Lue keskustelun säännöt.
Kimmo, 41, palasi pomokomennukselta Suomeen – 3 vuoden ja 300 työhakemuksen jälkeen karu totuus valkeni
12.03.2017 |
Vuosikausia esimiestehtävissä ulkomailla työskennelleen Kimmon ura koki mahalaskun hänen palattuaan Suomeen.
Kauppatieteiden maisteri Kimmo*, 41, palasi kolmisen vuotta sitten Suomeen noin kymmenen vuoden ulkomaan työkomennuksen jälkeen. Ulkomailla mies työskenteli kansainvälisille yhtiöille päällikkö- ja johtotasolla.
Viimeisimmässä pestissään mies lähetettiin ulkomaille vakituisiin tehtäviin suuren yrityksen Suomesta vastaavasta yksiköstä.
Ulkomailla hänen kanssaan asui myös puoliso ja parin kaksi pientä lasta. Kimmo kertoo päättäneensä lopettaa työsuhteen ulkomailla ja suunnata takaisin Suomeen, jotta perheen lapset saisivat kasvaa kotimaassaan. Suomessa yrityksellä ei kuitenkaan ollut tarjota hänelle vastaavia tehtäviä.
Sujuvasti kuutta kieltä puhuva mies kertoo uskoneensa optimistisesti, että kansainvälistä työkokemusta hankkinut paluumuuttaja olisi arvostettu ja haluttu voimavara kotimaan työmarkkinoilla. Toisenlainen todellisuus iski tajuntaan kotiinpaluun jälkeen.
Hakannut kolme vuotta päätä seinään
Kimmo sanoo olleensa Suomeen palattuaan yhteydessä paikallisiin headhuntereihin, eli rekrytointikonsultteihin, jotka etsivät alalla kykyjä yrityksiin. Tämän lisäksi hän on täyttänyt aktiivisesti avoimia hakemuksia ja laskeskellut lähettäneensä noin kolmen vuoden aikana yhteensä lähes 300 hakemusta, sekä Suomeen että ulkomaille.
Tästä huolimatta hän kertoo päässeensä vain muutaman kerran yritysten soveltuvuustesteihin hakuprosessin loppusuoralla.
– Palattuani Suomeen karumpi totuus alkoi valjeta. Haastatteluja on ollut parisenkymmentä ja mitalisijoja kymmenkunta. Läheltä on liipannut useita kertoja, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt, mies kuvailee.
Kimmo kertoo hakeneensa ensisijaisesti töitä Suomesta, mutta kun työtä ei alkanut irrota, hän laajensi hakuaan myös uudestaan ulkomaille. Kotimaata hän ei kuitenkaan perheensä takia enää haluaisi jättää, ellei se ole työn löytämiseksi välttämätöntä.
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä tarinassa haisee. Miksi Kimmo irtisanoutuu hyvästä duunista vailla jatkoa?
Halusi lapset Suomeen kouluun. Näin tekevät useat ulkomailla työskentelevät kun lapset tulevat kouluikään. Tässä on hieno ajatus taustalla tarjota lapsille mahdollisuus oppia suomalainen kulttuuri. Valitettavasti moni paluumuuttaja kokee saman vastaanoton.
Käytännössä moni jää ulkomaille ja lasten äidinkieleksi tulee kohdemaan kieli. Ehkä osaavat puhua hiukan suomea mutta kirjoittaminen ja lukeminen on sitten jo vaikeampaa. Kuuluisinpia esimerkkejä tästä on Keken poika Niko Rosberg.
Keken poika ei varmaan ikinä tule asumaan Suomessa, äiti saksalainen ja kai Kekekin puhuu saksaa eli kotikieli saksa ja kaikki intressit siellä vai asuuko Monacossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on persoonana rasittava, ärsyttävä, keikarimainen myyntitykki. Tänä päivänä on varaa valita loistavista hakijoista vielä sekin jonka kanssa synkkaa parhaiten.
Suomi on liian itseriittoinen. Suomessa firmat ovat niin itseään täynnä, että ei osata ottaa uuditusaskelia mihinkään suuntaan. Kuka nyt haluaisi 4-kymppisen papan töihin ulkomaan työrupeaman jälkeen? Ei kyllä halua ketään muutakaan, sorry.
Olisin voinut kertoa tämän jo ennalta, joten kerrottakoon nyt sitten kaikille jotta ei tule muille enää tälläisiä "yllätyksiä" jotka kaikki kyllä oikeasti tietää...
Suomessa EI OLE PULAA POMO paikoista, täällä on yhtä pomo paikkaa kohti miljoona hakijaa, pulaa ei ole vaan päinvastoin, tarjontaa on LIIKAA ja PALJON.
