Tv-ohjelma tai elokuva, joka pelotti teitä lapsena ja jätti traumat?
Mulla oli joku kauhuelokuva jossa oli pelle. Pelkään vieläkin vähän pellejä. Ja sitten Hiidenvirta-sarjan itkevä nukke... Hrrrr...
Mitäs teillä muilla on?
Kommentit (709)
Vierailija kirjoitti:
Araknofobia. Muutenkin pelkäsin hämähäkkejä mutta sen katottua homma lähti aivan lapasesta.
Mä pelkäsin myös pienenä Araknofobia-elokuvaa,samoin järkytti joku käärmeleffa(Anakonda?) ja Jurassic Park.
Se Muumipapan muistelmat -jaksossa ollut kohta, jossa kummitus lipui hitaasti ylös talon portaita ja pahaenteinen muumimusa soi taustalla. Pienenä ryömin aina tuossa kohdassa ruokapöytämme alle (olohuone ja keittiö olivat vierekkäin) ja seurasin telkkaria tuolinkarmin takaa :D
Pingussa se jakso, jossa mursu kiusaa Pingua.
Muumien mörköjaksot.
Morso.
Pelle Hermannin keppi oli äärimmisen epämiellyttävä. Mutta jotenkin vielä se taustalla ollut tuolikin siellä oli lapsen silmään epäilyttävän inhimillinen. Muistutti vähän Kermitiä.
Mikä sarja se oli 80-luvun lopulla,jossa tavallisia ihmisiä käännytettiin/siepattiin avaruusolioksi lyömällä leima/laatta päähän hiusten alle. Oliot liikkuivat isoilla ötökkämäisillä aluksilla joissa oli hyvin pitkät jalat ja sinne alukseen niitä ihmisiä nostettiin. En pystynyt pitkään aikaa liikkumaan avoimilla paikoilla siksi, jos jostain harppoo yhtäkkiä niitä aluksia, niin en vois piiloutua minnekään. Kiitos jos joku muistaa sarjan nimen!
Suomalainen sarja, soittorasia. Ja jokin sarja, olikohan nimi liftari/liftaaja?
Ruusun aika sarjassa se mummo kummitteli ullakolla.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen sarja, soittorasia. Ja jokin sarja, olikohan nimi liftari/liftaaja?
Tulipa tästä mieleen se elokuva, jossa liftaajia tai liftarin kyytiin ottaneita (en muista kumminpäin) tapettiin. Niin yks kiskastiin kahtia kiinnittämällä kahteen rekkaan. Ei kiva😕
Riivaajien Talo. Hrr.... ihan kauheita juttuja tapahtui elokuvassa, yliluonnollisia tapahtumia täynnä. En katso nyt aikuisena mitään kauhuleffoja.
Ankronikassa ollut muumio oli minusta hyisen pelottava, vaikka se oli vain piirretty.
Käyttäjä4030 kirjoitti:
Miz kirjoitti:
Onnistuin joskus 90-luvulla näkemään jakson pari sarjaa, joka oli silloin ainakin ihan jäätävän pelottava, pitkään en muistanut siitä muuta kuin jonkun haudalla kasvavan puun ja ahdistavan kohtauksen, missä oveen ilmestyi verisillä kirjaimilla teksti "someone's at the door". Lopulta muutama vuosi sitten selvisi, että kyseessä oli sarja nimeltä American Gothic, suomeksi nimi taisi olla Piru irti. Pitäis varmaan katsoa uudestaan nyt ja kokeilla vieläkö pelottaa.
Tämä on hyvä sarja, suosittelen katsomaan! Ihana nuori Sarah Paulson tekee tosi hyvän roolisuorituksen Merly Annina :) "Someone's at the door, someone's at the door, someone's at the door, someone's at the door, someone's at the door..." Myös sarjan loppuratkaisu on 5/5.
Pelkäsin lapsena ketjussa jo mainittuja Twin Peaksin BOBia (etenkin se sohvan selkänojan takaa hyökkääminen saa karvat pystyyn vieläkin, kun ajattelen), Pikku Kakkosen heikkoja jäitä ja Pet Semataryn kissaa. Myös ensimmäinen Candyman sai minutkin varomaan peilejä pitkän aikaa.
Lisäksi näin sellaisen (nyttemmin tosi kornin) kauhuelokuvan kuin The Swarm, joka taisi suomeksi olla Tappaja-ampiaiset. Muistan ikuisesti kohtauksen, jossa perheen piknikki päättyy siihen kun vanhemmat kieriskelevät niityllä ampiaisten peittäminä ja lapsi yrittää paeta paikalta autolla, joka kuorruttuu ampiaisilla. En kyennyt nukkumaan kunnolla varmaan kuukauteen näiden verkkokalvoilleni palaneiden kuvien vuoksi, enkä vieläkään ole lakannut pelkäämästä ampiaisia.
Poltergeist-leffoista jäi pelottamaan monta kohtausta, mutta etenkin se, kun perheen isä juo tequilan mukana madon jonka sitten oksentaa ulos ja se mato menee sängyn alle kasvamaan kunnon örkiksi. Myös Kane itsessään oli karmiva tyyppi.
Mikä tuo Hiidenvirta oikein on ollut? Ei kuulosta ollenkaan tutulta. Tuo Painajainen sen sijaan, oliko siinä joku kohtaus, jossa jotain tekstiä väritettiin lyijykynällä esiin lehtiöstä? (Siis tietenkin niin, että lehtiön aiemmalla sivulla on ollut kirjoitusta ja sen painauma väritetään esiin seuraavalta sivulta.) Ja siinä katseltiin paljon valokuvia tai oliko jopa niin, että päähenkilö oli valokuvaaja? Minulla on toooodella etäinen mielikuva jostakin tällaisesta murhamysteeristä. Olisipa kiva nähdä se uudestaan!
