Mä en kestä enää ainuttakaan pettymystä työnhaussa. En vain jaksa. Tänään tuli viisi vuotta työnhakua täyteen!

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette vaihda alaa, tai rupea yrittäjäksi? Vitsi....aargh! Oikein korpeaa ajatus siitä että oletetaan että kun minä nyt opiskelin tälle alalle niin tämän alan töitä minulle pitää hoitaa. Itse hain terveydenhoitoalalle. En päässyt, opiskelin safkapuolta ja sitä kautta olen saanut jalat vähän joka rakoon. Nyt olen matkailualan yrittäjä, ja kokkina tiedän että päivääkään ei oikeasti tarvitse työtön olla. Mikä on siis aloittajan tekosyy? Juu tiedän että yrittäjäksi alkaminen on suorastaan vittumaisen hankalaa byrokratian vuoksi, mutta siihen saa apua ja neuvontaa. Työpaikkoja ei kasva puussa. Jos osaatte tehdä 700 työhakemusta, osaatte siis vaikka opettaa kuinka ei ainakaan hakemusta pidä tehdä

Yrittäjyyden ongelma on se, että sosiaaliturvaa ei ole enää sen jälkeen. On monelle tosi suuri kynnys lähteä siihen. Jos ei pärjääkään, ei välttämättä enää ikinä saa työttömyyskorvausta.

Eli siis mitä teit opiskeluaikanasi kesäisin, makasit sängyssä, teit hanttihommia vai varsinaisia alan töitä? Ja miksi et aloittanut työnhakua jo reilusti ennen valmistumista vaan pidit 9kk tauon ja mitä teit sen aikana? Jos olet korkeakoulussa opiskellut niin kyllä niitä alan töitä pitäisi alkaa pikkuhiljaa tehdä viimeistään koulutuksen puolivälissä että on rahkeita pärjätä työelämässä sitten valmistumisen jälkeen.

Ei ole opiskeluaikaisesta kokemuksesta välttämättä kiinni. Silloin hommia oli minullakin niin paljon, kuin ikinä jaksoi tehdä. Olin toisesta opiskeluvuodesta lähtien koko ajan assistenttina jossakin tutkimushankkeessa. Monesti kahdessa samanaikaisesti. Kiitosta tuli tehdyistä töistä ja uusia hommia tuli tarjolle. Työttömyyksistä pääsin nauttimaan valmistumisen jälkeen. Valmistunutta ei nimittäin palkata enää tutkimusavustajaksi. Lisäksi tuolloiset esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa, eli heistä ei ole hyötyä työllistymisen kannalta. Ennen valmistumista tein myös harjottelun ministeriöön, jossa silloin kyllä kehotettiin tulemaan takaisin kun olen saanut paperit ulos. Kun sitten myöhemmin hain samalle osastolle, niin hakijoita oli yli sata ja paikan sai ihminen, joka oli tehnyt työhön liittyvän täsmägradun ja oli lisäksi jo valmiiksi töissä toisessa ministeriössä. Oikea ihminen tuossakin tietysti valittiin, hyvät hänelle. Mutta minulle tämä asetelma tarkoittaa sitä, että en työllisty koskaan. Kunnollisen ja kelvottoman ihmisen välinen ero on nykyisin aika sattumanvarainen. Jos olisin tiennyt varmasti, että minusta tulee kelvoton, niin en luultavasti olisi jaksanut panostaa kouluttautumiseen.

Uudelleenkouluttaudun parhaillaan hyvin työllistävälle alalle, olen jo pitkällä opinnoissa ja näyttää vahvasti siltä, että töitä en alalta tule saamaan. Jos nyt voisin tehdä jotain toisin, niin se olisi se, että olisin lähtenyt opiskelemaan jotain, josta olisi hyvin mahdollista aloittaa yhden ihmisen bisnes.

Otan osaa. Mä valmistuin kesällä 2012 ja marraskuun eka päivä aloitin vakituisessa työpaikassa ensimmäisessä hakemassani paikassa - ulkomailla. Tämä oli aivan täysin tuurista kiinni ja tarinani voisi olla päinvastainen. Olisiko ulkomaille lähtö sulle vaihtoehto?

Tuohan ap käy ihan työstä :)

Minä valmistuin 1999 ja aluksi olin ihan mukavasti töissä. Sitten tulivat masennusvuodet ja niiden jälkeen hanttihommat ja jatkotutkinto. Nyt ei niitäkään enää tipu. Yleensä saan kuulla olevani ylikoulutettu, jos ylipäätään saan kuulla mitään. No juu. Olenhan minä ylikoulutettu lähes mihin tahansa. Mutta en minä koulutukseni takia odota kuuta taivaalta, kyllä minulle kelpaisi ihan tavallinenkin työ. Ylikoulutus tuskin on hylkäämisen todellinen syy vaan selitys, joka minulle kerrotaan.

