikki resurssit (vahvuudet, osaamisalueet, tulot, ongelmanratkaisukyky, arjen taidot, tunneäly, vapaa-aika, sosiaalinen äly jne.) samaan pinoon ja tasattiin niin, että molemmat saavat siitä yhtä paljon pitkässä juoksussa. Välillä toinen tarvitsee resursseista isomman siivun, mutta se tasataan pitkällä aikavälillä suunnilleen tasan. Tämä onnistuu hyvin siksi, että molemmat kunnioitamme toisiamme tavattoman paljon ja haluamme toiselle yhtä hyvää ellei jopa parempaa kuin itselle.
Koko kotihoidontuki kuntalisineen ja lapsilisät mulla meni ruokaan, lasten vaatteisiin ja elelin jollain muutamalla kympillä. Miehen bruttopalkka 4700 enkä tiedä mihin sen rahat menee, maksoin juuri koko perheen loman veronpalautusrahoista (oli hyvät kun kävin töissä tosissavuoden). Onhan tuo mielenkiintoista joo, mutta jos asiasta puhuu, mies käskee töihin (eikä tajua että kolmen lapsen hoitomaksut on aika isot).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää palsta on nykyisin niin ala-arvoinen.. Miehet puhkuvat naisvihaa ja perustelevat, miksi heille pitää olla kaikki ja naisille ei mitään, tai ainakin naisten kuuluu vastata heidän lapsistaan, itsestään, kodista, työstä, elannosta naiselle ja lapsille.. Miehen ei tarvitse kuin kerryttää omaa omaisuuttaan, ja huolehtia itsestään, ja sitä vielä perustellaan, että se on oikein. Edelleen lapset ovat siis naisten juttu ja naisten vastuulla, tasa-arvosta ei puhettakaan.
Itse tienaan noin kolme kertaa enemmän puhtaana käteen kuin mieheni. Meillä on uusioperhe, ja mä maksan suurimman osan kuluista erikseen niitä tässä luettelematta. Maksan myös isojen lasteni isälle lapsistani, vaikka hänellä on vielä minua suuremmat (todella isot tulot). Se mikä tässä on pielessä on se, että sen lisäksi, että minulla on todella vaativa työ ja iso vastuu, teen isoimman osan kotitöistä. Niitä riittää isossa perheessä. Miehellä on aikaa katsoa töllöä, lukea kirjoja ja hoitaa kuntoaan. Mulla ei ole käytännössä yhtään vapaa-aikaa, lapset ja kotityöt vievät sen kaiken. Siksi olen aina väsynyt.
Miehellä on myös aikaa, sillä hänellä ei ole nyt vakituista työtä. Jos meno jatkuu tällaisena, en näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Ei rahan takia, vaan epätasa-arvoisen työnjaon. En suostu olemaan kotipiika. Mä pärjään yksinkin lasten kanssa, pärjäsin jo aiemmin.
Tottahan se on, että kun on hyvä työ ja sitä kautta rahaa, voi vapaammin omassa elämässään toimia eikä ole riippuvainen kenestäkään. Mä en ole riippuvainen, vaan voin itse päättää.
Sinällään naimisissa olevien ihmisten pitäisi jo lainkin mukaan elättää toinen. Itse en voisi olla ihmisen kanssa, joka tieten tahtoen pitäisi minua huonommalla elintasolla tai itse tekisin toiselle samoin. Näistäkin keskusteluista on käynyt ilmi, että hyvin tienaavat naiset pitävät huolta miehestään ja lapsista. Miehet taas eivät, vaan haluavat kaiken itselle.
Todennköisesti täällä on vain miehiä, joilla ei ole isoja tuloja ja monella tuskin on sitä perhettäkään. Kyllä näitä varoissaankin olevia miehiä vielä on, jotka pitävät huolen perheestään. Meillä on yksi sellainen.
Tämä nyt on taas palstamammojen miesten sheimaamista.
Ei se ole mies eikä mikään joka ei aivot narikassa maksa pikkuvaimonsa huvituksia jotka kuorrutetaan "perheestä huolen pitämiseksi"!
Mihin te naiset muuten tarvitsette niin vahvasti tasa-arvoa, itsenäisyyttä ja aah niin voimakasta naisen voimaantumista kun itsekin alennatte itsenne naislapsen tasolle joka tarvitsee huolenpitoa kuin sairas tai vammainen?
Olet väärässä. Kun olet töissä ja jäät äitys-ja vanheimpain vapaalle, saat päivärahaa joka on palkkaan sidottua. Jos tienaat hyvin, saat hyvän päivärahan. Siitä maksat veroja . Sinä se vaan jaksat tyydyttää itseäsi täällä vauva-palstalla ;D (so(r)mettaa). Mitenkä itse olet yhteiskunnalle hyödyksi nytkin siellä so(r)mettaessasi? Ne kotiäisit sentää kasvattaa tulevia veronmaksajia. Entä sinä?