Kimmo, 41, palasi pomokomennukselta Suomeen – 3 vuoden ja 300 työhakemuksen jälkeen karu totuus valkeni
Vuosikausia esimiestehtävissä ulkomailla työskennelleen Kimmon ura koki mahalaskun hänen palattuaan Suomeen.
Kauppatieteiden maisteri Kimmo*, 41, palasi kolmisen vuotta sitten Suomeen noin kymmenen vuoden ulkomaan työkomennuksen jälkeen. Ulkomailla mies työskenteli kansainvälisille yhtiöille päällikkö- ja johtotasolla.
Viimeisimmässä pestissään mies lähetettiin ulkomaille vakituisiin tehtäviin suuren yrityksen Suomesta vastaavasta yksiköstä.
Ulkomailla hänen kanssaan asui myös puoliso ja parin kaksi pientä lasta. Kimmo kertoo päättäneensä lopettaa työsuhteen ulkomailla ja suunnata takaisin Suomeen, jotta perheen lapset saisivat kasvaa kotimaassaan. Suomessa yrityksellä ei kuitenkaan ollut tarjota hänelle vastaavia tehtäviä.
Sujuvasti kuutta kieltä puhuva mies kertoo uskoneensa optimistisesti, että kansainvälistä työkokemusta hankkinut paluumuuttaja olisi arvostettu ja haluttu voimavara kotimaan työmarkkinoilla. Toisenlainen todellisuus iski tajuntaan kotiinpaluun jälkeen.
Hakannut kolme vuotta päätä seinään
Kimmo sanoo olleensa Suomeen palattuaan yhteydessä paikallisiin headhuntereihin, eli rekrytointikonsultteihin, jotka etsivät alalla kykyjä yrityksiin. Tämän lisäksi hän on täyttänyt aktiivisesti avoimia hakemuksia ja laskeskellut lähettäneensä noin kolmen vuoden aikana yhteensä lähes 300 hakemusta, sekä Suomeen että ulkomaille.
Tästä huolimatta hän kertoo päässeensä vain muutaman kerran yritysten soveltuvuustesteihin hakuprosessin loppusuoralla.
– Palattuani Suomeen karumpi totuus alkoi valjeta. Haastatteluja on ollut parisenkymmentä ja mitalisijoja kymmenkunta. Läheltä on liipannut useita kertoja, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt, mies kuvailee.
Kimmo kertoo hakeneensa ensisijaisesti töitä Suomesta, mutta kun työtä ei alkanut irrota, hän laajensi hakuaan myös uudestaan ulkomaille. Kotimaata hän ei kuitenkaan perheensä takia enää haluaisi jättää, ellei se ole työn löytämiseksi välttämätöntä.
Kommentit (171)
Nyt vain oikeasti poimimaan työpaikkapuusta työpaikka!
Meillä oli sivukonttori mm Venäjällä. Firma myytiin, konttoreita yksitellen lopetettiin. Pietariin menijä valittiin, koska oli venäläisen kanssa naimisissa, puhui venäjää kuin äidinkielenään, lapset olivat jo muuttaneet pois kotoa, piti hommaa asunto vain kahdelle aikuiselle, ei koulumaksuja jne.
Alunperin oli sanottu konttori on siellä max 5 v, olikin vain 3. Mutta kun komennus loppui, alkoi paluumuuttaja vaatimaan vaikka mitä. Sanottiin eihän sinulle voida maksaa asuntoa täällä, kun ei kenellekään muullekaan makseta. Valivalivali.
Sitten työtehtävät muuttuivat ja valitus jatkui. Palkka tietenkin pysyi samana.
Lopulta valitukset menivät niin pitkälle, kun meille tuli yt.t, ei kukaan vastustanut kun tämä Venäjän prinsessa sai lähteä.
Tää mamma oli ollut talossa yli 10 v, mutta 3 v ulkomailla muutti ihmisen täysin.
Sama on käynyt monelle muulle, tämä oli pahin vaikka Pietari on kuitenkin hyvin lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Paluushokista ei toivu koskaan. Ei mulla muuta.
