Hyviä miehiä ei enää ole
Tai jos on, niin ovat varattuja.
Kyllä kuulkaas viimeisen vuoden aikana on deittailtu jos jonkinmoisia miehiä. Listaan alas piirteet, joita olen huomannut:
- tulee treffeille ja suudellessa maistuu toisen naisen alapää
-mies kertoo vasta viikon tapailun jälkeen, että onkin varattu: tosin "kulissiliitto", mitäs se nyt haittaa, kai voin häntä silti tapailla? Juu en voi
- sänkytaidoissa parantamisen varaa, mulle ei riitä tunnin möyriminen vaan vähintään viisi
-erektio-ongelmat - en halua lerppaa ja jos ei toimi, niin kannattaa hoitaa asia ensin kuntoon ja sitten vasta deittailla
-keskustelutaidot puuttuu: itse pidän siitä että raapastaan pintaa syvemmälle jolloin saadaan kunnon keskustelut aikaan
- ei uskalleta sanoa, että ei haluta nähdä enää --> naisen on tämä tajuttava jotenkin rivien välistä
Tässähän pitää oikeaati alkaa totuttelemaan siihen, että elää elämänsä yksin!
T: savuton, holiton itsestään huolta pitävä nelikymppinen nainen
Ja kaikille teille, joilla on hyvä mies. Olkaa onnellisia ja pitäkää kiinni :)
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, mistä ap tietää, miltä toisen naisen alapää maistuu? Vilkas mielikuvitus...?
No vaikka siitä, että mies on ensin nuollut ja sitten suudellut mua.
Ei ole mielikuvitusta:)
Eli tiedät (toisen käden/kielen kautta) miltä oma alapääsi maistuu ja arvelet, että kaikkien muidenkin naisten alapää maistuu samalta. No, voi kyllä ollakin, että osalla maistuukin.
Mutta silti arvelen, että kuvittelet. En oikein usko, että kovin moni tapailemistasi miehistä on tullut treffeille suoraan antamasta suuseksiä toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jos on, niin ovat varattuja.
Kyllä kuulkaas viimeisen vuoden aikana on deittailtu jos jonkinmoisia miehiä. Listaan alas piirteet, joita olen huomannut:
- tulee treffeille ja suudellessa maistuu toisen naisen alapää
-mies kertoo vasta viikon tapailun jälkeen, että onkin varattu: tosin "kulissiliitto", mitäs se nyt haittaa, kai voin häntä silti tapailla? Juu en voi
- sänkytaidoissa parantamisen varaa, mulle ei riitä tunnin möyriminen vaan vähintään viisi
-erektio-ongelmat - en halua lerppaa ja jos ei toimi, niin kannattaa hoitaa asia ensin kuntoon ja sitten vasta deittailla
-keskustelutaidot puuttuu: itse pidän siitä että raapastaan pintaa syvemmälle jolloin saadaan kunnon keskustelut aikaan
- ei uskalleta sanoa, että ei haluta nähdä enää --> naisen on tämä tajuttava jotenkin rivien välistäTässähän pitää oikeaati alkaa totuttelemaan siihen, että elää elämänsä yksin!
T: savuton, holiton itsestään huolta pitävä nelikymppinen nainen
Ja kaikille teille, joilla on hyvä mies. Olkaa onnellisia ja pitäkää kiinni :)
Älä menetä toivoasi löytää hyvä mies, sellainen voi tulla vastaan siellä missä sitä kaikkein vähiten odotat.
Minä holiton ujo arka kokematon mies, miten tämä voi olla mahdollista että minuunkin joku rakastui.
Etsitkö aivan vääränlaisesta porukasta miestä, vaaditko liikaa, oletko kärsimätön, ei mieskään mikään ennakkoon ohjelmoitu kone ole.