Tarkoitus on hankkia vallan uusi ammatti alalta, jolla töitä näkyy edes jonkin verran olevan. Pitkä koulutukseni menee hukkaan, mutta sitä ei nyt jouda suremaan. Ehkä siitä silti on jotakin hyötyä vielä joskus.

En halua syyllistää ketään, mutta jos on monta vuotta työttömänä, niin eikö silloin pitäisi ryhtyä jo johonkin muuhun kuin työnhakuun vanhoin valmiuksin? Se nyt on selvää, että TE-toimiston kurssit eivät auta, jos osaa kirjoittaa hakemuksen ja CV on suunnilleen kunnossa. Kyllähän ne siellä kursseilla kertovat hanakasti, millaisia noiden papereiden nyt pitäisi olla. Kuitenkaan he eivät voi tietää, kuinka yksittäiset työnantajat lukevat hakemuksia ja mitä odottavat. TE-toimiston keinot eivät yksinkertaisesti ole riittäviä.

Ja sitten on se paska juttu, että uusi alaluokka on syntynyt. Ansiotöitä ei riitä kaikille, vaikka periaatteessa tilanne olisi korjattavissa riittävän rajuin poliittisin muutoksin.

Ap, arvaan että olet valmistunut medianomiksi, sen jälkeen johonkin vastaavaan työttömään ammattiin ja asut Helsingissä etkä suostu muuttamaan. Osuinko oikeaan?

Jos elämässä ei ole mitään mikä pitäisi väkisin Suomessa, niin suosittelisin suuntaamaan katseen ulkomaille. Monessa maassa töitä on tarjolla. Miten olisi vaikka Ruotsi, Tanska tai Saksa? Suomalaisilla on hyvä maine osaavina ja ajattelevina työntekijöinä. Haet Suomesta käsin ja opiskelet vähän paikallista kieltä, jos et vielä osaa. Ulkomailla asuminen antaa huimasti uusia kokemuksia ja uutta näkökulmaa. Tiedän kokemuksesta.

Tiedottaja, medianomi ja journalisti

Liikakoulutus

Vierailija kirjoitti:

Palkkatuella töihin. Saanet täyden palkkatuen, joten työpaikan saanti on aika helppoa.

Salli mun nauraa! Sain palkkatukipäätöksen ja olen sitä hehkuttanut joka hakemuksessa. Ei edes haastattelukutsua ole tullut.

Ehkä olen liian vanha, 38 v, tai muuten vaan epäkelpo.

Luovuttaminen on ihan tässä muutaman kuukauden päässä kun palkkatukilupauskin vanhenee. Wuhuu!

Minä jouduin työpaikkasyrjinnän kohteeksi, uudet "työkaverit" savustivat minut systemaattisesti pihalle.

Tässä nyt vaan odotan työkkärin lappuja, että pääsen sen heillekkin kertomaan, miksi irtisanouduin. Esimieskin oli täysin munaton tapaus.

Tämä on jo toinen kerta, kun minua on työelämässä puukotettu selkään.

Kovasti ihmetyttää joidenkin "aikuisten" toiminta.

Mäkin sain suhteilla nykyisen työn, ilman niitä tuntuu kyllä olevan lottovoittoon verrattava suoritus löytää töitä.

Vaikket halua paljastaa alaa, voitko paljastaa, että haetko vain alasi töitä vai kelpaako muukin?

Uutta tutkintoa kehiin vaan. AMK tai yliopisto, sosiaaliala tai lääkäri. Siitä omasta ylpeydestä pitää pystyä luopumaan. Näin se vain on. 

Kertokaa mikä ala työllistää?! Kun koko ajan vaan toitotetaan että vaihda alaa... hoitotyöhön minusta ei ole. Mitä kannattaisi opiskella?!

Itse samalla fiiliksellä, tosin mulla deadlinena työnhaun lopettamiselle on vähän kaukaisempi päivämäärä. Sitten saa olla. Mun virhe oli se, että tein väkisin masentuneena tutkintoa, enkä jäänyt sairauslomalle lääkärin ja psykologin kehotuksista huolimatta, koska en usko, että olisin enää siitä noussut. Eli valmistuin sitten ilman kokemusta tai verkostoja. Opiskelukavereitakaan ei tullut, koska opiskelutahtini oli puolet hitaampi kuin muilla.

Olen käynyt kaikki mahdolliset lisäkoulutukset, jotka laajentaisivat tutkintoani ja cv:tä ja papereita on viilannut niin työkkärin kuin ammattiliitonkin asiantuntija. Mutta täällä ei ole töitä, joihin voisi mennä aloittamaan uraansa! Oman alan päälliköitä sen sijaan jahdataan kissojen ja koirien kanssa ja valitellaan, miten hakijoilla ei enää ole sopivaa kokemusta hankittuna. Sen takia alanvaihtokin tuntuu omituselta ajatukselta, kun tämä ala nimenomaan on yksi niistä työvoimapulalla mainostetuista. Ja käytännössä varaa ei olisi opiskella muuten kuin oppisopimuksella - mikä tietysti sopisi minulle ihan hyvin, koska siitä saisi palkkaa ja työpaikan. Mutta kun ei siihenkään kelpaa.