Ei toivu ei. Asuin 12 vuotta ulkomailla, jonkun hulluuskohtauksen vallassa palasin Suomeen. Shokki oli valtava! Reilun vuoden yritin, ei tullut mitään. Taas pakkasin kamani ja häivyin. Nyt 8 vuotta takana ja virheestä oppinut niin maan perusteellisesti! Ei koskaan milloinkaan enää Suomeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarina voi tuntua omituiselta, mutta itse huomasin, kun tulin ulkomaankomennukselta, että se voi olla enemmänkin haitta kuin hyöty. Verkostot kotimaassa olivat jääneet ei nyt ihan luomatta vaan retuperälle, ja osalla kavereistakin oli vähän sellainen kyräilevä asenne, että nyt toi luulee olevansa jotain ja lesoilee noilla ulkomaankokemuksillaan. Sitten kun taas ulkomailla oli saanut hyvää palautetta ja edennyt, niin oli ehkä tullut vauhtisokeus, että täälläkin pidettäisiin hyvänä kandidaattina.
Suomalaisilla on vähän sellainen asenne usein, että ei saa erota joukosta mitenkään, eikä varsinkaan esittää millään tavalla olevansa jotenkin erilainen, vaikkapa vain ihan sillä, että on ollut ulkomailla. Kateus on tällä kansalla ehtymätön luonnonvara, jos sen saisi tuotteistettua, niin oltaisiin yhtä rikkaita kuin norjalaiset. Ja edes rekryajat eivät ehkä ole siltä turvassa. Mutta vieläkin pahempi asia on kyllä verkostojen huono kunto. Sitä kautta nykyään saa töitä.
Tyypin olisi kyllä kannattanut tyytyä alemman tasoiseen tehtävään, niin minäkin aikoinani tein, vaikka ajat silloin olivat paljon paremmat.
Älä nyt viitsi jauhaa tuota kateutta ja joukosta eroamista, se on menneiden talvien lumia. Joka ainoa kolmekymppinen haluaa nykyään kertoa olevansa uniikki kosmopoliitti with truly international mindset.
Kuulostat itse kyllä kateelliselta. On tainnut jäädä ulkomaankomennukset saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu: miksi Kimmo halusi palata???
Ei suomessa ole mitään, mitä muualla ei olisi. Päinvastoin: järjettömän kova progressiivinen verotus, paskat ilmat, ankeat kanssaihmiset....
Lasten koulutus on todella halpaa verrattuna siihen, mitä esimerkiksi jenkeissä joutuu maksamaan saadakseen edes siedettäväntasoisen koulun. Mutta täälläpä veronmaksajat maksavatkin lastesi koulutuksen.
Minä olen yksi syyllinen siihen, että korkealle koulutetut eivät saa töitä. Teen juuri näitä samoja töitä ilman loppututkintoa mutta pienemmällä palkalla (hieman alle 6000e/kk) ja aion jatkaa työssäkäyntiä 68-vuotiaaksi. En tosin vie Kimmon työpaikkaa koska olen ICT-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä mies ei hommannut sitä työpaikkaa Suomesta ennen kuin palasi tänne?
Jälkiviisastella osaa kuka tahansa.
Olisi odottanut että tuollaisella taustalla löytyisi töitä mutta ei kai se tässä lama-Suomessa enää mikään ihme ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies sabotoi oman uransa. Olisi ollut Suomestakin helpompi löytää työpaikka jos olisi ennestään jo työpaikka, työtöntä ja varsinkaan pitkäaikaistyötöntä ei kukaan halua palkata.
Tajuatko lauseesi tyhmyyden? Löytää työpaikka, jos olisi ennestään työpaikka ja mites se ensimmäinen löytyisi. XD
Jos miehellä olisi työpaikka ulkomailla ja hakee töitä Suomesta olisi se uskottavampaa kuin se että tulee Suomeen työttömäksi työnhakijaksi ja hakee täältä töitä. Samalla lailla Suomessa on helpompi löytää uusi työpaikka jos on ennestään jo töissä kuin jos hakee työpaikkaa eikä sellaista ole ennestään.
Hän oletti että löytää vasta Suomessa.
Sinä oletat, että löytäisi jo Suomen ulkopuolelta.
Itse oletan, että hän olisi työtön kummassakin tapauksessa, koska töitä ei vain ole.
Varmaan tää Kimmo oli Venäjällä töissä ja halusi pois hinnalla millä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies sabotoi oman uransa. Olisi ollut Suomestakin helpompi löytää työpaikka jos olisi ennestään jo työpaikka, työtöntä ja varsinkaan pitkäaikaistyötöntä ei kukaan halua palkata.
Tajuatko lauseesi tyhmyyden? Löytää työpaikka, jos olisi ennestään työpaikka ja mites se ensimmäinen löytyisi. XD
Jos miehellä olisi työpaikka ulkomailla ja hakee töitä Suomesta olisi se uskottavampaa kuin se että tulee Suomeen työttömäksi työnhakijaksi ja hakee täältä töitä. Samalla lailla Suomessa on helpompi löytää uusi työpaikka jos on ennestään jo töissä kuin jos hakee työpaikkaa eikä sellaista ole ennestään.