Oi, ihanaa onnea! En mä koskaan luovuta, hyviä pointteja ja varmaan joku pitääkin paikkansa noista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Viisi tuntia sängyssä suhteen alussa ja erityisen syvälliset keskustelut treffeillä (l. alkuvaiheessa)? Luuletkohan nyt hiukan liikoja itsestäsi?
t. toinen nelikymppinen
Harvinaisen viisas kommentti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, mistä ap tietää, miltä toisen naisen alapää maistuu? Vilkas mielikuvitus...?
No vaikka siitä, että mies on ensin nuollut ja sitten suudellut mua.
Ei ole mielikuvitusta:)
Eli tiedät (toisen käden/kielen kautta) miltä oma alapääsi maistuu ja arvelet, että kaikkien muidenkin naisten alapää maistuu samalta. No, voi kyllä ollakin, että osalla maistuukin.
Mutta silti arvelen, että kuvittelet. En oikein usko, että kovin moni tapailemistasi miehistä on tullut treffeille suoraan antamasta suuseksiä toiselle.
Tuo olikin vain kerran koettu, tai kaksi. Kyllä se on mahdollista. Miehet voi hyvinkin pyörittää useampaa samaan aikaan. Ap
Mieheni (jonka löysin 42-vuotiaana) sanoi, että ongelmana on, että kasin naiset tavoittelevat kympin miehiä ja toisinpäin. Kohtaamisongelma
Vierailija kirjoitti:
Mieheni (jonka löysin 42-vuotiaana) sanoi, että ongelmana on, että kasin naiset tavoittelevat kympin miehiä ja toisinpäin. Kohtaamisongelma
Mistä oman tasonumeronsa voi katsoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tämä maa in ihan täynnä viisikymppisiä ap'n kaltaisia naisia. Ne haluavatkin olla yksin siinä pikkusiistissä elämässään.
Onneksi jotkut näistä haluavat kuitenkin jonkinlaista 'kevytseurustelua'. Tavataan silloin tällöin kun molemmille sopii. Pakko tunnustaa, että minäkään en enää haluaisi nurkkiini asumaan noin pikkusiistiä naista. Enkä muunlaisiakaan.
Mitähän tämä termisi kevytseurustelu pitää sisällän?
Kevytseurustelu on paras seurustelumuoto ainakin meille viisikymppisille, jotka eivät oikeasti halua täyttä parisuhdetta. Sisältää laatuaikaa vaikka viikonloppuna keskustelun, tapahtumien, seksin ja ennekaikkea intensiivisen yhdessäolon merkeissä vaikkapa kerran viikossa.
Monissa oikeissa parisuhteissa ei ole ollenkaan intensiivistä ja täydellistä yhdessäoloa vaikkapa 24 tuntia.
Pakko todeta, että rohkeimmat tällaisesta suhteesta nauttivat naiset ovat terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivät tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäähuoltapidosta minkäänlaista numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsestään huolta pitävä on sama kuin itseensä keskittyvä. Ei se miehiä useinkaan paljon nappaa. Enkä ihmettele. Varsinkaan se ei nappaa hyviä miehiä. Ne parhaat naiset kun sen lisäksi, että keskittyvät itseensä näkevät toisenkin ja se juuri minusta aloittajalta puuttuu, ainakin sen kuvauksen mulaan, jonka tästä aloituksesta sai.
Ai että parempi vaan syödä huonosti, polttava ja juoda? Sittenkö löytää hyviä miehiä:)?'ap
Ei, en mä sitä tarkoittanut. Vaan pointti oli se, että on karkeasti sanottuna kolmella lailla eläviä ihmisiä; toiseen keskittyviä (omat tarpeensa unohtavia ja katkeroituvia), itseensä keskittyviä (hankala nähdä toista ja hänen tarpeitaan) ja sitten vielä itseensä ja toiseen keskittyviä ihmisiä (huomioi omien tarpeittensa lisäksi toisenkin tarpeet).
En tiedä etsitkö nyt kumppania omille tarpeillesi niin rivakasti, että parisuhde ei ikään kuin mahdu siihen?