Suomessa ON PULAA suorittavasta halpatyöstä esim Kainuun metsiin pääsee metsuriksi ja pohjois-pohjanmaalle pääsee lomittajaksi,ei niistä mitään palkkaa saa, mutta töitä olisi tarjolla.
Duunareiden palkat on Suomessa jo nyt niin alhaalla ettei niillä edes elä ja suoraavaksi saman kohtalon kokee pomo taso, meiltä jäi apulaisjohtaja eläkkeelle noin 13.000 kuukaisliksalta ja ulkoa haettiin samalla nuorennusta ja vähän uudempaa koulutusta ja aloitus palkka, koeajalla, on noin 10.000 vähemmän kuin entisellä pomolla. Hakijoita oli lähemmäs kolmesataa....
Tulevaisuudessa Suomessa ei makseta sille pomo tasolle yhtään sen enempää kuin suorittavalle portaalle, koska ei tarvi, tulijoita on satoja jo reilun 3 tonnin liksalla.
Riippuu tietenkin mihin tai minkälaiisiin töihin hakee, mutta minä kun viimeksi laitoin hakemuksen vuokrafirmaan niin kahden tunnin päästä soi puhelin. Seuraavana päivänä kävin haastattelussa ja sitä seuraavana alkoivat työt. Viimeisten kahden vuoden aikana olen tehnyt ehkä kymmenen työhakemusta ja ollut viidessä eri työpaikassa. Lyhyitä määräaikaisuuksia ainakin saa helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni on duunaritasolla riittänyt enemmän töitä kuin mitä pystyisi tekemään. Olen 25v ja irtisanoutunut jo useita kertoja vaihtaen työpaikasta/alasta seuraavaan. Mitään en ole katunut. Kokemusta ja osaamista kertynyt monista firmoista, eri aloilta, suhteita vuokrafirmoihin, jotka ottivat minuun ensimmäisinä yhteyttä kun tarvitsivat hyvää ja ahkeraa työntekijää uudelle asiakkaallensa. Mikään ei näin eläessä ollut yhtä varmaa kuin epävarmuus, mutta tällä tavalla pääsin nykyiseen työhöni ja lopulta firman omille kirjoille ja etenin vieläpä hyvään asemaan.
Luulisi, että pomotasollakin voisi aloittaa sieltä ns. pohjalta ja edetä nopeastikin ylemmäksi. Mikäli kyse on vain siitä, että mikään alempi asema ei enää kelpaa vaan kaikkimullenytheti -asenne loistaa kilometrien päähän, voi tehdä hyvääkin nöyrtyä hetkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti myyntipäällikön hommista lähti? Ei se toimi niin että myynnin tehtävistä voidaan hypätä suoraan eri alalle, varsinkaan jos ei ole oikeaa substanssi-osaamista. Verkostot ja tietämys alasta on rakennettava ensin.
Jos myyntipäällikkönä ei osaa myydä itseänsä, on ollut niin väärässä duunissa kuin ikinä voi olla.
Siis jos myyntijohtaja ei onnistu diilamaan yhtä prolea, niin on alunperin ollut firman autistinen kumileimasin josta eroon päästään ekassa mahdollisessa käänteessä.
Ja varmasti viimeisin asia jonka itse tajuaa, on oma tila.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on persoonana rasittava, ärsyttävä, keikarimainen myyntitykki. Tänä päivänä on varaa valita loistavista hakijoista vielä sekin jonka kanssa synkkaa parhaiten.
Myyntihommissa on firmallekin tärkeintä se paljonko saa myytyä eikä se paljonko jaksaa nuolla pomon persuuksia. Suomalaiset firmat ei tunnetusti saa myytyä edes huipputuotteita joten ehkä ongelma on siinä että palkataan näitä hyviä tyyppejä joiden kanssa pomo viihtyy sensijaan että palkattaisi vaikka täys persreikiä kunhan saavat myytyä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Kimmo ei mene töihin?
Työmarkkinatuki on niin korkea, ettei hänen kannata ottaa vastaan niitä tarjottuja työpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutussa kerrotaan, että Kimmo oli ulkomaankomennuksella eli se kai tarkoittaa, että on komennukselle lähettävän yrityksen palveluksessa. Kimmo päättää palata Suomeen, mutta työnantajalle ei ole tarjota töitä Kimmolle...
Kuulostaa hieman oudolta. Odottiko Kimmo, että työnantajan organisaatiossa on juuri hänen toiveitaan vastaava tehtävä odottamassa juuri silloin kun hän on palaamassa?
Joku on tehnyt Kimmon entisiä töitä vuosikausia ja nyt pitäisi raivata Kimmolle tilaa? Kun ei se yritys näin pyöri.
