Lue keskustelun säännöt.
onko tosiaan niin, että nykyajan perheissä on kahta eri elintasoa?
13.03.2017 |
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kommentit (378)
Mun yhdellä läheisellä oli tällainen tilanne, ero tuli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se yleensä noin mene ainakaan ns tavis duunari perheissä, jotkut rikkaat suomenruotsalaisissa kermapeppu perheissä ehkä noin voi olla ja pk-seudulla tietysti.
Meillä on aina ollut sama elintaso, vaikka minä äitinä olen välillä ollut kotona. Mies on saanut matkustaa työnsä vaatimusten mukaan. Minulla on välillä ollut palkatonta virkavapaata, sitten sanoin itseni irti, myöhemmin sain paikan lähempää kotia ja työ ei ollut niin sitovaa. En voisi ajatella mitään muuta systeemiä avioliitossa, tosin minulla oli jo melkoinen omaisuus mennessämme naimisiin. Lapset ovat jo aikuisia ja elävät omillaan, heitäkin on autettu paljon taloudellisesti. Ei ole mitään järkeä olla miehelle ilmaisena piikana, en edes ole mikään kotitaloustyyppi. Lasten kanssa jaksan touhuta kyllä vaikka kuinka, enkä olisi voinut viedä taaperoa päiväkotiin. Minulla oli myös vielä usein mummi apuna. Hyvin ollaan sovussa .
Vanhoissa rikkaan suvun perheissä ehkä asia on noin.
Haluavat vaan suojella omaisuuttaan mitä eivät ole itse hankkineet vaan perinteet.
Täällä muuten esimerkiksi on aiheesta jotain: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/05/miehella-varaa-hurvitella-mina-…
"Perheen sisäinen elintasokuilu hiertää
47% vastaajista kertoi puolisollaan olevan enemmän rahaa kuin hänellä itsellään. Kaikissa perheissä epäsuhtaa ei tasata, vaan vanhempien välillä on elintasokuilu:
– Puoliso on suhteellisen hyvätuloinen yrittäjä, tosin todella nuuka rahan suhteen. Hän tienaa neljä kertaa enemmän kuin minä. Hän hoitaa enemmän kuin puolet ruokamenoista. Itse saan lapsilisätx2 sekä pientä äitiyspäivärahaa, hoidan kaikki omat ja lasten menot. Joskus jään plussalle, joinakin kuukausina miinukselle. Silloin kun jään miinukselle, myyn pieneksi jääneitä asioita netissä.
– Opiskelen ja siksi tuloni ovat olemattomat. Yhteisestä päätöksestä ja puolisoni kannustuksella jatkoin opintoja, mutta nyt ihmisarvoni onkin riippuvainen perheeseen tuomastani rahamäärästä. Palautan limpparipulloja ja pidän kolikot itselläni, se on ainoa oma rahani, jota puolisoni ei kyttää. Puolisoni taas on holtiton rahankäyttäjä, mutta syyttää minua niukasta rahatilanteesta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Miksi olet yhdessä naisen kanssa, jonka kanssa et halua syödä, matkustaa, käydä konserteissa yms?
En oikein tiedä mitä ajatella palstan tarinoista kahden elintason perheistä, ne tuntuvat olevan liian far out. Niissähän vaimo maksaa pienestä kotihoidontuesta puolet ruuasta ja asumisesta ja kaikki lapsen kulut. Eli siis naisen tulot ovat yhteiset, miehen tulot hänen omansa.
Ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheessä on suhteessa tuloihin, ei 50/50.
Onhan noita. Itse vähän järkytyin kun kuulin kaverilta miten joutuu aviomiehelleen maksamaan kuukausittain vuokraa, jotta saa käyttää miehen vanhaa kakkosautoa.
Nyt säästää kuulemma tulevia hoitovapaita varten yksinään, jotta voi maksaa puolet kuluista kun hoitaa heidän YHTEISTÄ lasta.
Oma mies ei meinannut edes uskoa asiaa kun kerroin sille. Eihän rakasta puolisoa kohdella noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Miksi olet yhdessä naisen kanssa, jonka kanssa et halua syödä, matkustaa, käydä konserteissa yms?
En oikein tiedä mitä ajatella palstan tarinoista kahden elintason perheistä, ne tuntuvat olevan liian far out. Niissähän vaimo maksaa pienestä kotihoidontuesta puolet ruuasta ja asumisesta ja kaikki lapsen kulut. Eli siis naisen tulot ovat yhteiset, miehen tulot hänen omansa.
Ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheessä on suhteessa tuloihin, ei 50/50.
Meillä jako on ollut 100/100. Eli kaikki tulot ja menot ovat yhtesiä eikä siinä lasketa kuinka paljon kumpikin on tienannut. Kaikki mitä tulee menee perheen elatukseen.
Ymmärrään että tuohon eri elintasoon voi ajautua jos esimerkiksi naisella on lapsi tai lapsia edellisestä liitosta, jolloin on jopa kohtuutonta olettaa että uusi puoliso nostaa naisen ja hännen lastensa elintasoa. Toinen on tietysti typerät nuoret jotka ovat ylpeitä siitä että pärjäävät omillaan ja voivat näyttämismielessä elää alempaa elintasoa kuin puolisonsa.