Hän oletti että löytää vasta Suomessa.
Sinä oletat, että löytäisi jo Suomen ulkopuolelta.
Itse oletan, että hän olisi työtön kummassakin tapauksessa, koska töitä ei vain ole.
Kimmollahan OLI vakituinen työpaikka ulkomailla. Hän itse irtisanoutui tuosta työpaikasta ja muutti Suomeen. Oisi varmaan kannattanut ensin etsiä työpaikka Suomesta ja vasta sitten irtisanoutua ja muuttaa Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä tarinassa haisee. Miksi Kimmo irtisanoutuu hyvästä duunista vailla jatkoa?
Halusi lapset Suomeen kouluun. Näin tekevät useat ulkomailla työskentelevät kun lapset tulevat kouluikään. Tässä on hieno ajatus taustalla tarjota lapsille mahdollisuus oppia suomalainen kulttuuri. Valitettavasti moni paluumuuttaja kokee saman vastaanoton.
Käytännössä moni jää ulkomaille ja lasten äidinkieleksi tulee kohdemaan kieli. Ehkä osaavat puhua hiukan suomea mutta kirjoittaminen ja lukeminen on sitten jo vaikeampaa. Kuuluisinpia esimerkkejä tästä on Keken poika Niko Rosberg.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksi syyllinen siihen, että korkealle koulutetut eivät saa töitä. Teen juuri näitä samoja töitä ilman loppututkintoa mutta pienemmällä palkalla (hieman alle 6000e/kk) ja aion jatkaa työssäkäyntiä 68-vuotiaaksi. En tosin vie Kimmon työpaikkaa koska olen ICT-alalla.
ict-alalla 68 vuotiaaksi? rofl, lennät pihalle viimeistään kun on 45 mittarissa ja takaisin et pääse
Suomi on hassu maa. Ulkomaisia asiantuntijoita ei saada maahan rahallakaan ja korkeastikoulutetut ja kansainvälisen kokemuksen omaavat paluumuuttajat eivät kelpaa. Suomi kompuroi tässä vaan omaan mahdottomuuteensa.
Itse olen Hollannissa komennuksella. Täällä saa ulkomaalainen 30% verovapaan osuuden palkasta ihan jo normituloinen maahanmuuttava asiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksi syyllinen siihen, että korkealle koulutetut eivät saa töitä. Teen juuri näitä samoja töitä ilman loppututkintoa mutta pienemmällä palkalla (hieman alle 6000e/kk) ja aion jatkaa työssäkäyntiä 68-vuotiaaksi. En tosin vie Kimmon työpaikkaa koska olen ICT-alalla.
ict-alalla 68 vuotiaaksi? rofl, lennät pihalle viimeistään kun on 45 mittarissa ja takaisin et pääse
Itse sain juuri vakipaikan ICT alalta. Ikää 50. Kävin kolmessa haastattelussa ja sain aika pitkälle valita sen mielenkiintoisimman. Ilmeisesti ei löytynyt maasta kovin montaa saman kansainvälisen työkokemuksen ja yhtä laajan osaamisen omaavaa asiantuntijaa.
Koneinsinöörit vieny kaikki työt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä tarinassa haisee. Miksi Kimmo irtisanoutuu hyvästä duunista vailla jatkoa?
Halusi lapset Suomeen kouluun. Näin tekevät useat ulkomailla työskentelevät kun lapset tulevat kouluikään. Tässä on hieno ajatus taustalla tarjota lapsille mahdollisuus oppia suomalainen kulttuuri. Valitettavasti moni paluumuuttaja kokee saman vastaanoton.
Käytännössä moni jää ulkomaille ja lasten äidinkieleksi tulee kohdemaan kieli. Ehkä osaavat puhua hiukan suomea mutta kirjoittaminen ja lukeminen on sitten jo vaikeampaa. Kuuluisinpia esimerkkejä tästä on Keken poika Niko Rosberg.
Yllättävän moni ulkomaille lähtenyt kuvittelee, että kun he poistuvat maasta, Suomessa aika pysähtyy. Ja jos he joskus palaavat takaisin, he palaavat samaan hetkeen kuin mistä lähtivätkin. Ihan oikeasti kannattaa maailmalla seurata, mitä Suomessa tapahtuu. Varsinkin, jos on aikeissa palata, kun lapset tulevat kouluikään. Ja harkita tarkkaan, haluaako palata siihen Suomeen, mikä Suomi on nyt eikä niihin muistoihin, mitä se oli 10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteilla saa työtä. Ulkomaan komennus aiheutti suhteisiin ehkä liikaa välimatkaa?