Totta toinen puoli, mutta vain toinen. Kyllähän firmoissa pitäisi olla joku suunnitelma paluumuuttajille. Harmillisen usein ei kuitenkaan ole. Ei homma saisi mennä niin, että "Hei hei!"- heitetään toinen maailmalle ja sitten pyöritellään käsiä, että sori, mitäs sun kanssa nyt tehtäisiin. Ei niin, että pidetään toista vain kertakäyttöesineenä, jolla oli hyötyä vain ulkomaan reissun ajan. Hehän olisivat mitä todennäköisesti yhä yrityksessä työssä ja edenneetkin urallaan, jos olisivat jääneet Suomeen. Monen kohdalla käykin sitten niin, että ulkomaan komennus oli se viimeinen päätepiste, vaikka varmasti luulivat toisin.
Firmojen pitäisi tehdä kauaskantoisempia suunnitelmia ja pitää huolta myös niistä työntekijöistä, jotka lähtevät maailmalle. Nyt moni unohdetaan eikä yhtään mietitä, miten siellä maailmalla saatua ammattitaitoa voitaisiin täällä hyödyntää.
Jos on monta vuotta ulkomailla, niin on omaksunut jo sen toisen maan kulttuuria ja tapoja työnhaussa. Kun tulee Suomeen, niin hakee oletuksena sillä tyylillä, mitä siellä muuallakin tai miten oli Suomessa kymmenen vuotta sitten. Täällä työnantajat aistivat, että tyyppi ei ole ihan kosketuksissa suomalaisen nykytyöelämän kanssa eikä ihan ymmärrä, millaisia ne työnteon tavat tai ongelmat ovat Suomessa. Ehkä työnantaja voi myös ajatella, että ulkomailla ollut ei tyydy vaatimattomampiin suomalaisiin olosuhteisiin, jossa on tärkeää tehdä sitä arkista työtä eikä työkaveritkaan suoranaisesti tihku glamouria. Väliportaan pomoja on myös vähennetty monissa paikoissa eikä eläköityvien tilalle palkata uusia. Kielitaidostakaan ei aina ole erityistä lisäarvoa. Voi myös olla alkuun liian itsevarma ja palkkapyynnöt sen mukaisia. Sitten kun on ollut yli vuoden työttömänä, alkaa ehkä palkkapyynnöt laskea, mutta hakemuksissa näyttää jo valitettavasti pitkäiaikaistyöttömältä.
Tätä kyllä tapahtuu Suomessakin hyvän irtisanomispaketin saaneiden kohdalla, kun eivät ensin hae töitä ollenkaan kun on toimeentulo muutenkin turvattu. Sitten luulevat, että voivat vuoden lomailtuaan vain valikoida sopivan työpaikan, vaikka hyvin harva voi. Karu totuus paljastuu liian myöhään niille, joilla ei ole suhteita joiden avulla päästä takaisin työelämään kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hitto, luin otsikon "Kimmo 41, palasi pornokomennukselta Suomeen..." :D :D
Karu totuus paljastuu liian myöhään niille, joilla ei ole suhteita joiden avulla päästä takaisin työelämään kiinni.
Mitä karua on työttömyydessä, jos se on jotain, mikä voi tapahtua tavalliselle työelämässä olleelle ihmiselle, kuten tälle Kimmolle tai minulle? Miksi demonisoida työttömyyttä, jos se on nykyisin muidenkin kuin asosiaalisten huumehemmojen arkea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Kimmo ei mene töihin?
Työmarkkinatuki on niin korkea, ettei hänen kannata ottaa vastaan niitä tarjottuja työpaikkoja.
ansiosidonnainen
Kielitaidosta tuli samalla mieleeni, että Suomessa työssä tarvittavasta kielitaidosta usein liioitellaan. Minä en edes enää uudessa työpaikassani kerro kuinka hyvin osaan vieraita kieliä. Ei työnantajani siitä mitään rahaa tai hyvitystä maksa. Saan vaan kaikki vaikeammat jutut hoidettavaksi. Koulussa kyllä kovasti korostettiin opiskelemaan kieliä, kukaan ei sanonut, että siitä ei työelämässä ole hyötyä. Vain matkoilla on ollut hyötyä ranskasta ja saksasta ja espanjasta. Sisareni myös puhuu hyvin montaa kieltä, ei ole ollut siitä taloudellista hyötyä, työpaikan saa sillä perusteella, mutta työssä ei tarvitse osata niitä. Matematiikka on nuorelle opiskelijalle tärkeämpää, tässä usein huijataan naisopiskelijoita . Ulkomailla asumisestaan ei kannata täällä mitään mainita, antaa epäilyttävän "huikentelevan " kuvan itsestään. Ei työnantajat sellaista arvosta, saattaa olla pyrkyri, jotain outoa jos ei härmässä viihdy.