Meillä oli, nimenomaan oli. Minun tuloni olivat yhteisiä, mutta miehen tulot vain häntä varten.
Erohan siinä tuli, kun tuppasi tuhlaamaan minun ja lasten rahat. Välistä teki tiukkaa, kun ei ruokaakaan rahat riittäneet, kun exä oli ne omiin tarkoituksiinsa kupannut. Tilinkäyttöoikeudet, kun kävin poistamassa, mies lähti oitis.
Taisi olla minun ja lasten kanssa vain rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Miksi olet yhdessä naisen kanssa, jonka kanssa et halua syödä, matkustaa, käydä konserteissa yms?
En oikein tiedä mitä ajatella palstan tarinoista kahden elintason perheistä, ne tuntuvat olevan liian far out. Niissähän vaimo maksaa pienestä kotihoidontuesta puolet ruuasta ja asumisesta ja kaikki lapsen kulut. Eli siis naisen tulot ovat yhteiset, miehen tulot hänen omansa.
Ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheessä on suhteessa tuloihin, ei 50/50.
Tuo 50/50 jakohan niihin eri elintasoihin juuri johtaa. Pienempituloisen koko palkka menee yhteisiin menohin ja toiselle jää sitten kivasti itsensä hemmotteluun.
Tähmä johtuu siitä että naisilla on pyrkimys naida itseään parempia miehiä yhdistettynä siihen että nykynaisen täytyy osoittaa pärjäävänsä omillaan. Pienemipituloisena yrität sitten kituutella varakkaamman miehen mukana, mutta niin että ei ole varaa samaan elintasoon.
Minun 20 € on puolison 150 €. Vi….aa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ennen lasta tai yhteen muuttoa ole tullut tulot ja menot ollenkaan puheeksi vai kuinka olette tuollaisilla tilanteisiin joutuneet?
Aika usein ennen lasten hankkimista eletään avoliitossa ja kumpikin tulee toimeen omillaan. Voihan siinä tietysti toisella olla luulo etät asiat muuttuu kun tulee lapsia, mutta toinenpa ei ehkä haluakkaan luopua saavuttamistaan eduista.
Paluu menneisyyteen. Luulin että tämä tämmöinen olisi jäänyt 1970-luvulle. Se oli silloinkin jälkijättöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on rahat ja kaikki omaisuus yhteistä. Omat nettotulot on 3200€/kk ja vaimolla 1500€/kk. En näe mitään järkevää tapaa , että voitaisiin elää samalla elintasolla paitsi tämä yhteiset rahat menetelmä. Meillä kuukausittain rahaa kuluu noin 3000€. Joskus hieman enemmän, joskus vähemmän.
Ei meillä ainakan koskaan ole riitaa rahasta ollut. Kummnakaan ei koskaan tarvitse kyräillä, että toisella on varaa johonkin ja toisella ei. Yritettiin joskus elää omilla rahoilla, mutta ei siitä mitään tullut. Silloin oltiin kyllä todella köyhiä.
Oma näkemykseni on, että parhaiten tuollainen omat rahat -meiniki toimii kun molemmilla on parin sadan euron tarkkuudella samt tulot (mielellään kohtuu suuret:netto suurempi kuin 2500€)
En koe, että vaimoni loisii rahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoissa rikkaan suvun perheissä ehkä asia on noin.
Haluavat vaan suojella omaisuuttaan mitä eivät ole itse hankkineet vaan perinteet.
Se omaisuus on suojattu puolisot poissulkevilla testamenteilla ja avio-ehdoilla.
Kyllä minun tuttavapiirini mukaan ne (minun tuntemani miehet) jotka tiukimmin haraavat perheen rahojen yhteistä käyttöä vastaan ovat vaan moukkia ja wannabe-nousukkaita.
'Rikkaissa suvuissa' myös näyttää parinvalinta osuvan omiin ympyröihin tai aikakin eteenpäin pyrkiviin ihmisiin joilla on koulutus joka mahdollistaa vauraan elämän (siis ei wt-yh-yksilöihin - eivätpä he niitä taida koskaan missään kohdatakaan.
Tämä siis ihan empiiristä omaa ei tilastofaktaa.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Miksi olet yhdessä naisen kanssa, jonka kanssa et halua syödä, matkustaa, käydä konserteissa yms?
En oikein tiedä mitä ajatella palstan tarinoista kahden elintason perheistä, ne tuntuvat olevan liian far out. Niissähän vaimo maksaa pienestä kotihoidontuesta puolet ruuasta ja asumisesta ja kaikki lapsen kulut. Eli siis naisen tulot ovat yhteiset, miehen tulot hänen omansa.
Ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheessä on suhteessa tuloihin, ei 50/50.
Tuo 50/50 jakohan niihin eri elintasoihin juuri johtaa. Pienempituloisen koko palkka menee yhteisiin menohin ja toiselle jää sitten kivasti itsensä hemmotteluun.