1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tämä maa in ihan täynnä viisikymppisiä ap'n kaltaisia naisia. Ne haluavatkin olla yksin siinä pikkusiistissä elämässään.
Onneksi jotkut näistä haluavat kuitenkin jonkinlaista 'kevytseurustelua'. Tavataan silloin tällöin kun molemmille sopii. Pakko tunnustaa, että minäkään en enää haluaisi nurkkiini asumaan noin pikkusiistiä naista. Enkä muunlaisiakaan.
Mitähän tämä termisi kevytseurustelu pitää sisällän?
Kevytseurustelu on paras seurustelumuoto ainakin meille viisikymppisille, jotka eivät oikeasti halua täyttä parisuhdetta. Sisältää laatuaikaa vaikka viikonloppuna keskustelun, tapahtumien, seksin ja ennekaikkea intensiivisen yhdessäolon merkeissä vaikkapa kerran viikossa.
Monissa oikeissa parisuhteissa ei ole ollenkaan intensiivistä ja täydellistä yhdessäoloa vaikkapa 24 tuntia.
Pakko todeta, että rohkeimmat tällaisesta suhteesta nauttivat naiset ovat terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivät tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäähuoltapidosta minkäänlaista numeroa.
No täähän olisi se ihanteellisin muoto. Ap
Ja siis aloin miettiä tätä toisen tarpeiden huomioimista syvällisemminkin. Se ei minusta myöskään ole sitä, mitä jotkut luulevat, että he kysymättä tietävät ja määrittelevät mitkä ne toisen tarpeet ovat. Ja tekevät sitten mielestään "hirveästi" suhteen eteen, vaikka oikeasti, eivät he siinä kumppaninsa tarpeita huomioi, vaan ehkä korkeintaan vaientavat omaa sisäistä moittijaansa, joka on opetettu "tekemään näin". Kun toinen ei koe, että häntä siinä "huomioidaan" tavoilla, jotka eivät ole hänen tarpeitaan.
Toisen tarpeita voi huomioda vain haluamalla ensin ottaa selvää, mitä ne ovat ja sovittaa niitä sen jälkeen omaan elämäänsä. Ja toiselle pitää kertoa, mitkä ne omat tarpeet ovat, ja odottaa, että toinen myös huomioi ne, eikä alistua, jos suhteessa toista ei kiinnostakaan.
Tää nyt ei liittynyt aloittajaan vaan kunhan aloin "ääneen" pohtia...
1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsestään huolta pitävä on sama kuin itseensä keskittyvä. Ei se miehiä useinkaan paljon nappaa. Enkä ihmettele. Varsinkaan se ei nappaa hyviä miehiä. Ne parhaat naiset kun sen lisäksi, että keskittyvät itseensä näkevät toisenkin ja se juuri minusta aloittajalta puuttuu, ainakin sen kuvauksen mulaan, jonka tästä aloituksesta sai.
Ai että parempi vaan syödä huonosti, polttava ja juoda? Sittenkö löytää hyviä miehiä:)?'ap
Ei, en mä sitä tarkoittanut. Vaan pointti oli se, että on karkeasti sanottuna kolmella lailla eläviä ihmisiä; toiseen keskittyviä (omat tarpeensa unohtavia ja katkeroituvia), itseensä keskittyviä (hankala nähdä toista ja hänen tarpeitaan) ja sitten vielä itseensä ja toiseen keskittyviä ihmisiä (huomioi omien tarpeittensa lisäksi toisenkin tarpeet).
En tiedä etsitkö nyt kumppania omille tarpeillesi niin rivakasti, että parisuhde ei ikään kuin mahdu siihen?