Nykyään kun jauhetaan niistä innovaatioista, niin melkeinpä ainoa tapa keksiä niitä on katsoa ja kokea mitä muualla touhutaan. Netti on pienentänyt maailmaa, mutta se ei korvaa sitä paikallishajujen ja fiilisten tuntemusta. On aivan käsittämätöntä, että Suomessa ei osata hyödyntää näitä ihmisiä.
Kimmo on mitä ilmeisimmin yksi niistä jotka mennä vuosina saivat valita lähtevätkö Kiinaan pikkupomoiksi tienaamaan vielä muutamaksi vuodeksi ( Shanghaihin mm.) vai ottavatko lopputilin heti. Näitä on paljon eivätkä kaikki ole vielä kotiutuneet takaisin eli lisää työttömiä insinöörejä työtä vieroksuvine "luksus"vaimoineen on edelleen tiedossa Suomeen lähivuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä tarinassa haisee. Miksi Kimmo irtisanoutuu hyvästä duunista vailla jatkoa?
Halusi lapset Suomeen kouluun. Näin tekevät useat ulkomailla työskentelevät kun lapset tulevat kouluikään. Tässä on hieno ajatus taustalla tarjota lapsille mahdollisuus oppia suomalainen kulttuuri. Valitettavasti moni paluumuuttaja kokee saman vastaanoton.
Käytännössä moni jää ulkomaille ja lasten äidinkieleksi tulee kohdemaan kieli. Ehkä osaavat puhua hiukan suomea mutta kirjoittaminen ja lukeminen on sitten jo vaikeampaa. Kuuluisinpia esimerkkejä tästä on Keken poika Niko Rosberg.
Keken poika ei varmaan ikinä tule asumaan Suomessa, äiti saksalainen ja kai Kekekin puhuu saksaa eli kotikieli saksa ja kaikki intressit siellä vai asuuko Monacossa.
En minä ainakaan halua Suomeen tuoda lapsia kouluun. Hyvät koulut on muuallakin maailmassa. Tietty jossain halpamaissa hyvästä koulusta joutuu keskinkertaista palkkaa saava maksamaan aivan liikaa niihin Suomen mittakaavan mukaan hyviin tuloihinsa. En oikeastaan tunne ketään akateemisesti kouluttautunutta suomalaista joilla on hyvät oltavat ulkomailla jotka ajattelisivat hetkeäkään tuovansa lapset Suomeen koulunkäyntiä varten.
Vierailija kirjoitti:
Jotain mätää tässä todellakin on! Luulen, että suurimmassa osassa näitä tapauksia, joissa ulkomailta Suomeen palannut korkeasti koulutettu kaupallisen alan toimihenkilö/johtaja valittaa, ettei työtä löydy, kyseessä on aivan liian korkea palkkapyyntö. Olen huomannut, että varsinkin keski-ikäisillä päällikköasemassa olevassa miehillä on todella usein liian isot luulot itsestään ja panoksestaan ja täysin epärealistinen käsitys yrityksen palkkatasosta ja kuvitellaan, että yksityisellä puolella firmat maksavat mitä vaan heidän ammattitaidostaan.
Nelikymppisenä Kimmo on vielä todella nuori päällikkö- ja johtotehtävissä, joten ei tunnu kovin uskottavalta että firmat etsisivät "nuoria ja dynaamisia" työntekijöitä kuten hän sanoo. Hänhän on nuori ja toivottavasti dynaaminenkin.
Kaikesta paistaa läpi se, että hän ei mieti, mitä itse voisi tehdä paremmin, vaan etsii vikaa muista. On kuitenkin parikymmentä kertaa päässyt haastatteluihin ja kymmenen kertaa ollut kärkikahinoissa, onko kysynyt näistä lisätietoja ja palautetta, miksi rekrytoijat eivät ole palkanneet häntä ja voisiko tehdä jotain paremmin tai eri tavalla jatkossa?
Joo, mietin samaa että kyllä nelikymppinen on vielä johtajaksi nuori millä tahansa mittarilla.
Outoa kyllä että irtisanoutui ennenkuin uutta työpaikkaa oli hankittu. Jutusta tulee mieleen että hakenut luultavasti pelkästään johtotehtäviä eikä ole tyytynyt alempaan asemaan, jolloin totta kai asettaa itsensä hankalaan rakoon työmarkkinoilla. Ja tuo "puhuu kuutta kieltä" kuulostaa kyllä suoraan sanottuna liioittelulta.
On sentään päässyt työhaastatteluihin.
Minä olen ollut 11 vuoden aikana yhden kerran työhaastattelussa. Yhden kerran on ilmoitettu, että en saa paikkaa. Kaikki muut työhakemukseni on ignoorattu täysin.
nimim. luovuttanut