Tosta ampiasikohtauksesta tuli mieleen elokuva Tyttöni mun. Ei jäänyt traumoja, mutta oli lapsena tosi ahdistava/surullinen.
Sitten suomalainen elokuva Pojat. Jäi ahdistamaan etenkin se loppukohtaus (?), jossa Loiri juoksee junan perään.
Ja muistaakohan kukaan sellaista BBC:n minisarjaa kuin Mother Love (https://en.wikipedia.org/wiki/Mother_Love_(TV_series))? Esitettiin Suomessa 90-luvun alussa muistaakseni nimellä Äidin rakkaus. Kertoo psykopaatti-äidistä, jolla pakkomielteinen suhde poikaansa. Tää jäi lapsena ahdistamaan ihan järjettömän pitkäksi aikaa!
Vierailija kirjoitti:
Mikä sarja se oli 80-luvun lopulla,jossa tavallisia ihmisiä käännytettiin/siepattiin avaruusolioksi lyömällä leima/laatta päähän hiusten alle. Oliot liikkuivat isoilla ötökkämäisillä aluksilla joissa oli hyvin pitkät jalat ja sinne alukseen niitä ihmisiä nostettiin. En pystynyt pitkään aikaa liikkumaan avoimilla paikoilla siksi, jos jostain harppoo yhtäkkiä niitä aluksia, niin en vois piiloutua minnekään. Kiitos jos joku muistaa sarjan nimen!
Tripodien aika
Tuo syvyyden vangit oli mieleenpainuva, mutta ei traumoihin asti. Kesällä mökillä leikittiin sitä ja upotettiin lelulaivoja pohjaan kivien avulla.
Elokuva josta jäi traumoja viikoiksi/kuukausiksi oli Poltergeist. Omasta huoneesta vessaan mennessä piti mennä kahden vaatehuoneen oven ohi ja juoksin tuon matkan ettei mua vaan oltais imastu sinne niin kuin pikkutyttöä elokuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenny Everett Shown tanssiryhmä Hot Gossip. Muijat veti spagaatteja niin että karvat vaan vilkkui pikkuhousujen alta.
Enpä tajunnut traumatisoitua tanssityttöjen vilautuksista (en muista koko tyttöjä), mutta muistuipa tuosta mieleen että semmoinenkin show tosiaan oli. Eikäs sen ollut juuri Kenny Everett joka aina alkoi sillä että tyyppi kuoriutui ulos Thames-yhtiön logosta?
En muista showta kovin hyvin mutta voin kuvitella että siinä on ollut typerää pikkutuhmaa huumoria jolle olen pikkutyttönä naureskellut ymmärtämättä yhtään mistä on kysymys. Sama juttu Benny Hillissä - vasta kun niitä on aikuisena nähnyt on tajunnut kuinka tolkuttoman typeriä ne on!
Kenny ja Benny on khyl aika eri äijät. Benny on Spede, Kenny on alkuperäinen MoonTV, jos pitäisi verrata suomalaisiin juttuihin. Hot Gossipissa tanssi sellainenkin pikkutekijä kuin Sarah Brightman, joten oli se silloin melkoista hottia.
Vierailija kirjoitti:
langolieerit
Hui, langolieerit oli tosi creepyjä. Mutta sarjan loppu oli pettymys, todella lapsellinen ja avuton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenny Everett Shown tanssiryhmä Hot Gossip. Muijat veti spagaatteja niin että karvat vaan vilkkui pikkuhousujen alta.
Enpä tajunnut traumatisoitua tanssityttöjen vilautuksista (en muista koko tyttöjä), mutta muistuipa tuosta mieleen että semmoinenkin show tosiaan oli. Eikäs sen ollut juuri Kenny Everett joka aina alkoi sillä että tyyppi kuoriutui ulos Thames-yhtiön logosta?
En muista showta kovin hyvin mutta voin kuvitella että siinä on ollut typerää pikkutuhmaa huumoria jolle olen pikkutyttönä naureskellut ymmärtämättä yhtään mistä on kysymys. Sama juttu Benny Hillissä - vasta kun niitä on aikuisena nähnyt on tajunnut kuinka tolkuttoman typeriä ne on!
Kenny ja Benny on khyl aika eri äijät. Benny on Spede, Kenny on alkuperäinen MoonTV, jos pitäisi verrata suomalaisiin juttuihin. Hot Gossipissa tanssi sellainenkin pikkutekijä kuin Sarah Brightman, joten oli se silloin melkoista hottia.
Onko näin? Kuten sanottu, en muista kunnolla koko showta. Ihan turhaan siis jälkikäteen häpeän että nauroin sarjan mahdollisesti huonoille vitseille. Mutta Benny Hillin huonoille vitseille nauramista en anna ikinä itselleni anteeksi! :)
Täällä on ennenkin ollut vastaava ketju, johon vastasin Punaisen surman naamio -elokuvan. Perustuu Edgar Allan Poen juttuun, ja löytyy nykyään ilmaiseksi tubesta. 60-luvun halpiselokuva, jossa ei ole mitään pelottavaa, mutta lapsena se tuntui kamalalta.
Katsottiin perheellä Titanic kun olin about seitsemän vanha. Jouduttiin lopettamaan kesken kun aloin itkeä hysteerisesti siinä vaiheessa kun jengi alkoi kuolla. Tänä päivänäkin vielä kammoan laivoja.