1
Kyllä mä kuulun tuohon viimeiseen kastiin :). Mul on tällä hetkellä vähän tämmöinen etsikko-aika menossa. Kuka olen, mistä tulen jne. Kunhan tää selkiytyy, niin varmaan tämäkin "ongelmani" helpottuu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja siis aloin miettiä tätä toisen tarpeiden huomioimista syvällisemminkin. Se ei minusta myöskään ole sitä, mitä jotkut luulevat, että he kysymättä tietävät ja määrittelevät mitkä ne toisen tarpeet ovat. Ja tekevät sitten mielestään "hirveästi" suhteen eteen, vaikka oikeasti, eivät he siinä kumppaninsa tarpeita huomioi, vaan ehkä korkeintaan vaientavat omaa sisäistä moittijaansa, joka on opetettu "tekemään näin". Kun toinen ei koe, että häntä siinä "huomioidaan" tavoilla, jotka eivät ole hänen tarpeitaan.
Toisen tarpeita voi huomioda vain haluamalla ensin ottaa selvää, mitä ne ovat ja sovittaa niitä sen jälkeen omaan elämäänsä. Ja toiselle pitää kertoa, mitkä ne omat tarpeet ovat, ja odottaa, että toinen myös huomioi ne, eikä alistua, jos suhteessa toista ei kiinnostakaan.
Tää nyt ei liittynyt aloittajaan vaan kunhan aloin "ääneen" pohtia...
1
Hyvin pohdittu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tämä maa in ihan täynnä viisikymppisiä ap'n kaltaisia naisia. Ne haluavatkin olla yksin siinä pikkusiistissä elämässään.
Onneksi jotkut näistä haluavat kuitenkin jonkinlaista 'kevytseurustelua'. Tavataan silloin tällöin kun molemmille sopii. Pakko tunnustaa, että minäkään en enää haluaisi nurkkiini asumaan noin pikkusiistiä naista. Enkä muunlaisiakaan.
Mitähän tämä termisi kevytseurustelu pitää sisällän?
Kevytseurustelu on paras seurustelumuoto ainakin meille viisikymppisille, jotka eivät oikeasti halua täyttä parisuhdetta. Sisältää laatuaikaa vaikka viikonloppuna keskustelun, tapahtumien, seksin ja ennekaikkea intensiivisen yhdessäolon merkeissä vaikkapa kerran viikossa.
Monissa oikeissa parisuhteissa ei ole ollenkaan intensiivistä ja täydellistä yhdessäoloa vaikkapa 24 tuntia.
Pakko todeta, että rohkeimmat tällaisesta suhteesta nauttivat naiset ovat terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivät tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäähuoltapidosta minkäänlaista numeroa.
No täähän olisi se ihanteellisin muoto. Ap
Varmaan monellekin se olisi ihsnteellista. Mutta huomasitko katkelman 'terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivöt tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäänhuoltapidosta minkäälaista numeroa'.
Sinulla Ap on se lista ensimmäisenä. Ei miehillä ole vaatimuslistoja ensin esillä. Pitäisi olla rohkeutta ja ottaa riskejä.
Jos omat lapset on tehty, niin mikä siinä seksissä enää on pointtina. Seksi on pääasiassa lisääntymistä varten ja nuo pitkät sessiot jo ajatuksenakin on makaaberia varsinkin jos ja kun kumppanin aika sillä saralla on ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tämä maa in ihan täynnä viisikymppisiä ap'n kaltaisia naisia. Ne haluavatkin olla yksin siinä pikkusiistissä elämässään.
Onneksi jotkut näistä haluavat kuitenkin jonkinlaista 'kevytseurustelua'. Tavataan silloin tällöin kun molemmille sopii. Pakko tunnustaa, että minäkään en enää haluaisi nurkkiini asumaan noin pikkusiistiä naista. Enkä muunlaisiakaan.
Mitähän tämä termisi kevytseurustelu pitää sisällän?
Kevytseurustelu on paras seurustelumuoto ainakin meille viisikymppisille, jotka eivät oikeasti halua täyttä parisuhdetta. Sisältää laatuaikaa vaikka viikonloppuna keskustelun, tapahtumien, seksin ja ennekaikkea intensiivisen yhdessäolon merkeissä vaikkapa kerran viikossa.