Alun perin olin ajatellut, että jos minusta tulee pitkäaikaistyöhön, niin aina voi mennä johonkin järjestöön täydellä palkkatuella, mutta sekin lakkautettiin. Eikä se tietenkään kestävä ratkaisu olisi, mutta ainakin olisi nähnyt, että auttaisiko edes lyhyt työpätkä työnhakua.

No, tietysti on helppo sanoa, että jos on tehnyt virheen viisi vuotta sitten, niin sitten ei ansaitse saada minkäänlaista työpaikkaa. Mutta mitä järkeä on siinä, että jos ei ole täydellistä työhistoriaa, niin et enää koskaan pääse yhteiskunnan kyytiin mukaan? Vaikka juuri minä en ansaitsisikaan työpaikkaa, niin en taatusti ole ainoa, jolla on työhistoriassa tai opiskeluhistoriassa aukkoja, kaikki nämä ihmisetkö pitää vain heittää menemään? Ja vielä ennen kuin he ovat ikinä päässeet edes kartuttamaan käytännön osaamista. Sitä osaamista, jonka avulla se yrityksen perustaminenkin voisi olla järkevä liike sitten muutaman vuoden päästä.

Kiva huomata, että täällä on muitakin rimpuilijoita ja työelämään tuskastuneita, toisaalta harmittaa näiden puolesta :/. Itsellä sama tilanne, muttei sentään yhtä lohduton. Vasta vuoden päivät etsinyt töitä ja useamman vuoden työkokemus takataskussa, mutta huonolta alalta vaan ja en heti valmistumisen jälkeen päässyt töihin esim. jonkun suuren työnantajan palvelukseen. Useampi irtisanominen takana, koska työt loppuneet ja jopa työantajanat lopettaneet toimintansa. Pitäisi olla näköjään hyvät verkostot, sillä avoimia paikkoja "turhaa" hakea - aina löytyy useiden kymmenien joukosta parempi hakija tai ainakin paremman CV:n omaava. Kilpailijoille en voi suoraan hakea töihin, koska käytännössä heitä ei ole enää tai luokkaa yksi toisella puolella Suomea. Tekninen ala on pska ala. Enpä opiskellessa ajatellut, ettei töitä oikeasti olekaan kaikille meille valmistuneille. No onhan niitä töitä toki, mutta piilotyöpaikkoja pääosin ja suhteita ei juurikaan tai riittävästi. Ei hyvä. Olisi pitänyt opiskella jotain enemmän yleispätevää. Tällaiset tutkimus, tuotekehitys, suunnittelu yms. työt ovat jostain, koska käytännössä töitä ei ole Suomessa riittävästi. Pitäisi sanoa opiskelijoille, että miettii kaksi kertaa, kannattaako opiskella teknistä alaa, jos et halua tehdä myyntiä, ole huippuhyvä tutkijahenkinen opiskelija, et osaa verkostoitua hyvin, sinussa ei ole johtaja-ainesta, et ole valmis muuttamaan töiden perässä ulkomaille tms. Jatkan epätoivoisten hakemusten raapustelua ja kyllä vain, yöunet on helppo menettää tässä touhussa, kun haet, etsit työpaikkoja ja mietit, että pääsetkö enää koskaan töihin.... hienoa, opiskeluaikoina sain töitä hyvin ja viihdyin töissä joka kerta, totuus työelämästä on kuitenkin tällä alalla jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa mikä ala työllistää?! Kun koko ajan vaan toitotetaan että vaihda alaa... hoitotyöhön minusta ei ole. Mitä kannattaisi opiskella?!

Opetusala, varsinkin erityisopettajat, puheterapeutti, fysioterapeutti, hammasala, tekonivelala, henkilöstöala, siivous, labratyö... Siinä esimerkkejä työllistävistä aloista. Muutamaan riittää toisen asteen koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei halua olla työttömänä tai ottaa ja odottaa epävarmoja pätkätöitä, ei varmaankaan jää jäljelle muita vaihtoehtoja kuin lähteä ulkomaille töihin tai uudelleenkouluttautua.

Tai sitten voi mennä politiikkaan ja persehännystelijöiden/median avulla nousta pääministeriksi.

Sieltä voi sitten mistään todellisuudesta tietämättömänä vakuutella, että työllisyys ja suomi nousuun.

PASKAPUHETTA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa mikä ala työllistää?! Kun koko ajan vaan toitotetaan että vaihda alaa... hoitotyöhön minusta ei ole. Mitä kannattaisi opiskella?!

Opetusala, varsinkin erityisopettajat, puheterapeutti, fysioterapeutti, hammasala, tekonivelala, henkilöstöala, siivous, labratyö... Siinä esimerkkejä työllistävistä aloista. Muutamaan riittää toisen asteen koulutus.

Aloittajan ei sitten kannata avata sitä toista ketjua työttömistä opettajista.