Tähmä johtuu siitä että naisilla on pyrkimys naida itseään parempia miehiä yhdistettynä siihen että nykynaisen täytyy osoittaa pärjäävänsä omillaan. Pienemipituloisena yrität sitten kituutella varakkaamman miehen mukana, mutta niin että ei ole varaa samaan elintasoon.
Siksipä lainaamasi kommentoija sanoikin, että oikeudenmukaista olisi jakaa menot suhteessa tuloihin!
Minä luen tätä keskustelua huuli pyöreänä - mihin tämä maailma on menossa? Meillä on avioehto (tehkää -aina!) mutta niin kauan kuin ollaan yhdessä oltu on se maksanut, joka on pystynyt - kun opiskeltiin mentiin miehen palkkatuloilla ja minun pienellä perinnölläni ja kun olin kotona hoitamassa lapsia maksoi mies jopa luottokorttilaskuni (tosin en ole koskaan 'tuhlannut' rakennekynsiin ja suihkurusketuksiin)?- mies jopa 'vaati' minua ostamaan uusia vaatteita ja kannusti harrastamaan, vaikka taisi mennä hänen piikkiinsä. Olihan se nyt hänenkin etunsa että perheen äiti voi hyvin ja näytti ihmiseltä?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on osittain, vaikka ei ole lapsia. Käyn ravintolassa syömässä liki päivittäin ja nainen kokkaa kotona itselleen jotain halpaa. Lisäksi käyn useammin ulkomailla, konserteissa yms.
Miksi olet yhdessä naisen kanssa, jonka kanssa et halua syödä, matkustaa, käydä konserteissa yms?
En oikein tiedä mitä ajatella palstan tarinoista kahden elintason perheistä, ne tuntuvat olevan liian far out. Niissähän vaimo maksaa pienestä kotihoidontuesta puolet ruuasta ja asumisesta ja kaikki lapsen kulut. Eli siis naisen tulot ovat yhteiset, miehen tulot hänen omansa.
Ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheessä on suhteessa tuloihin, ei 50/50.
Tuo 50/50 jakohan niihin eri elintasoihin juuri johtaa. Pienempituloisen koko palkka menee yhteisiin menohin ja toiselle jää sitten kivasti itsensä hemmotteluun.
Tähmä johtuu siitä että naisilla on pyrkimys naida itseään parempia miehiä yhdistettynä siihen että nykynaisen täytyy osoittaa pärjäävänsä omillaan. Pienemipituloisena yrität sitten kituutella varakkaamman miehen mukana, mutta niin että ei ole varaa samaan elintasoon.
Pieni korjaus tuohon tekstiisi: naisilla ei ole "taipumus" naida itseään parempia, vaan parempit u l o i s i a miehiä. Se ei vaadi mitään erityistä taipumusta, koska miesten palkka on keskimäärin korkeampi kuin naisten ja nyt miesten ja naisten palkkaeron hidas kaventuminen on pysähtynyt (uutisissa eilen).
50/50 -systeemi tietäisi vastaaja 36 perheessä sitä, että vaimon koko palkka menisi perheen menojen maksamiseen, eikä hänelle jäisi mitään itselleen. Miehelle jäisi omasta palkastaan 1.700 e. Se olisi yksinkertaisesti väärin, ja eihän 36 perheineen eläkään niin. :)
Ettekö tunne avioliittolainsäädäntöä?
Lain mukaan avioliitossa molempien elintaso tulee olla sama (mikä ei tarkoita sitä, että kaikki omaisuus on yhteistä). Toisin sanoen paremmin tienaavalla syntyy elatusvelvollisuus, jos toinen esimerkiksi työttömyyden vuoksi on vähävarainen.
Oman keskustelun arvoinen olisi itse asiassa myös tuo usein viljelty 'itsestäänselvyys' siitä, ettei kukaan nyt puolison aiempia lapsia auta parempaan elintasoon. Minusta tämäkin on vähän WTF - onko joku niin parisuhteen-kipeä että suostuu siihen, että minä ja mun oma lapsi tässä syödään hernekeittoa ja käydään vaan koko kesä uimassa ilmaiseksi, mene sinä rakas(?) puoliso vaan ihmeessä risteilylle ja ravintolaan tuon meidän yhteisen lapsen kanssa?
Enpä juuri tunne tällaisia perheitä, joissa toisella jo entuudestaan jälkikasvua mutta minun mielestäni on selvää, että jos pariudutaan yh-vanhemman kanssa niin se on sitten se koko paketti ja rakkauden osoitus on myös se, että pystyy rakastamaan sitä puoliskon lasta ja pitää siitäkin myös huolta. Ja jos miehellä on entuudestaan lapsi, joka on vain joskus käymässä, niin ei kai kukaan jätä sitä kotonaan nälkäiseksi jos mies ei ole huomannut ostaa sille omia asmupalamuroja (näin kärjistetysti)?
Jos naisen tulot puolittuvat lapsen syntyessä, miksi mies saa edelleen täydet tulot, vaikka on myös halunnut lapsen? Hoitovapaalla tulot tippuvat johonkin kymmenesosaan.