Monissa oikeissa parisuhteissa ei ole ollenkaan intensiivistä ja täydellistä yhdessäoloa vaikkapa 24 tuntia.
Pakko todeta, että rohkeimmat tällaisesta suhteesta nauttivat naiset ovat terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivät tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäähuoltapidosta minkäänlaista numeroa.
No täähän olisi se ihanteellisin muoto. Ap
Hailakka korvike parisuhteelle on sellainen, missä nähdään silloin tällöin. Verrattuna päivittäiseen hellyyteen, keskusteluun, toisen huomioimiseen ja intohimoiseen seksiin. Mutta jos tämä ei ole saavutettavissa, niin kai fyysisten ja emotionaalisten tarpeiden edes osittainen tyydytys silloin tällöin on parempi kuin ei koskaan.
Minä ihan pikkuisen alle 40v otin 11v nuoremman miehen ja ne ekat kuukaudet oli 5h seksisessioita illasta toiseen. Piti jo toppuutella kun ei pystynyt kävelemään. No pari vuotta myöhemmin ne sessiot on lyhentyneet 5minuuttiin ja mä usein palstailen siinä samalla :) hyvä mies muuten.
Vierailija kirjoitti:
Jos omat lapset on tehty, niin mikä siinä seksissä enää on pointtina. Seksi on pääasiassa lisääntymistä varten ja nuo pitkät sessiot jo ajatuksenakin on makaaberia varsinkin jos ja kun kumppanin aika sillä saralla on ohi.
Seksi ei ole vain lisääntymistä varten sen enempää kuin vaattet vain säältä suojautumista varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tämä maa in ihan täynnä viisikymppisiä ap'n kaltaisia naisia. Ne haluavatkin olla yksin siinä pikkusiistissä elämässään.
Onneksi jotkut näistä haluavat kuitenkin jonkinlaista 'kevytseurustelua'. Tavataan silloin tällöin kun molemmille sopii. Pakko tunnustaa, että minäkään en enää haluaisi nurkkiini asumaan noin pikkusiistiä naista. Enkä muunlaisiakaan.
Mitähän tämä termisi kevytseurustelu pitää sisällän?
Kevytseurustelu on paras seurustelumuoto ainakin meille viisikymppisille, jotka eivät oikeasti halua täyttä parisuhdetta. Sisältää laatuaikaa vaikka viikonloppuna keskustelun, tapahtumien, seksin ja ennekaikkea intensiivisen yhdessäolon merkeissä vaikkapa kerran viikossa.
Monissa oikeissa parisuhteissa ei ole ollenkaan intensiivistä ja täydellistä yhdessäoloa vaikkapa 24 tuntia.
Pakko todeta, että rohkeimmat tällaisesta suhteesta nauttivat naiset ovat terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivät tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäähuoltapidosta minkäänlaista numeroa.
No täähän olisi se ihanteellisin muoto. Ap
Varmaan monellekin se olisi ihsnteellista. Mutta huomasitko katkelman 'terveellä tavalla itsevarmoja mutta eivöt tee yhteiskunnallisesta asemastaan tai itsestäänhuoltapidosta minkäälaista numeroa'.
Sinulla Ap on se lista ensimmäisenä. Ei miehillä ole vaatimuslistoja ensin esillä. Pitäisi olla rohkeutta ja ottaa riskejä.
Kyllä huomasin tuon piikkisi. Naiset ja miehet toimii eri tavalla. Vastakohtia: hot & cold, ying & yang. Miehet on.visuaalisia, kun naiset kaipaa ensisijaisesti eri asiaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä ihan pikkuisen alle 40v otin 11v nuoremman miehen ja ne ekat kuukaudet oli 5h seksisessioita illasta toiseen. Piti jo toppuutella kun ei pystynyt kävelemään. No pari vuotta myöhemmin ne sessiot on lyhentyneet 5minuuttiin ja mä usein palstailen siinä samalla :) hyvä mies muuten.
Mistä tämmösiä 10v nuorempia miehiä "otetaan" :)?