Pätevintä ei todellakaan palkata enää nykyisin, ellet ole jonkun tuttu tai sukulainen.
Mitä pahaa suhteilla palkkaamisessa on? Tai siis siinä että joku työntekijöistä uskaltaa suositella tuttuansa avoimeen työpaikkaan? Minusta tuo on hyvä lähtökohta, tuskin kukaan on valmis kovin kepein perustein lyömään kättään tuleen toisen puolesta, niinpä tuo suositeltu on paremmassa asemassa kuin tuntemattomat.
Minun työpaikassani on käytössä rekry-palkkio, eli meille pääsee suhteilla ja suosittelijakin hyötyy siitä. Paikkoja on viime aikoina ollut avoinna oikeastaan jatkuvasti, vink, vink, kouluttautuneille osaajille kovatasoisia tehtäviä. Myös vastavalmistuneet ja tutkintoaan viimeistelevät ovat tervetulleita ja yli viisikymppisiäkin on palkattu. Nämä avoimet työpaikat eivät löydy työkkärin sivuilta, vaan monsterista ja linkedinistä.
Kimmosta sen verran, että on outoa kun kokenut ja omasta mielestään kovan tason myyjä, ei onnistu myymään omaa työpanostaan työhönottajille.
Sitä pahaa että parhaan tai edes hyvän sijaan saat jonkun keskivertolorvin joka on luonut koko työuransa ja saavutuksensa suhteilla ja koska sillä on ne suhteet niin et pääse siitä eroonkaan.
Nimenomaan ei ole näin. Ei kukaan suosittele keskivertotyyppiä, vaan ainoastaan tuntemiaan parhaista parhaita, joko tyyppinä, ihmisenä tai työntekijänä. Ei varsinkaan jos aikoo itse jatkaa samassa työpaikassa.
Pomon tutut ovat asia erikseen, mutta ainakaan meillä näitä ei ole.
Omalla kohdalla suosittelen parhaimpia kavereita ja he suosittelevat minua. Taidot eivät huippuja. Ei ole usein intressejä suositella huippuosaajaa, jos ei pidä poikkeuksellisen hyvänä tyyppinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksi syyllinen siihen, että korkealle koulutetut eivät saa töitä. Teen juuri näitä samoja töitä ilman loppututkintoa mutta pienemmällä palkalla (hieman alle 6000e/kk) ja aion jatkaa työssäkäyntiä 68-vuotiaaksi. En tosin vie Kimmon työpaikkaa koska olen ICT-alalla.
ict-alalla 68 vuotiaaksi? rofl, lennät pihalle viimeistään kun on 45 mittarissa ja takaisin et pääse
No jaa. Isäni täytti 70 ja hommia ko. alalla riittää niin paljon, kuin vain kiinnostaa tehdä. Ihmettelee sitten, kun nelikymppisillä lapsilla työttömyyttä.
Meillä taataan sopimuksessa komennukselle lähtijälle vastaava työ kuin oli lähtiessä. Voi siis olla parempikin, tässä viennistä elävässä pörssiyhtiössä kv. kokemus on elintärkeää. Palkka on kyllä yleensä sitten Suomeen palatessa pienempi, koska komennukselle lähtijälle kompensoidaan mahdollisen puolison tulonmenetystä ja tavallaan vaivanpalkkaa. Meillä siis pidetään tärkeänä että tietyissä maissa on suomalaisia. Komennukselle ei ole kauhean helppoa saada sellaisia tyyppejä joita sinne halutaan. Nuoria halukkaita on paljon, mutta noissa tehtävissä vaaditaan pitkä kokemus ja perheelliset ei aina ole niin innokkaita lähtemään. Ja ovat tietty myös firmalle kalliimpia, koska tarvitaan isompi asunto ja lasten koulut useissa maissa maksaa.
Mutta Kimmo ei todellakaan ole eka eikä vika komennukselta palaaja jolta työ on mennyt alta komennuksen aikana. Kyllä meilläkin on muutama saanut lähteä, kun vuosittaiset YT-jumpat on käyty läpi. Ekana listalla ovat hoitovapailta palailevat naiset ja hyvänä kakkosena ulkomailta palaajat. Se tasainen harmaa massa on se johdolle mieluisin. Mutta ei Suomi sillä nouse.